Taikuus/Lastentaikuus

Wikikirjastosta

Tässä luvussa perehdymme siihen miten lapsiyleisöä saadaan viihdytetyksi taikatempuilla. Lasten taikuudessa on sekä stand-up-, että close-up-taikuutta.

Lastentaikuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinkaan pienet lapset eivät ymmärrä kaikkia taikatemppujen hienouksia, joten vauvoista levitaatiokaan ei ole välttämättä hauskaa. Lastentaikurin pitää olla hauska, lähes pellemäinen. Suomalaisia lasten taikureita ovat ainakin televisiosta tutut taikuri Luttinen ja Simo taikuri.

Yleensä lastentaikuudessa taikuri taikoo jotain vahingossa eikä huomaa sitä ja lapset nauravat. Hyvä lasten taikuri tekee tempuistaan niin hyviä etteivät vanhemmatkaan kyllästy.

Sopivia temppuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • "Huolimattomuus" taikuri etsii taikasauvaansa. Taikasauvoja on monta ja ne on sidottu läpinäkyvällä langalla siten, että niitä voi näppärillä liikkeillä tiputta yksi kerrallaan ja katkaista langan niin että sauvan saa irtonaiseksi. Taikuri ei ole huomaavinaan uusia sauvoja ja lapset neuvovat häntä.