Mikrobiologia/Bakteerigenomi

Wikikirjastosta

Bakteereilla on vain yksi suuri rengasmainen kromosomi. Lisäksi niillä voi olla ekstrakromosomaalista DNA:ta pienissä DNA-renkaissa, plasmideissa.

Bakteerikromosomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bakteerin yksi ainoa kromosomi koostuu kaksijuosteisesta DNA:sta, joka on pakkautunut nukleoidiksi, membraanittomaksi solun ytimeksi.

Ennen solunjakautumista bakteerin kromosomi replikoituu, eli kahdentuu.

Genomin muutokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bakteerien genomi voi muuttua hyvin nopeasti. Niillä ei ole mekanismeja DNA-mutaatioiden korjaamiseen, kuten aitotumaisilla eliöillä. Tästä johtuen bakteerien mutaatiofrekvenssi on hyvin suuri. Lisäksi bakteerit voivat vaihtaa kromosomin osia ja plasmideja keskenään konjugaatioksi kutsutussa prosessissa. Bakteeri voi ottaa ympäristöstään vapaatakin DNA:ta. Plasmidit voivat myös liittyä osaksi kromosomia. Bakteerisoluihin päätyy uutta materiaalia myös faagien, bakteereja infektoivien virusten mukana.

Mutaatiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intragenominen uudelleenjärjestely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konjugaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konjugaatio on prosessi, jossa bakteerisolu, donori, siirtää geenimateriaalia toiselle bakteerisolulle, akseptorille. Konjugaatiossa solujen välille syntyy putkimainen rakenne, konjugaatiopilus, joka yhdistää solujen plasmat toisiinsa.

Transformaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Transformaatiossa vapaata solun ulkopuolista DNA:ta tunkeutuu bakteerisolun sisään ja liittyy osaksi genomia.

Transformaatio voidaan saada aikaan laboratorio-olosuhteissa, ja se on paljon käytetty geeninsiirtomenetelmä.

Transduktio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Transduktiossa bakteriofagi siirtää geneettisen tekijän bakteerista toiseen.