Sienikirja/Haavanpunikkitatti
Haavanpunikkitatti (Leccinum aurantiacum ) on hyvä ruoka- ja kauppasieni.
Tunnistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haavanpunikkitatin lakki on 5–25 cm leveä ja kupera. Lakin pintakelmu ulottuu lakin alle. Lakin yläpinta on kuiva, punaruskea ja vanhemmiten haalistuva. Pillistö on kellanvalkoinen, koskettaessa se muuttuu harmaan liilan väriseksi. Pillit ovat pyöreitä ja pieniä. Haavanpunikkitatin alaspäin pullistuva jalka on 8-20 cm korkea, 2-5 cm paksu. Jalka on valkoinen ja siinä on nukkatupsuja jotka muuttuvat iän myötä valkoisesta ruosteenväriseksi. Haavanpunikkitatin malto on valkoista, leikkauspinnoissa väri vaihtelee harmaan lilan ja mustan välillä.
Kasvupaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa haavanpunikkitatti kasvaa sekä metsissä että yksittäisen haavan seuralaisena. Se on yleinen koko maassa Tunturi-Lappia lukuun ottamatta. Haavanpunikkitatin kasvuaika on heinäkuusta syyskuuhun.
Säilöntä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haavanpunikkitatti kannattaa kypsentää hyvin sillä raa’aksi jääneistä tateista voi saada vatsanväänteitä. Haavanpunikkitatti sopii säilöttäväksi pakastamalla. Nuoret lakit voi kuivata. Sieni sopii myös maustesieneksi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjalähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen sieniopas (ISBN 951-0-30359-3) sivu 24
- Uusi sienikirja (ISBN 951-1-09106-9) sivu 112
- WSOY suuri sienikirja (ISBN 951-0-17255-3) sivut 210 ja 211
| Sienikirjan sisällysluettelo | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
Etusivu | Haperot | Korvasienet ja Mörskyt | Rouskut | Tatit |  | |||||||