Elämän historia/Paleotsooinen maailmankausi
Kaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kambrikausi (542-490 milj. vuotta sitten)
- Ordoviikkikausi (490-439 milj. vuotta sitten)
- Siluurikausi (439-410 milj. vuotta sitten)
- Devonikausi (410-360 milj. vuotta sitten)
- Kivihiilikausi (360-290 milj. vuotta sitten)
- Permikausi (290-250 milj. vuotta sitten)
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kambrikaudella maailmankauden alusta on löydetty monia kovakuorisia selkärangattomia. Näitä olivat trilobiitit, siiraa muistuttavet eliöt. Panssari suojasi näitä saalistajilta. Kaudella kehittyivät myös ensimmäiset selkärankaiset.
Kambrikauden jälkeen tuli ordoviikkikausi, jolloin kalat alkoivat kehittyä. Varhaislla kaloilla oli monesti panssari suojanaan. Maailman ensimmäiset askeleet otettiin tuolloin, kun suuret meriskorpionit astelivat maalle lisääntymään. Ensimmäiset kasvit maalla viimeistään tähän aikaan.
Devonikaudella kehittyivät leualliset kalat ja varhaisimmat sammakkoeläimet. Tuolloin maailmaan kasvustoa ja maaperää hallitsivat jättiläispuumetsät ja kauden lopussa matelijat alkoivat kehittymään.
Kivihiilikaudella maan happipitoisuus oli korkealla. Eräät hyönteiset kasvoivat jättiläismäisiin mittoihin. Ilmakehää hallitsi mm. haukan kokoinen sudenkorento. Oli myös suuria tuhatjalkaisia. Yläkivihiilikaudella oli suuria kortemetsiä. Kun niitä hautautui ajan mukana maahan, syntyi kivihiiltä. Ne eivät lahonneet joko soiden vähähappisuuden tai lahottajasienten puuttumisen takia.
Permikausi päättyi useiden meressä ja maalla elävien lajien massasukupuuttoon kauden lopussa noin 245 miljoonaa vuotta sitten, joka on pahin ikinä tiedossa ollut, pahempi kuin dinosaurusten tuho liitukauden lopussa.
Tuhon uskotaan johtuneen valtavista tulivuorenpurkauksista tai suuren asteroidin iskusta.
Mantereet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauden alussa oli suuri manner lähellä etelänapaa. Pienempiä mantereita erillään.
Kauden lopussa suuri osa mantereista oli yhdessä Pangea-mantereena.