Wikijunior Historia/Varhaiset korkeakulttuurit

Wikikirjasto

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

[muokkaa] Mikä on korkeakulttuuri?

Induskirjoitusta. Kirjoitustaitoa pidetään tärkeimpänä, jos kohta ei ratkaisevana, korkeakulttuurin merkkinä.

Korkeakulttuuri eli sivilisaatio on yhteiskunta, jossa ilmenee seuraavia piirteitä:

  • Paikalleen asettuminen ja suurehkojen asutuskeskusten muodostuminen
  • Jonkinlainen kirjoitus - esimerkiksi kuvakirjoitus
  • Järjestäytynyt yhteiskunta, jolla on hallinto. Tähän voi liittyä esimerkiksi verotusta, järjestäytynyt uskonto tai järjestäytynyt yhteiskunnan puolustus
  • Vilkas kaupankäynti
  • Suurten yhteisten rakennusten eli monumenttien rakentaminen
Maailma vuonna 1 (jaa)

Korkeakulttuuri ei edellytä metallinkäsittely taitoa, vaan esimerkiksi Maya kulttuuri eli loppuun asti kivikautta. Silti se kykeni luomaan kulttuurin, jota ihmetellään vielä tänäkin päivänä. Useimmat korkeakulttuurit kuitenkin omaksuivat metallinkäsittelytaidon nopeasti sen keksimisen jälkeen. Yleensä korkeakulttuurin tärkeimpänä tuntomerkkinä on pidetty kirjoitustaitoa.

Sivilisaatioiden kehityksen syitä ei voida tietää varmasti. Useimmiten sivistyksen synty on kuitenkin seurannut viljelyn kehittymistä, mikä johti paikalleen asettumiseen. Siihen liittyy myös keskitetyn valtion ja hallinnon synty. Monet varhaisista korkeakulttuureista syntyivät uskonnollisuuden ympärille. Sumeria ja Egptiä hallitsivat itsevaltiaat pappiskuninkaat.

[muokkaa] Kirjoitustaidon keksiminen

Sumerien nuolenpääkirjoitusta

Nykyisen käsityksen mukaan kirjoitustaito omaksuttiin ensinnä Sumerissa noin 3500 eaa, sitten Egyptissä noin 3000 eaa, Induslaaksossa noin 2500 eaa ja Kiinasssa noin 2200-1600 eaa. Sumerilaista kirjoitusta pidetään yleensä niin Egyptiläisen kuin Indusjoenlaakson kirjoituksen lähtökohtana. Läntinen sivistys jalkautui Eurooppaan noin 2000-1500 eaa ja levisi siellä hitasti. Suomeen se saapui vasta yli 1000 vuotta ajanlaskun alun jälkeen.

Inkojen solmukirjoitusta

Kiinassa ja Väli-Amerikassa kirjoitustaito syntyi täysin itsenäisesti. Etelä-Amerikasta korkeakulttuuri levittäytyi pohjoiseen: ensin Väli-Amerikkaan ja sitten Pohjois-Amerikkaan. Väli-Amerikassa kehitettiin sittemmin kirjoitustaito. Myöhemmin Inkat kehittivät itsenäisesti solmukirjoituksen Etelä-Amerikassa.

[muokkaa] Minne korkeakulttuurit syntyivät?

Vanhan maailman (eli Aasian, Euroopan ja Afrikan) varhaiset korkeakulttuurit syntyivät yleensä hedelmällisiin jokilaaksoihin Kaksoisvirranmaassa, Egyptissä, Intiassa ja Kiinassa. Jokea myöten oli helppo liikkua ja kuljettaa kauppatavaroita. Jokien rannoilla oli hedelmällistä helposti viljeltävää maata ja tarvittavaa kasteluvetta oli runsaasti saatavilla läheisessä joessa.

Uudenmaailman varhaisimmat korkeakulttuurit syntyivät Etelä-Amerikan länsirannikolle ja Väli-Amerikkaan.

[muokkaa] Kaupungistuminen

Catal Huyukin talo uudelleen rakennettuna

Eräs tärkeimmistä korkeakulttuurin merkeistä olivat paikalleen asettautunut asutus ja kaupungistuminen, johon liittyi järjestäytynyt yhteiskunta ja valtio. Ensimmäiset valtiot olivat Lähi-Idän kaupunkivaltioita ja ensimmäinen suurvalta Egypti.

Maailman vanhin kaupunki Jeriko on meillekin tuttu. Jerikoa pidetään maailman vanhimpana kaupunkina, jossa on asuttu melko yhdenjaksoisesti yli 10 000 vuotta. Ensimmäiset merkit asutuksesta sen paikalla ovat ajanjaksolta noin 9000 eaa, jolloin alueella elettiin kuparikivikautta. Ensimmäiset muurit rakennettiin 6800 eaa, mikä tekee siitä vanhimman tunnetun linnoitetun kaupungin. Tuolloin sillä siis oli jo järjestäytynyt puolustus. Historian kuluessa Jericho on asutettu ja hylätty useampaan kertaan.

[muokkaa] Kaupunkien koon kasvu

Muita ikivanhoja Neoliittisia eli maanviljelykivikauden keskuksia olivat nyky-Turkin alueella sijainnut Catalhyuk (7500-5700 eaa) ja Jordanian Ain Ghazal (7250-5000 eaa) sekä Jerichossa oli 2000-2500 asukasta eli suurin piirtein saman verran kuin Keskiajan Suomen kaupungeissa.

Varhaisissa pronssikauden kaupungeissa saattoi olla jo 10 000 - 15 000 asukasta. Myöhäisemmällä pronssikaudella Suurimmat kaupungit kasvoivat 80 000 -160 000 asukkaan keskuksiksi. Rautakaudella päästiin jo satoihin tuhansiin ja Antiikin aikana puoleen miljoonaan, Roomassa ehkä miljoonaankin. Vertailun vuoksi 1600-luvun Eurooppalaiset suurkaupungit olivat 100 000 - 200 000 asukkaan kaupunkeja ja vasta 1800-luvulla suurimmat alkoivat tavoitella miljoona lukuja.

[muokkaa] Lue lisää

Eri korkeakulttuureista voi lukea lisää Wikijunior Muinaiset kulttuurit -teoksesta

Henkilökohtaiset työkalut