Shakkiaapinen/Shakkipelin erikoissiirrot

Wikikirjasto

[muokkaa] Erikoissiirrot

Göttinger Handschrift -oppaan esittelemät uuden shakin säännöt lähestyivät jo nykyshakkia, mutta sisälsivät vielä joitakin eroavuuksia. Säännöt sallivat esimerkiksi kuninkaan hypyn, josta nykyshakin linnoituksen katsotaan olevan jäänteenä. ”Göttingerin” avauksessa, samoin kuin Lucenalla, on peräkkäin Th1-f1 ja hyppy Ke1-g1, jotka yhdistämällä päästään nykyisten sääntöjen mukaiseen linnoitukseen. On ilmeistä, että linnoitus syntyi Italiassa 1500-luvun puoliväliin mennessä.

Lopez paheksuu italialaisten tapaa siirrellä tornia ja kuningasta yhtä aikaa, koska ehdoton sääntö on, että vain yhtä nappulaa saa siirtää kerrallaan. Italialaiset kuitenkin kehittivät siitä edelleen niin sanotun vapaan linnoituksen. Siinä kuningas ja torni saivat vaihtaa paikkaa, tai torni sai siirtyä kuninkaan viereen ja kuningas sai hypätä sen yli mihin tahansa vapaaseen ruutuun. Käytännössä nykymuotoinen linnoitus hyväksyttiin kaikkialla muualla paitsi Italiassa 1600-luvun lopulla. Italiassa luovuttiin vapaasta linnoituksesta vasta 1800-luvulla.

Ohestalyönti oli jo Lucenalla, mutta siirron alkuperä on tuntematon. Ohestalyönti oli aluksi kiistanalainen. Espanjalaiset käyttivät sitä, mutta italialaiset, muun muassa Damiano kielsivät sen. Siirto vakiintui yleiseksi käytännöksi vasta 1800-luvulla.

Sotilaan korotussäännöt ovat olleet kirjavia. Korotukselle asetettiin monenlaisia rajoituksia. Korotus sallittiin esimerkiksi vain laudalta lyödyn nappulan tilalle. 1700-luvun lopulla Ranskassa ja Englannissa otettiin käyttöön vapaavalintainen korotus, jonka sai tehdä tai olla tekemättä, oli upseereita lyöty laudalta tai ei. Tämä sääntö yleistyi nopeasti, mutta vielä niin myöhään kuin Bilguerin käsikirjassa vuonna 1843 oli rajoitus, että korotuksen sai tehdä vain laudalta lyödyn upseerin tilalle.

---

[muokkaa] Ohestalyönti

Valkean sotilas on edennyt ruutuun e5 ja on siten potentiaalisessa ohestalyöntiasemassa.

Mustan sotilas siirtyy sen viereen ruutuun f5 ohittaen samalla valkean uhkaamaan ruudun f6

Oikeus ohestalyöntiin on vain heti seuraavalla siirtovuorolla. Valkea suorittaa ohestalyönnin ruutuun f6.

Jos sotilas käyttäessään ensimmäisen siirron mahdollistamaa kahden ruudun siirtoa ohittaa vastapuolen sotilaan uhkaaman ruudun, on vastapuolen mahdollista suorittaa niin sanottu ohestalyönti (en passant). Siinä sotilas voidaan lyödä ohittamaansa uhattuun ruutuun samalla tavalla, kuin jos se olisi siirtynyt vain yhden ruudun.

[muokkaa] Korottautuminen

Valkean sotilaan päästessä 8. riville ja mustan 1. riville ne korottuvat pelaajan valitsemaksi upseeriksi (ei kuninkaaksi), yleensä kuningattareksi.

[muokkaa] Linnoitus

Linnoitus eli tornitus on kuninkaan ja tornin yhteissiirto, joka katsotaan yhdeksi siirroksi. Kumpikin pelaaja voi tehdä sen vain kerran saman pelin aikana.

Linnoitus on sallittua vain seuraavin ehdoin:

1. Kuninkaan ja linnoitukseen osallistuvan tornin välissä ei saa olla yhtään nappulaa.
2. Sekä kuninkaalla että linnoitukseen osallistuvalla tornilla sen on oltava kummankin ensimmäisiä siirtoja.
3. Linnoitusta ei saa tehdä shakkitilanteessa, siitä ei saa seurata shakkitilannetta eikä kuningas saa siirtyä uhatun ruudun yli. Sen sijaan torni voi linnoituksessa väistyä uhatusta ruudusta ja siirtyä uhatun ruudun yli.

Linnoituksen voi tehdä edellä mainituin edellytyksin kahteen vaihtoehtoiseen suuntaan:

1. Kun kuningas siirtyy kuningastornin suuntaan kaksi ruutua ja torni siirtyy sen yli, suoritetaan lyhyt linnoitus.
2. Kun kuningas siirtyy kuningatartornin suuntaan kaksi ruutua ja torni siirtyy sen yli, suoritetaan pitkä linnoitus.