Mikrobiologia/Bakteerigenomi
Bakteereilla on vain yksi suuri rengasmainen kromosomi. Lisäksi niillä voi olla ekstrakromosomaalista DNA:ta pienissä DNA-renkaissa, plasmideissa.
Bakteerikromosomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bakteerin yksi ainoa kromosomi koostuu kaksijuosteisesta DNA:sta, joka on pakkautunut nukleoidiksi, membraanittomaksi solun ytimeksi.
Ennen solunjakautumista bakteerin kromosomi replikoituu, eli kahdentuu.
Genomin muutokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bakteerien genomi voi muuttua hyvin nopeasti. Niillä ei ole mekanismeja DNA-mutaatioiden korjaamiseen, kuten aitotumaisilla eliöillä. Tästä johtuen bakteerien mutaatiofrekvenssi on hyvin suuri. Lisäksi bakteerit voivat vaihtaa kromosomin osia ja plasmideja keskenään konjugaatioksi kutsutussa prosessissa. Bakteeri voi ottaa ympäristöstään vapaatakin DNA:ta. Plasmidit voivat myös liittyä osaksi kromosomia. Bakteerisoluihin päätyy uutta materiaalia myös faagien, bakteereja infektoivien virusten mukana.
Mutaatiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Intragenominen uudelleenjärjestely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Konjugaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Konjugaatio on prosessi, jossa bakteerisolu, donori, siirtää geenimateriaalia toiselle bakteerisolulle, akseptorille. Konjugaatiossa solujen välille syntyy putkimainen rakenne, konjugaatiopilus, joka yhdistää solujen plasmat toisiinsa.
Transformaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Transformaatiossa vapaata solun ulkopuolista DNA:ta tunkeutuu bakteerisolun sisään ja liittyy osaksi genomia.
Transformaatio voidaan saada aikaan laboratorio-olosuhteissa, ja se on paljon käytetty geeninsiirtomenetelmä.
Transduktio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Transduktiossa bakteriofagi siirtää geneettisen tekijän bakteerista toiseen.