Polkupyörän huolto ja korjaus/Ajoasento, -mukavuus ja siihen vaikuttaminen

Wikikirjastosta

Ajoasentoon vaikuttaa moni asia. Kaupunkipyörässä pelkkä satulan korkeuden säätö voi riittää, mutta lenkkien pidetessä kymmeniin ja satoihin kilometreihin, tulee miettiä myös muita asioita.

Rungon oikea koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rungon kokoa on hankala säätää. Jos ei ole sopiva, pyörä on todennäköisesti vääränkokoinen. Oikea runkokoko on ratkaiseva pyöräilymukavuuden kannalta. Oikea koko riippuu kuljettajan pituudesta, sekä polkupyörätyypistä. Oikean koon voi selvittää muun muassa seisomalla hajareisin pyörän päällä. Näin selviää, paljonko jalkatilaa jää vaakaputken ja nivustaipeen väliin (naistenpyörissä vaakaputki täytyy kuvitella). Koon voi selvittää asiantuntevassa pyöräliikkeessä ja sen voi varmistaa koeajolla.[1]

Polkupyörän satulan oikea korkeus määräytyy siten, että polkimen ollessa keskiasennossa (suoraan eteenpäin) ja päkiän ollessa polkimella, polven etuosa on samalla pystylinjalla polkimen keskikohdan kanssa.[2]

Satulan mallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nahkasatuloita saa hieman huonosti, mutta jotkut pitävät niitä ylivertaisina. Nahka roikkuu vapaasti satulan etu- ja takarakenteen välissä. Ne tosin vaativat hieman hoitoa, erityisesti eivät tykkää kastumisesta. Nahkasatula mukautuu omaan takalistoon ja oikein pidettynä kestää vuosikymmeniä.

Kovempi satula on parempi pitkillä matkoilla ja niin sanotuissa kyykkypyörissä. Pystyasennossa, huolettomassa "sunnuntaipyöräilyssä" satulassa saa olla pehmustetta tai jouset.

Satulan korkeus ja asento[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polkimen ollessa ala-asennossa, kantapää laitetaan polkimelle satulalla istuen. Jalan tulee olla tällöin suorassa mutta kuitenkin yltää hyvin polkimelle. Myös istumisasennon tulee olla normaali.

Satulan siirto polkimiin nähden sivusuunnassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erimittaiset kannattimet (pysty, vaaka)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näillähän säädetään asennon "pituus"

Erilaiset ohjaintangot ja niiden lisävarusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjainkannatin eli stemmi , siihen kiinnittyvät

Triathlon, kippura, häränsarvi, suora, perhostanko (retki/trekking) ..

Polkimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukkopolkimet eli klossit ovat harrastajan parhaita kavereita. Jos ei ole varaa tai ei halua käyttää erityisiä pyöräilykenkiä joita lukkopolkimien kanssa käytetään, voi hankkia vanhat kunnon häkit. Näillähän voi paitsi normaalisti polkea myös nostaa poljinta ja siirtää silloin kun se on ylä/alaasennossa. Yhteensä siis pyörittää tasaisesti koko kierroksen. Homma kevenee kummasti kun ei tarvitse runtata nelinkertaista voimaa (!) neljäsosassa siitä ajasta mikä oikeastaan olisi käytettävissä. Ja pelkästään jalan ojentajilla. Voimankäyttöä voi myös muunnella, esim. välillä vain nostaa, välillä vain painaa.

Kivut ja niiden diagnosointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sattuuko alaselkään? Voi olla että satula ei istu, jolloin sitä luontaisesti jännittää itseään "vähän irti siitä" ja sehän ottaa selkään.

Hartiat? Ehkä tankoa taaksepäin siirtämällä paino käsille vähenee ja elämä helpottuu.

...[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ajopyörä, Ostajan opas. Viitattu 7.4.2008
  2. Helsingin Sanomat, 14.4.2011, Älä polje vaan pyöritä (kuva 2)