Siirry sisältöön

Puutarha/Perhospuutarha

Wikikirjastosta
Neitoperhonen syysyasterilla.

Perhospuutarha on perhosia houkutteleva puutarha-alue. Yleensä kuitenkin perhoset ovat kehittyneet perhosiksi asti jossain muualla ja poikkeavat vain ruokaileman sinne.

Monet perhoslajit ovat vähentyneet, kun perinnemaisemakin on vähentynyt, yleensä siis juuri ketojen ja niittyjen kukkaset houkuttelevat perhosia. Perhospuutarhoilla voidaan auttaa uhanalaisten perhoslajien säilymistä. Samoin jos sinne valitaan lähiseudun luonnonkasveja, harvinaistuneitakin, niin puutarha auttaa myös niiden säilymistä.

Perhosten ruokavalion tärkeä osa on kukkien mesi. Perhospuutarhaa suunniteltaessa sinne kannattaa valita eri aikaan kukkivia mesikasveja, niin perhosiakin riittää paikalle pidemmän ajan. Kukkivia kasveja tulisi olla kaikkina aikoina kasvukaudesta. Erityisesti keväällä ja syksyllä kun kukkivia luonnokasveja on vähän, niin puutarha tarjoaa perhosille ruokaa. Tosin kukinnan pääpainon pitäisi olla keskikesällä ja alkusyksyllä, jolloin perhosia on eniten. Yöllä ja päivällä liikkuville perhosille tulisi olla omat vaihtoehtonsa. Esimerkiksi näsiä, olkikukka, siankärsämö ja alppiasteri houkuttelevat perhosia. Huonosti niitä houkuttelevat taas esimerkiksi kielo ja varjoisassa kasvavat alppiruusut. Samoja kukkia kannattaa istuttaa samaan kohtaan suurempi ryhmä että perhoset havaitsevat ne paremmin.

Useimmat perhoslajit tarvitsevat aurinkoa, niin puutarhalle on järkevintä valita juuri aurinkoinen paikka. Sen olisi myös hyvä olla mahdollisimman suojassa tuulelta. Sopivat olosuhteet saadaan suojaavien rakenteiden sijoittelulla: pohjoispuolella olisi hyvä olla esim. tuulensuojaistutuksia, kun taas etelä- ja länsipuolilla ei saisi olla mitään varjostavaa.

  • Kauri Mikkola ja Hannu Tanner: Perhospuutarha. Tammi 2001.
  • Faunatica.fi