Wikijunior Historia/Kivikausi/Maatalouden leviäminen
Uudemman kivikauden (neoliittinen) katsotaan alkaneen (lähinnä Euroopassa ja Lähi-Idässä) karja- ja maatalouden syntyessä ja levitessä. Väestönkasvu ja yhteiskuntarakenteet monimutkaistuivat ja eriarvoistuivat.
Tyypillinen neoliittisen kauden asutus oli joko pysyvää tai liikkuvaa ja harjoitti maataloutta ainakin osan vuodesta. Asutus saattoi siirtyä vuosien kuluessa myös johtuen kaskiviljelyn asettamista vaatimuksista. Siinä maa lannoitetaan polttamalla metsä ja hyödyntämällä maan voima loppuun muutamassa vuodessa. Sitten siirrytään polttamaan uutta metsää. Jos luonto on riittävän joustava metsä valtaa jälleen entiset pellot, joten jonkin ajan kuluttua voidaan taas palata takaisin.
Lähi-idässä ja Euroopassa viljeltiin ohraa ja vehnää (8000 eaa.), Itä-ja Kaakkois-Aasiassa riisiä (7000-6500 eaa.) ja Amerikoissa maissia (2700 eaa., mutta kurpitsaa jo 7000eaa.). Vuohi ja lammas kesytettiin Lähi-idässä noin 10000-8000 eaa ja sika Kiinassa ja nauta Intiassa samoihin aikoihin tai hieman myöhemmin. Marsu kesytettiin Perussa 5000 eaa. Eläinten kesytys (eli domestikaatio) jatkui vilkkaasti kaikilla näillä alueilla.
Suomessa ei ole varmuutta maataloudesta vielä neoliittisen kauden alkupuolella, vaan aikakausi tunnetaan Kampakeraamisena kautena. [Lisää Suomen historiassa.]
Sisällysluettelo |
Neoliittinen vallankumous [muokkaa]
Maanviljelys syntyi Levantissa eli Välimeren itäpäässä nykyisin Israelin, Libanonin, Syyrian ja Jordaninan alueella. Se on alue Egyptin ja Kaksoisvirran maan välissä. Vallankumous tapahtui noin 11000-9000 eaa.
Maanviljelystä edelsi viljakasvien voimakas keruu ja varastointi. Huomattiin että kerätyn kasvin siemenistä alkoi itää uutta viljaa. Maanviljelyn syntyminen loi uudenlaisen asumismuodon: ihmiset alkoivat asua paikallaan taloissa. Paikalleen asettuminen ajoi kulttuuria eteenpäin.
Toisaalta kaskiviljely edellytti melko kiertävää elämää. Sen lisäksi käytettiin sadeviljelyä siellä, missä satoi yli 200 mm/vuosi. Suurten jokien varsien kasteluviljelyssä liete auttoi saamaan suuria satoja. Terassiviljely kehittyi vuorten rinteillä.
Maanviljely vaati paljon työtä metsästykseen verrattuna, joten metsästys jatkui sen rinnalla vielä pitkään. Ensin ei osattu muokata maata, mutta pian kehittyi ns. kaivuukeppi ja sitten kehittyivät kuokka ja aura. Myös kastelujärjestelmä kehittyi.
Muualla viljely alkoi hieman eri tavalla. Esimerkiksi intiaanit viljelivät puutarhoissaan melko huonosti säilyviä kurpitsaa, chiliä ja papuja ennen maissin viljelyn aloittamista.
Samoihin aikoihin kehittyi myös uudenlaista keramiikkaa, joka levisi viljelyn mukana.
Kaupungistumisen kulttuurinen vallankumous [muokkaa]
Maanviljelyksen synty mahdollisti väestönkasvun, joka puolestaan synnytti paineita taistella viljelymaista. Samalla se mahdollisti ruokaa tuottamattomien väestön osien elättämisen ja pitemmälle menevän työnjaon. Vähitellen syntyi kaupan ja käsityöläisten keskuksiksi suuria kyliä - ja sitten pieniä kaupunkeja.
Ensimmäiset näistä lienee ollut Jeriko nykyisen Israelin alueella. Pian niitä nousi myös Turkkiin ja Induslaakson länsireunalla Pakistanissa.
Maanviljelyn leviäminen Lähi-Idästä [muokkaa]
Maanviljely levisi pian keksimisen jälkeen Anatoliaan (Turkkiin) ja Kaksoisvirran maahan (Irakiin ja tässä tapauksessa myös Iraniin). Paimentolaisuus on ehkä peräisin Iranista.
Noin 6000 eaa. lähi-idässä syntyi nykyisen tyylistä maanviljelystä, joka sisälsi sekä kotieläimiä että viljelyskasveja. Viimeistään 5500 eaa. maata alettiin kastella kastelukanavien avulla, joilla johdettiin tulvakausina hedelmällistä lietettä pelloille. Tämä liete lannoitti pellot. Kasteluviljely synnytti suurempia satoja ja johti väestönkasvuun. Samalla se edisti sivilisaation syntyä. Näihin aikoihin Mesopotamiassa (Kaksoisvirran maa) kehitettiin myös aura ja pyörä.
Maanviljely levisi Kreikkaan n. 7500-7000 eaa. ja Keski-Eurooppaan n. 6500 eaa sekä Kreikan kautta Balkanille n. 6000 eaa. Eurooppaan levisi metsille tuhoisa kaskiviljely. Pakistaniin maanviljely levisi 6000 eaa. Kasteluviljelyn syntymisen aikoihin 5500 eaa. maanviljely levisi Niilin laaksoon.
Neoliittinen Kiina ja Intia [muokkaa]
Maanviljely alkoi Kiinassa, keltaisen joen laaksossa noin 7000 eaa. kenties hirssin viljelyllä. 6000-5500 eaa. löydetyistä kalliomaalauksista on tunnistettu yli 8000 erilaista merkkiä. Merkkien on sanottu muistuttaneen huomattavasti vanhinta tunnettua kiinalaista kirjoitusjärjestelmää.
7000 eaa nykyisessä Pakistanissa sijaitsi Intian ensimmäinen neoliittinen kulttuuri (Megarath). Se sijaitsi Indus laakson länsipuolella. Ihmiset asuivat mutatiilitaloissa, käyttivät bituumia korien vuoraukseen ja kävivät kauppaa mm. simpukan kuorilla ja lapis latsulilla (syvänsininen puolijalokivi, jota arvostettiin mm. muinaisessa Egyptissä). Tämän kulttuurin piirissä käytettiin myös kuparia. Kulttuurille tyypillisiä olivat luiset ja saviset sinetit ja naispatsaat.
Viimeistään 5500 eaa. Pakistanilaiskulttuureissa alettiin valmistaa keramiikkaa ja dreija otettiin käyttöön 4300 eaa. n. 4000 eaa. alettiin rakentaa linnoitettuja kyliä ja kulttuuri muistutti jo hyvin paljon Indus-laakson kulttuuria.
Ongelmallinen Amerikka [muokkaa]
Amerikan kulttuurit eivät oikein sovi vanhan mantereen kausien erotteluun. Amerikassa esim. Maya kulttuuri ei tuntenut metallien käyttöä, mutta sen matematiikka haastaa renesanssi-ajan matemaatikot. Näin ollen Amerikan esihistoria on aivan oma lukunsa kulttuurien historiassa, johon en sen enempää uppoudu tässä.
