Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Babylonia

Wikikirjastosta
Babylonian alue Hammurabin aikana.

Kulttuuripiiri: Kaksoisvirranmaa

Ajankohta: noin 2000 - 539 ennen ajanlaskumme alkua

Babylonia oli Babylonin kaupungin ympärille rakentunut valtio. Sen tunnetuin hallitsija oli kuningas Hammurabi, joka rakensi suuren valtakunnan.


Sijainti ja alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Babylonian alue sijaitsi muinaisesta Akkadista pohjoiseen. Babylonialaiset olivat akkadin erästä murretta puhuvia seemiläisiä.

Edeltävä historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Babylonin kaupunginmuurit.

Seemiläisiä saapui ehkä 3500 eaa mennessä myöhemmän Babylonian alueelle. Sumerilaiset kutsuivat aluetta nimellä Uri. Noin 3100-2250 eaa ensin Kishin ja sitten Akkadin valtiot kukoistivat. Vuoristosta tulleet gutilaiset hävittivät Akkadin. Uus Sumerin kuninkaat loivat keskitetyn valtion. Kun uus-Sumeri romahti lännestä tulleet seemiläiset amorilaiset ottivat kaupungin haltuunsa. Sumeri hajosi kilpaileviksi kaupunkivaltioiksi. Näistä merkittävimpiä olivat Isin ja Larsa.

Babylonian historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Babylonia syntyi, kun noin 1750 eaa. kuningas Hammurabi rakensi suuren valtakunnan. Tämä valtakunta hajosi 1600-luvulla eaa. pohjoisesta tulleiden kansojen hyökkäykseen.

Kassiitit hallitsivat Babyloniaa vuosisatoja 1100-luvulle eaa. saakka. Tuolloin valtakunta nousi lyhyen hajaannuksen jälkeen hetkellisesti kukoistukseen voimakkaan Nebukadnessar kunikaan hallitsemana. Häntä kuitenkin seurasi heikkoja kuninkaita ja levottomia aikoja. 1000-luvulla alue joutui aramealaisten (seemiläisiä) paimentolaisheimojen raakojen hyökkäysten kohteeksi.

Sittemmin Babylonia oli pitkään Assyrian vallan alla 1000-600-luvulle eaa. Babylonialaiset inhosivat assyrialaisia vallanpitäjiä, koska nämä olivat kovaotteisia. Babylonialaiset kapinoivatkin säännöllisesti. 689 eaa. kiukustunut assyrialainen kuningas hävitti Babylonin kaupungin kokonaan ja ohjaten temppelin paikalle Eufratin vedet.

Uus-Babylonia syntyi Assyrian romahtamisen jälkeen. Se laajeni suurvallaksi. Israel joutui babylonian vallan alle. Persialaiset liittivät Babylonian osaksi valtakuntaansa 539 eaa.

Babylonian yhteiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuluisa Ishtarin portti

Babylonian yhteiskuntaa voidaan kuvata pyramidilla. Huipulla oli kuningas. Hänen lähellään olivat virkamiehet, papit ja sotapäälliköt. Sitten tulivat suurkauppiaat ja maanomistajat ja heidän jälkeen pienemmät kauppiaat, maanomistajat ja käsityöläiset. Pohjalla olivat orjat. Verotus ja virkamiehistö oli kehittynyt.

Suurinosa asukkaista oli köyhiä maanviljelijöitä, joiden työlle talous perustui. Käsityöt valmistettiin usein massatuotantona ja kauppa oli itsenäistä, eikä temppelihallinnon vallan alla.

Kuningas Hammurabi oli kuuluisa paitsi valloituksistaan, niin myös siitä, että hän kirjoitutti ensi kertaa ylös lain ns. Hammurabin laiksi. Laki oli melko tiukka ja sen ajatus oli "silmä silmästä, hammas hampaasta" eli kullekin tekojensa mukaan. Lailla oli suuri vaikutus myöhempään Lähi-Idän lainsäädäntöön. Sen piirteitä on nähtävissä niin Raamatun kuin Koraaninkin säännöstöissä.

Uskonto ja tietämys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piirroksessa kuvatut Babylonian riippuvat puutarhat oli yksi vanhan maailman seitsemästä ihmeestä.

Kuten muillakin kaksoisvirran maan kansoilla babylonialaisillakin oli moni-jumalainen uskonto. Kansallisjumala Mardukia palvottiin kuuluisassa porraspyramiidi-temppelissä. Hän oli yksinvaltias, jonka vastuulla oli maailmankaikkeuden järjestys ja joka määräsi muiden jumalien tehtävät. Hänen symboolinsa oli siivekäs lohikäärme. Uudenvuoden aatto oli tärkeä riehakas juhla.Myös oli feminiininen Tummien vesien lohikäärmenainen Tiamat.


Temppeleissä kukoistivat matematiikka, tähtitiede ja tähdistäennustaminen. Babylonialaiset tarkkailivat innokkaasti taivasta ja merkitsivät muistiin sen tapahtumia, kuten kuun- ja auringonpimennyksiä. Temppeleissä oli observatorioita (eli tähtitorneja), jotka tarkkailivat merkkejä ja ilmoittivat niistä kuninkaalle.

Sanastoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

seemiläiset = nykyisten juutalaisten, arabien ja etiopiolaisten kulttuurin ja kielten muinaisia sukulaiskulttuureja ja -kieliä.

symboli = vertauskuva