Wikijunior Suomen historia

Suomen historia

Johdanto

Suomen valtion historia on hyvin lyhyt, se alkaa maan itsenäistymisestä eli vasta vuodesta 1917. Suomen historia kansakuntana alkaa Porvoon maapäivistä vuonna 1809, jolloin Venäjän keisari Aleksanteri I:n sanoi tunnetun lauseensa, että vastedes Suomi on korotettu kansakuntien joukkoon. Toisaalta kansan historia alkaa myös tuhansia vuosia sitten, aina historian hämärästä, sillä Suomen aluetta ovat ihmiset asuneet aina jääkaudesta lähtien.

Kuitenkin on varmasti parasta kertoa Suomen alueen historiasta, tai sen alueen historiasta, joka jossain historian vaiheessa sai nimekseen Suomi. Näin menemme uudelleen historian hämäriin aikakausiin ja tuhansien vuosien päähän omasta ajastamme.

Suomen historian jako eri aikakausiin

Suomen alueen ja Suomen kansan ja valtion historia voidaan jakaa erilaisiin osa-alueisiin:

Esihistoria
- Kivikausi
  - Aika ennen jääkautta
    - Susiluola
  - Jääkausi
  - Mesoliittinen kausi (esikeraaminen kausi)
  - Neoliittinen kausi eli keraaminen kausi
    - Varhaisneoliittinen kausi (5300 - 3200 eaa.)
    - Keskineoliittinen kausi (3200 - 2500 eaa.)
    - Myöhäisneoliittinen kausi (2500 - 1500 eaa.)
- Pronssikausi
  - Varhaispronssikausi (1500 - 1000 eaa.)
  - Myöhäispronssikausi (1000 - 500 eaa.)
- Rautakausi
  - Varhaisrautakausi (500 eaa - 400 jaa.)
  - Kaskirautakausi (400 - 800 jaa.)
  - Myöhäisrautakausi (800 - 1150/1300 jaa.)

Ruotsin vallan aika
- Keskiaika
- Vaasojen aika
- Suurvaltakausi
- Vapauden aika
- Kustavilainen aika
Venäjän vallan aika
- Autonomian rakentaminen
- Uudistusten Suomi
- Kansallisaate ja sortokaudet
Itsenäisyyden aika
- Itsenäinen valtio
- Sotien aika
- Jälleenrakennuskausi
- Hyvinvointivaltio
- Suomen presidentit

Muita Suomen historiasta kertovia wikikirjoja

Wikiopiskelu Suomen historia (yläkouluikäisille)
Suomen historia (aikuisille)

Miten saamme tietoa Suomen historiasta

Historia on tiede kuten fysiikka, kemia tai filosofia. Tieteen pitää aina perustua olemassa oleviin tosiasioihin. Nämä tosiasiat pitää voida tarkastaa ja niiden perusteella tehdyn tulkinnan pitää olla oikein tehty.

Esihistoriaa tutkii arkelogia, jota työtä tekeviä nimitämme arkeologeiksi. He tekevät kaivauksia entisilla asunpaikoilla, raunioilla ja hautausmailla. Usein he tonkivat myös erilaisia tuhansia vuosia sitten syntyneitä kaatopaikkoja, jotka ovat usein todella hyviä löytöpaikkoja. Myös vanhat, tuhansia vuosia vanhat rakennukset ja monumentit ovat arkeologien työmaita. Pienistä luunsisuista, kivenkappaleista ja kaikista vastaavista löydöistä tehdään huolelliset raportit ja ne yleensä julkaistaan kirjoina. Arkeologit, saadakseen tietoja, tekevät usein kenttätöytä, joka tarkoittaa kaivauksia ja maan tonkimista tietyssä paikassa.

Historioitsijalla on usein helpompi tehdä työtään. Usein hän tekee työtään arkistossa johon varastoitu vanhat asiakirjat, jotka on syntyneet kirjoitustaidon aikana. Usein historioitsijat tekevät työtään myös kirjastoissa, sillä monet asiakirjat on myös julkaistu kirjoina. Lisäksi hänen pitää tutustua perusteellisesti kaikkiin tutkimusaiheeseen liittyviin kirjoihin.

Painettuja ja yleensä kirjoitettuja asiakirjoja sanotaan lähteiksi, sillä ne ovat yhtä tärkeitä historialle kuin lähde on janoiselle. Myös sanomalehdet ja muut lehdet ovat myös historian lähteitä. Ne kuitenkin ovat usein vain lähimenneisyyden lähteitä. Keskiajalla ei ollut kovin paljon sanomalehtiä, ei oikeastaan yhtään.

Kuitenkin kirjoitettujen lähteiden lisäksi historioitsija voi käyttää lähteinään tapoja, kerrottua tietoa, runoja, kuten suomalaisten Kalevala. Myös lasten leikit ja lorut ovat nykyisin historian lähteitä.

Kirjallisuutta

Suomen historiasta on kirjoitettu monta kirjaa ja artikkelia. Ilmeisesti kukaan ei tiedä tarkalleen kuinka monta niitä on. Tässä jokunen aikuisten kirja, joista voi saada lisätietoja myös Suomen historiasta:

Suomen historian pikkujättiläinen,
Weilin+Göösin Suomen historia 1-8 osaa,
Suomen kulttuurihistoria 1-3 osaa,
Suomen taloushistoria 1-3 osaa.

Lisäksi Otavalta on ilmestynyt kirja nimeltä Suomen lasten historia.