Mikrobiologia/Virukset
Virukset sijaitsevat elämän puussa elävän ja elottoman rajamaastossa: virus ei ole solu, eikä sillä ole itsenäisiä elintoimintoja. Virukset ovat kuitenkin mestareita hyödyntämään isäntäeliöidensä solujen funktioita lisääntyäkseen.
Nykyään ei tunneta yhtään eliölajia, jota jokin virus ei voisi infektoida. Virukset ovat siis hyvin monipuolinen ryhmä.
Virionin rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kun puhutaan yhdestä viruspartikkelista, käytetään sanaa virioni.
Virionilla on kuori, josta käytetään nimeä kapsidi. Kapsidi koostuu kapsomeereistä: pienistä identtisistä yksiköistä, jotka kykenevät järjestäytymään kapsidirakenteeksi itsenäisesti.
Joillakin viruksilla on kalvopeite. Kalvo saadaan isäntäsolun kalvorakenteista, esim. solulimakalvostosta, Golgin laitteesta tai solukalvosta samalla kun virus poistuu solusta. Kalvon pinnalla saattaa olla viruksen omia proteiineja.
Kapsidin sisällä on virionin ydin, jossa sijaitsee viruksen perimä ja entsyymejä tarpeen mukaan.
Faagit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Faagit ovat viruksia, jotka käyttävät isäntäsoluinaan bakteereja.