Elämän historia/Kivihiilikausi

Kiviihiilikauden sanikkaiskasvillisuuta

Kivihiilikausi 359–299 oli aikaa, jolloin sammakkoeläimet ja hyönteiset lajiutuivat valtavasti.

Suuret kortemetsät hautautuivat aikoinaan maahan ja näin syntyi kivihiiltä.

Eläimistö

Jättiläistuhatjalkainen.

Sammakkoeläimet ilmestyivät kauden alussa.

Jotkut sammannoeläimet olivat metrien mittaisia.

Sammakkoeläimistä kehittyi aikaa myöten matelijamaisia sammakkoeläimiä, joista matelijoita. Näistä ensimmäinen, liskomainen Hylonomus eli 312 miljoonaa vuotta sitten. Varhainen synapsidi Archaeothyris ilmestyi. Synapsidit olivat matelijoille rinnakaine maaeläinten

ryhmä, joista kehittyivät myöhemmin nisäkkäät.

Kauden hyönteisiä olivat mm suuri tuhatjalkainen ja jättiläissudenkorento. Hyänteiset kasvoivat suurioksi, koska ei ollut selkärankaisia saalistajia. Ei ollut vielä lentoliskoja, lintuja ja hyvin suuria matelijoita.

Kasvit

Varhaisn tunnettu metalija, Hylonomus oli pieni lisko.

Kaudella oli sanikkaismetsiä. Tunnetuin aikakauden puu oli Lepidodendron ,suomupuu, Se oli puumainen lieko. Metsät hautautuivat maahan ilmeiesti, ksoka suomaine ympäristö oli vedenpinan alla vähähappista, lahottajapieneliöt eivät siellä eläneet, tai lahottajia ei ollut. Nykyisen kaltaisia sieniä esiintyi.

Ilmasto

Maapallo 310 miljoonaa vuotta sitten.

Kaudella koettiin suuri jääkausi noin 305 miljoonaa vuotta sitten. Ilmasto kylmeni ja kuivui. Tämä lienee johtunut maakasvien levittäytymisestä.. Maakasvit söivät kasvihuoenkaasuja. Negatiivisen palauteena sademetsät hävisivät laajalta alueelta.

Appalakit poimuttuivat. Se viilensi Maata. Toisaalta ilmeiesti vuorijonojen rapautumien söi ilmakehän kasvihuonekaasuja, mannerten asento edisti jääkautta.

Joukkotuhot

Kauden keskivaiheilla sattui joukkotuho, ja kauden lopussa myös.