Siirry sisältöön

Wikijunior Suomen historia/Kivikausi/Mesoliittinen kausi

Wikikirjastosta

Mesoliittinen kivikausi on eräänlaisen kivikauden välivaihe, se sijoittuu Peleoliittisen kauden (josta Suomen alueelta tiedetään kertoa vain Susiluolaa käsittelevässä artikkelissa) eli jääkauden loppuvaiheisiin sekä sen jälkeisen tulleeseen aikaan. Tämä aikana asutus levisi myös Pohjois-Eurooppaan sekä myös Suomen alueelle saakka. Euroopassa mesoliittinen kausi ajoitetaan yleensä vuosien 10.000 - 7.000 väliseen aikakauteen. Suomen alueella mesoliittinen kivikausi ajoitetaan vuosiin 8.300 - 5.200 ennen ajanlaskumme alkua. Siihen luetaan eritoen ns. Suomusjärven kultuuri sekä myös Askolan löydöt.

Asutus siirtyy kohden pohjoista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkauden jälkeen ilmasto muuttui kosteammaksi ja se aiheutti myös hirvien, metsäkarhujen, kauriiden ja villisikojen elinalueen laajenemisen pohjoiseen. Myös hyönteiset tulivat kostean ilmastomuutoksen myötä ja niitä seurasivat linnut, jotka käyttivät hyönteisiä ravintonaan.

Tanskan, Etelä-Ruotsin ja Norjan rannikot aseutettiin voin 12.000 — 9.000 vuotta sitten. Norjaan levinnyt asutus johon kuului myös Pohjois-Ruijan, eli norjan pohjoisimman osan rannikon Konsan astutus, oli todennäköisesti Madeleinen kultturin perua. Tuo kultturi ajoittuu vuosen 18.000 ja 10.000 väliseen aikaan. Sun tunnetuimpia aikaansannoksia ovat Lascauxin ja Altameiran luolamaalaukset Ranskassa ja Espanjassa.

Mesoliittiselle kaudella ominaisia löytöjä ovatmikroliitit, jotka ovat etupäässä pienestä piikivestä tehtyjä teriä, joita on kiinnitetty esim. nuolien kärkiin. Suomen alueelle piikivi oli tuotava muualta, sillä sitä ei löydetty alueelta.

Elämää mesoliittikaudella

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mesoliittisella kivikaudella Suomen alueen asukkaiden arvellaan tulleen Kundan kulttuurin piiristä nykyisen Viron alueelta. On myös todennäköistä, että Pohjois-Suomi sai asutuksensa Komsan kulttuurin alueeltä Jäämerenn rannalta nykyisen Norjan alueelta.

Suomen alueelta on kaivettu esiin löytäjä Lahden Ristolasta, Orimattilasta sekä Suomussalmelta. Suomeen alueeseen liittyi myös Antreasta vuonna 1914 tehty löyty, eli vuodesiltä 8400-8100 peräisin oleva kalatusvälinen "Antrean verkko". Kuitenkin vanhinta kivikautusta kultturia edustaa Suomusjärven kunnan alueelta tehdyt löydöt eli Suomusjärven kulttuuri. Nämä asukkaat elivät metsästyksella ja kalastuksella. He keräsivät karvejä, marjoja, sieniä. Heihän elintapojaan voidaan melko hyvin verrata joidenkin eskimoiden elintapoihin.

Tässä historian vaiheessa ihmisellä ei ollut apunaan muita kotieläimiä kuin koira. Koira eli tärkeö metsästyksessä ja se takasi paremmat saali ihmisille ja siten myös runsaamman ravinnon. Mesoliittisella kivikaudella ei vielä tunnettu saviruukkuja, joten ruoka piti valmistaa suoraan nuotion tulella. Suomen ehkä tunnetuin muinaisesine Hiuttisten hiirvenpää, joka on toiminut aikoinaan lyömäaseena, on peräisin mesoliittiseltä ajalta.