Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Olmeekit
Kuuluu osana Esikolumbiaanisiin kulttuureihin.
Olmeekit olivat se kansa, joka oli perustan Väli-Amerikan myöhemmille kulttuureille kuten mayoille ja atsteekeille. He loivat kumputemppelit, aloittivat veriuhrit (ehkä jopa ihmisuhrit), rakensivat kastelukanavia ja käyttivät kalenteri, eli tekivät kaikkea sellaista, mistä useat myöhemmät kulttuurit ottivat mallia.
Olmeekeista ei tiedetty mitään, ennen kuin ensimmäiset suuret kivipäät löydettiin sydältä muinaisen sademetsien maaperästä. Kivet näihin suuriin kivipäihin oli kuljetettu 60 kilometrin päästä tulivuorilta keskelle soista sademetsä. Päät painavat vähintään 7000 ja jopa 20 000 kiloa. Suurimmat ovat kolme metriä korkeita. Nimenomaan näistä kivipäistä olmeekit tunnetaan. Jokainen pää on ainutlaatuinen ja ne on valmistettu kiviä vastakkain hiertämällä, sillä metallia ei tunnettu. Ne ovat eräitä menneisyyden suurimmista mysteereistä ja ovat vaatineet pitkälle järjestäytynyttä ja hyvin ohjattua yhteiskuntaa. Päät muotoiltiin todennäköisesti käytöstä poistuneita vataistuimista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Asuinpaikka
Olmeekit asuivat Meksikonlahden pohjukassa, melko lähellä Jukatanin niemimaata, jossa heitä seurannut maya-kulttuuri kukoisti. Asuinmaa oli soista alankoa, jossa oli paikoin tulivuoria. Tulvia oli usein, sillä alueella sataa paljon. Kastelukanavien rakentaminen tulvaveden säännöstelyyn oli tarpeellista ja oli ymmärrettävää, miksi olmeekit mieluusti rakensivat temppelinsä kummuille, tulvan saavuttamattomiin. Ravinteikas ja kostea maaperä muistutti suurten kulttuurien jokilaaksoja.
Soinen maasto myös rajoitti olmeekkien elämää. He asettuivat ensin suon ympäröimälle ylängöillä. Väestön kasvaessa maa ei enään riittänyt. Niinpä he rakensivat ylänköjen ympärille valtavia pengermiä, jotka nekin vaativat paljon työvoimaa ja johtajuutta. Keinokumpujen lisäksi olmeekit säännöstelivät tulvavesiä kanavien avulla. Lisäksi he rakensivat maasta pyramideja uskonnollisiin tarkoituksiin, joista korkein on La Ventan 34 metriä korkea pyramiditemppeli.
[muokkaa] Ravinto
Olmeekit viljelivät kaskeamalla. Kaskeaminen on viljelytapa, jossa alueen puusto poltetaan ja jäljelle jäänyt tuhka lannoittaa maan vuosiksi. Kun maan kunto ehtyy siirrytään uudelle metsäalueelle kaskeamaan. Kaskipelloillaan he viljelivät maissia, papuja, kurpitsoja, maniokkia, jamssia, puuvillaa ja auringonkukkaa. Viljelyn ohessa he keräilivät luonnosta syötäviä kasveja, kuten kaakaota ja avokadoa. Lisäksi he kalastivat ja pyydystivät kilpikonnia, käärmeitä ja äyriäisiä läheisistä joista ja merestä. Heidän on todettu myös syöneen koiriansa.
[muokkaa] Kyläkulttuuri
Suurin osa kansasta asui päälliköiden johtamissa pikku kylissä, jota johti ilmeisesti paikallinen päällikkö. He pystyttivät isoja päitä ilmeisesti johtajiensa kunniaksi. Ilmeisesti heillä on ollut myös joitakin uskonnollisia keskuksia, joilla oli alueen poliittinen johtoasema.
[muokkaa] Uskonto
Olmeekkien elämässä uskonto oli keskeisessä asemassa. Olmeekeilla oli ilmeisesti tapana valuttaa omaa vertansa jumalien kunniaksi. On myös mahdollista, että he olisivat myös uhranneet ihmisiä, mikä on ehkä liittynyt Olmeekkien ihmisjaguaarien kulttiin. Olmeekit aloittivat sulkakäärmet-jumalan palvonnan, mikä levisi useimpiin alueen korkeakulttuureista
[muokkaa] Asfaltin Keksijät
Olmeekeilla oli hallussaan kirjoitustaito ja kalenteri. He tunsivat myös nollan, joka on keskeinen matemaattinen käsite. He olivat kehittäneet kompassin. Olmeekkien uskotaan kehittäneen väliamerikkalaisen pallopelin, jota myöhemmät kansat pelasivat. Asteekit kutsuivatkin heitä kumikansaksi. Pallojen materiaalina käytettyä luonnonkumia saadaan kumipuusta, joika kasvaa alueella luonnonvaraisena.
Toinen suosittu materiaali oli maasta pulppuava luonnonpiki eli asfaltti. Siitä olmeekit keittivät tarvitsemiensa aineita, joita käytettiin esimerkiksi liimana. Kuumennettaessa bituumi muuttaa muotoaan ja paksuuntuu. Sitä ei myöskään saanut päästää kiehumaan yli, sillä se olisi syttynyt palamaan. Seokseen lisättiin lehtiä ja maaperää. Se nopeutti sakenemista ja vähensi polttopuun tarvetta. Valmista ainetta käytettiin todennäköisesti veneiden tervaamiseen ja tiivistämiseen.
Valitettavasti maaperässä kaikki eloperäinen lahoaa nopeasti, eikä veneitä ole säilynyt. Suuria veneitä on kuitenkin melko varmasti käytetty kivien liikutteluun. 20 000 kilon painoisen kiven kuljettamiseen tarvittaisiin valtava lautta, joka oli ehkä rakennettu usean suuren kanootin päälle. Tarvittiin ainakin neljätoista valtavaa 15 metristä kanoottia. Tällaisella lautalla kiveä oli kuitenkin paljon helpompi kuljettaa ja tarvittiin paljon vähemmän työvoimaa kuin maateitse.
[muokkaa] Sanastoa
alanko = usein lähellä rannikkoa sijaitseva maa-alue, joka ei korkeudeltaan ole kovinkaan paljon merenpinnan yläpuolella
ihmisjaguaari = ihmisen ja jaguaarin sekoitus (vertaa ihmissusi). Etelä-Amerikan kansat palvoivat ihmisjaguaaria jumalana, eikä se ihmissuden tavoin ollut pelottava hirviö.
jamssi = makeahko jauhoinen mukulakasvi, jota amerikkalaiset kutsuvat myös makeaksi perunaksi
maniokki = kutsutaan myös kassavaksi, suurimukulainen kasvi, jonka jauhoista mukulaa käytetään ravintona. Keitettävä ennen syömistä.
