Wikipedian käyttäjän käsikirja

Wikikirjasto
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedian käyttäjän käsikirja
Suomenkielisen Wikipedian logo.

Wikipedian käyttäjän käsikirja on projekti jossa pyritään kokoamaan yksiin "kansiin" vastauksia yleisiin kysymyksiin kuten:

  • Miten Wikipediaa voi käyttää opiskelussa ja työssä?
  • Kuka tai mitkä tahot ovat Wikipedian taustalla?
  • Miten voin arvioida Wikipediasta löytyvän tiedon luotettavuutta?

Kirjaa kirjoitetaan yhdessä tässä wikissä. Työtä koordinoidaan keskustelu-sivulla ja IRC kanavalla #wikipedia-opas (itc.freenode.net). Huhtikuun 2008 versio on saatavissa myös painettuna vihkosena.

Wikipedian käyttäjän käsikirja on tarkoitettu ensisijaisesti opettajille, opiskelijoille ja oppilaille, jotka hyödyntävät Wikipediaa opetus- ja opiskelutyössään. Tämän lisäksi käsikirja kertoo, miten Wikipediaa voidaan hyödyntää yrityksissä, yhdistystoiminnassa, erilaisissa organisaatioissa sekä aivan jokapäiväisessä elämässä.

Käsikirja valaisee Wikipedian historiaa ja filosofiaa ja opastaa käytännöllisesti Wikipedian käyttöä. Lisäksi käsikirja yrittää hahmotella, mihin suuntaan Wikipedia on kehittymässä.

Käsikirjan paperiversion kansi.

Wikipedian periaatteet[muokkaa]

MediaWikin logo.
GFDL-logo.

Wikipedia on vapaaehtoisten kirjoittama tietosanakirja vapaaseen käyttöön. Wikipedia -sivustolla kuka tahansa saa ilmaiseksi lukea, muokata, kopioida ja jaella edelleen sieltä löytyviä artikkeleita. Artikkelit ovat syntyneet vapaaehtoisten kirjoittajien yhteistyönä ja kohentuvat ja lisääntyvät edelleen samalla tavalla. Wikipedian kirjoittaminen on eräänlainen internetin avulla toteutettu ja pitkäkestoinen talkoo-hanke.

Wikipedian suosion taustalla on ajatus luoda erityisesti laaja ja helppokäyttöinen tietosanakirja. Lyhyehköt, tietosanakirjan muotoa noudattavat artikkelit tarjoavat nopean tavan tarkistaa tietoja eri aiheista. Koska Wikipedia on verkkosivusto voidaan siellä olevia artikkeleita myös helposti linkittää toisiinsa. Näin ollen lukiessasi artikkelia Norjasta jossa kerrotaan tämän maan pääkaupungin olevan Oslo pääset suoraan sanasta Oslo lukemaan artikkelia Oslosta. Artikkeleihin voidaan tekstin lisäksi liittää kuvia, sekä video- ja äänitiedostoja.

Wikipedian kasvun salaisuus on ollut artikkeleiden nopea ja helppo kirjoittaminen ja muokkaaminen. Jokaisessa artikkelissa on "muokkaa"-välilehti, jota klikkaamalla kyseisen artikkelin saa sivulle, jossa tekstiä voi saman tien muokata. Yhdellä artikkelilla voi olla monta kirjoittajaa, joko peräkkäin tai jopa samanaikaisesti. Wikipedian taustalla oleva wiki-ohjelmisto pitää huolen artikkelin eri versioiden hallinnasta. Versioita voi tarkastella "historia"-välilehdeltä.

Wikipedian artikkeleilla ei ole nimettyä omistajaa. Jokainen artikkeli on kaikkien yhteistä omaisuutta. Wikipedian omistavat sen kirjoittajat ja lukijat - tavallaan koko ihmiskunta.

Tausta ja lisenssi[muokkaa]

Wikipedian vapauden ajatus on saanut inspiraationsa vapaiden tietokoneohjelmien (englanniksi Free software ja Open Source) ideasta. Vapaiden ohjelmien yhteydessä vapaus (freedom) tarkoittaa vapautta i) käyttää ohjelmaa, ii) muokata ohjelman koodia, iii) auttaa lähimmäistä eli kopioida ohjelma hänen käyttöönsä ja iv) jaella muokattua ohjelmaa laajemmalle yleisölle. Wikipedia on vapaa tietosanakirja samassa merkityksessä. Myös Wikipediaa saa vapaasti käyttää ja sen artikkeleita saa muokata. Koko teosta tai sen osia saa myös vapaasti kopioida ja jaella.

Tätä vapauden ajatusta tukemaan on ohjelmistoille kehitetty lisenssi nimeltä GNU General Public License (GPL). Lisenssissä määritellään ehtoja joiden alaisena kyseistä tietokoneohjelmaa saa käyttää. Lisenssit yleensä rajoittavat ihmisten oikeuksia käyttää jotakin tietokoneohjelmaa. Ostaessasi jonkun tietokoneohjelman lisenssi voi esimerkiksi määritellä, että sitä saa käyttää vain koulutyössä mutta ei ammattityössä. GNU GPL puolestaan kertoo mitä kaikkea kyseisellä ohjelmalla saa tehdä. Pääpiirteissään GNU GPL sanoo, että ohjelmistoa saa vapaasti käyttää, muokata, kopioida ja jaella sillä ehdolla, että myös edelleen kopioitu ja jaeltu (ja mahdollisesti muokattu) ohjelma on saman lisenssin alainen. GPL:n tarkoituksena on taata, että ohjelmisto pysyy aina vapaana, eikä kukaan pysty sitä omimaan. Tästä syystä lisenssiä kutsutaan myös "copyleft"-lisenssiksi, koska se kääntää "copyrightin" ympäri.

GNU GPL lisenssin käyttäjät huomasivat, että pelkkä ohjelmistoille tarkoitettu lisenssi ei kuitenkaan ole riittävä. Olennainen osa mitä tahansa ohjelmistoa on käyttöohje. Näin ollen mikään ohjelmisto ei voi olla täysin vapaa, jos sen käyttöohje ei ole samalla vapaasti saatavilla. Jotta vapaiden ohjelmistojen käyttöohjeetkin pysyisivät vapaina, kehitettiin käyttöohjeille erillinen lisenssi nimeltä GNU Free Documentation License (GFDL). GFDL on GPL:n tavoin "copyleft"-lisenssi, eli sen on tarkoitus varmistaa että sen alaisuudessa julkaistu materiaali on vapaasti käytettävissä ja että materiaali pysyy vapaana myös tulevaisuudessa. Tämä alunperin vapaiden ohjelmistojen käyttöohjeita varten kehitetty lisenssi on nykyisin käytössä Wikipediassa. Näin ollen kaikki Wikipedian sisältö on käytettävissä GFDL:n ehtojen mukaisesti.

MediaWiki-ohjelmisto ja Wikimedia-säätiö[muokkaa]

Wiki-ohjelmistot on kehitetty Internet-sivujen nopeaa muokkaamista varten ja wikeiksi kutsutaan wiki-ohjelmistojen avulla luotuja sivustoja, joista Wikipedia on yksi esimerkki. Wikipedian teknisenä alustana käytetään wiki-ohjemistoa nimeltä MediaWiki. MediaWiki on avoimen lähdekoodin ohjelmisto. Jos siis haluat pystyttää itsellesi tai organisaatiollesi oman wiki -sivuston voit hakea MediaWiki-palvelinsovelluksen verkosta ja asentaa sen omalle tietokoneellesi.

Ohjelmiston lisäksi Wikipedia tarvitsee Internet-palvelimia, joilla Wikipedian artikkelit tallennetaan ja joilta ne haetaan luettaviksi. Wikipedian kirjoittajat (ns. wikipedistit) ovat perustaneet voittoa tavoittelemattoman säätiön, Wikimedia -säätiön, jonka päätehtävä on huolehtia Wikipedian teknisen infrastruktuurin toimivuudesta. Wikimedia -säätiö hallinnoi valtavaa määrää palvelintietokoneita, joilla maailman eri Wikipediat toimivat. Palvelinten hankinta ja niiden ylläpito rahoitetaan vapaaehtoisten lahjoitusten turvin.

Näin käytät Wikipediaa[muokkaa]

Wikipediaa voi käyttää monella eri tavalla. Voit olla tiedonhakija ja artikkeleiden lukija tai artikkeleiden muokkaaja ja kirjoittaja.

Wikipedia on ennen kaikkea tietosanakirja verkossa. Näin ollen yleisin tapa käyttää Wikipediaa on tiedon hakeminen ja artikkeleiden lukeminen samalla tavalla kuin mistä tahansa hakuteoksesta. Wikipediaa voi ja tulisi kuitenkin lukea eri tavalla kuin vaikka paperille painettua ja kansien väliin toimitettua tietosanakirjaa. Wikipediassa tiedon luotettavuuden varmistamiseksi on monia tapoja joita paperinen tietosanakirja ei tarjoa. Oikein luettuna ja tulkittuna Wikipedian tarjoama tieto on hyvin luotettavaa.

Aina lukiessa Wikipediaa on syytä pitää mielessä, että kuka tahansa voi muokata artikkeleita. Näin ollen jos huomaat virheen jossakin Wikipedian artikkelissa, voit itse korjata kyseisen virheen tai kirjoittaa artikkelin "keskustelu" -välilehdelle huomiosi asiasta, jotta joku toinen voi oikaista virheen. Jos Wikipediasta puuttuu artikkeli jostakin aiheesta, joka mielestäsi tulisi siellä olla, voit aloittaa kyseisen artikkelin kirjoittamisen ja näin ryhtyä tietokirjailijaksi. Voit myös esittää toiveen, että artikkeli kirjoitetaan.

Hae artikkeleita[muokkaa]

Artikkeleiden hakeminen Wikipediasta on helppoa. Wikipedian tehokäyttäjillä on kuitenkin muutamia kikkoja liittyen tiedon hakuun Wikipediasta. Niitä esitetään seuraavassa.

Hakukentän ja hakukoneiden käyttö[muokkaa]

Wikipediassa on hakukenttä johon voit kirjoittaa hakusanan. Jos Wikipediasta löytyy artikkeli juuri sinun hakusanallasi hyppää Wikipedia suoraan tähän artikkeliin. Jos kyseisellä hakusanalla ei Wikipediassa ole artikkelia listaa Wikipedia hakutuloksen, jossa mainitaan kaikki ne artikkelit joissa kyseinen hakusana esiintyy. Hakutulosten listauksessa kerrotaan tuloksen asiaankuuluvuus prosenttiluvulla. Varsinainen hakutulos on linkki, josta pääset kyseiseen artikkeliin.

Useimmiten käyttäjät hakeutuvat Wikipediaan jonkun hakukoneen (esim. Google) kautta eli käyttäjät hakevat tietoa hakukoneella ja huomaavat hakutuloksessa Wikipedian artikkelin. Tämän jälkeen käyttäjät siirtyvät lukemaan kyseistä artikkelia Wikipediassa.

Luokat ja teemasivut[muokkaa]

Wikipediassa artikkeleita luokitellaan monella eri tavalla. Esimerkiksi artikkeli Lasse Virénistä on sijoitettu tätä kirjoitettaessa seuraaviin seitsemään luokkaan: (1) Suomalaiset olympiavoittajat, (2) Suomalaiset kestävyysjuoksijat, (3) Suomalaiset keskimatkojen juoksijat, (4) Suomalaiset maastojuoksijat, (5) Kansanedustajat, (6) Uudenmaan vaalipiiri ja (7) Kokoomuslaiset poliitikot. Luokat, joihin artikkeli kuuluu, listataan aina artikkelin lopussa.

Klikkaamalla luokan otsikkoa pääsee kyseisen luokan sivulle, joka listaa aakkosjärjestyksessä kaikki ne artikkelit, jotka kuuluvat kyseiseen luokkaan. Esimerkiksi luokassa Suomalaiset olympiavoittajat on tätä kirjoitettaessa 128 artikkelia Paavo Aaltosesta Paavo Yrjölään. Emme voi olla aivan varmoja siitä onko Wikipediassa artikkeli kaikista suomalaisista olympiavoittajista, mutta luku 128 antaa jotakin osviittaa siitä, kuinka moni suomalainen jakaa 41 talviolympialaisissa ja 100 kesäolympialaisissa saatua kultamitalia. Mitalien lukumäärät löytyvät Wikipedian artikkeleista "Suomi kesäolympialaisissa" ja "Suomi talviolympialaisissa".

Useista aihepiireistä on luotu Wikipediaan myös oma teemasivu. Teemasivut ovat yksi tapa järjestää tietoa Wikipediassa. Wikipediasta löytyvät teemasivut muun muassa seuraavista aiheista: arkkitehtuuri, elokuva, Eurooppa, filosofia, kirjallisuus, olympialaiset, politiikka, rock, kulttuuri, tekniikka, urheilu ja ympäristönsuojelu. Teemasivuja toimittaa yleensä joukko juuri kyseiseen teemaan vihkiytyneitä Wikipedian käyttäjiä. Teemasivulla voidaan esittää teemaan liittyviä kuvapoimintoja, erityisen hyviä artikkeleita, uutisia tai listata pyyntöjä aiheeseen liittyvien artikkelin kirjoittamiseksi. Tällä tavalla teemasivut kokoavat yhteen tietystä teemasta kiinnostuneita ihmisiä kehittämään Wikipediaa juuri kyseisen teeman osalta. Teemasivujen, kuten kaikkien muidnekin sivujen, kehittämiseksi voi esittää näkemyksiään "keskustelu"-välilehdellä.

Helppojen osoitteiden hyödyntäminen[muokkaa]

Kielivalikko.

Wikipediassa jokaisella artikkelilla on oma osoite. Ensimmäiseksi osoitteessa kerrotaan kyseisen Wikipedian kieli kaksikirjaimisella koodilla. Esimerkiksi suomi on fi, englanti en ja ruotsi sv. Kielikoodin jälkeen tulee palvelun osoite, wikipedia.org/wiki/ ja tämän jälkeen artikkelin otsikko. Esimerkiksi artikkeli Lasse Virénistä suomenkielisessä Wikipediassa löytyy osoitteesta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lasse_Viren

Artikkeli Lasse Virénistä englanninkielisessä Wikipediassa on puolestaan osoitteessa:

http://en.wikipedia.org/wiki/Lasse_Viren

Koska osoitteet ovat helposti luettavissa ja tulkittavissa helpottaa tämä Wikipedian käyttöä monella tavalla. Esimerkiksi artikkeleihin viittaaminen muilla verkkosivuilla tai sähköpostissa on helppoa ja vaivatonta, kun lukija pystyy jo itse osoitteesta tietämään mistä kyseisessä linkissä on kyse.

Eri kieliversioiden hyödyntäminen[muokkaa]

Wikipedioita eri kielillä linkitetään myös aktiivisesti yhteen. Lukiessasi Wikipedia-artikkelia näet vasemmassa marginaalissa otsikon "muilla kielillä" ja sen alla listan linkillä varustettuja kieliä. Jokainen linkki vie artikkeliin samasta aiheesta kyseisellä kielellä.

Tiedonhaussa voit hyödyntää tätä erikielisten Wikipedioiden yhteen linkittämistä. Esimerkiksi jos haet tietoa Olof Palmesta, Ruotsin entisestä pääministeristä, saattaaa häntä käsittelevä artikkeli suomenkielisessä Wikipediassa olla lähinnä henkilötiedot sisältävä artikkeli. Jos haluat tietää hänestä enemmän kuin perustiedot voit katsoa ruotsin- tai englanninkielisestä Wikipediasta löytyvät artikkelit. Niistä saatat löytää tietoa myös muun muassa hänen lapsuudestaan ja poliittisesta urastaan. Koska eri kielisillä artikkeleilla ei useimmiten ole yhtä lähtökohtaa, josta ne olisi käännetty, voivat ne myös antaa erilaisen näkökulman käsiteltävään aiheeseen.

Wikipedian hakukentän upottaminen omalle sivulle[muokkaa]

Voit upottaa Wikipedian hakukentän omalle verkkosivullesi liittämällä oheisen koodin sivullesi. Se tekee sivullesi hakukentän, jolla voit tehdä hakuja suomenkieliseen Wikipediaan. Muuttamalla muutamaa kohtaa oheisessa koodissa voit helposti tehdä hakukentän jolla voi hakea tietoa muista Wikipedioista muilla kielillä.

<form method="get" name="cgsearch" action="http://fi.wikipedia.org/wiki/Special:Search">
<input type="text" name="search">
<input type="submit" value="search">
<A HREF="http://en.wikipedia.org/">Wikipedia</A></strong> - Suomi  
</form>

Lue artikkeleita[muokkaa]

Suositellun sivun tähti.
Hyvän artikkelin merkki.

Wikipedian artikkeleiden lukeminen vaatii kriittistä lukutaitoa, jossa samalla kun luetaan arvioidaan ja pohditaan sitä miksi joku asia on esitetty kyseisellä tavalla. Kriittinen Wikipedian käyttäjä voi myös käyttää muutamia kikkoja tiedon pätevyyden arviointiin.

Kriittinen lukutaito[muokkaa]

Wikipedian tärkein ominaisuus on vapaus, ei esimerkiksi luotettavuus tai kattavuus, vaikka voidaankin väittää, että vapaus johtaa myös luotettavuuteen ja kattavuuteenMalline:Lähde. Joka tapauksessa Wikipedian artikkeleita luettaessa kriittinen suhtautuminen on tärkeää. Voidaan puhua "kriittisestä lukutaidosta", joka ei koske vain Wikipediaa, mutta jonka tarvetta Wikipedian vapaus korostaa.

Kriittinen lukutaito tarkoittaa paitsi kykyä arvioida luetun pätevyyttä myös taitoa ymmärtää, millaisesta näkökulmasta se on kirjoitettu ja millaisia taustaoletuksia siihen sisältyyMalline:Lähde. Kriittisen lukutaidon kehittyminen on osa koulun tehtävänä olevaa mediakasvatusta.

Lyhyesti sanottuna kriittinen lukutaito edellyttää tekstin arvioimista, sen sijaan että se uskottaisiin heti todeksi. Perinteisessä tietosanakirjassa tekstin luotettavuus on pyritty varmistamaan valitsemalla artikkelien kirjoittajiksi alansa asiantuntijoita. Usein myös Wikipedian kirjoittajat ovat aiheen asiantuntijoita, mutta mitään vaatimusta tai taetta asiantuntijuudesta ei ole. Siksi luotettavuuden arviointi siirtyy tietosanakirjan toimittajilta (jota Wikipediassa ei ole) sen lukijoille.

Kriittisyyden ja arvioinnin tarvetta voidaan pitää yhtä hyvin haittana kuin etunakin. Arvioinnin tarve on hankalaa, jos haluaa nopeasti löytää luotettavaa tietoa. Lisäksi arviointi voi olla vaikeaa esimerkiksi nuorille lukijoille, kuten koululaisille, joiden elämänkokemus on vielä vähäinen. Toisaalta arviointikyky kasvaa vain harjoittelemalla ja Wikipedia opettaa kriittistä suhtautumista kaikkiin muihinkin teksteihinMalline:Lähde.

Lähteiden tarkistaminen[muokkaa]

Yksi tärkeä tapa arvioida tekstin pätevyyttä on tutustua sen lähteisiin. Wikipedian periaatteena on esittää vain tietoa, joka on jo julkaistu yleensä luotettavina pidetyissä lähteissä. Lähdeviiteet esitetään alaviite-järjestelmää käyttäen. Tekstin sisällä on alaviitenumero, jota vastaava viite löytyy sivun alalaidasta. Kun lukee lähteen, on mahdollista itse arvioida esitettyjen väitteiden yhtäpitävyyttä lähteen kanssa sekä samalla tarkistaa, onko kaikki merkittävä otettu mukaan. Uusien lähteiden lisääminen onkin merkittävä tapa parantaa Wikipedia-artikkelien luotettavuutta.

Kahden eri sivuversion erot.

Historia-sivun tarkistaminen[muokkaa]

Wikipediaan sisältyy lähes ainutlaatuinen mahdollisuus tarkastella tekstin syntymisen historiaa. Jokaisella sivulla on "historia"-painike, jota klikkaamalla saa näkyviin listan sivun aikaisemmista versioista aikajärjestyksessä sekä jokaisen version tekijästä. Historia-sivun tarkoitus on mahdollistaa myös sivun palauttaminen aikaisempaan versioon ja eri versioiden vertaileminen, mutta kriittiselle lukijalle se antaa erinomaisen kuvan sivun synnystä aina ensimmäiseen versioon asti. Painettuun kirjaan verrattuna historia-sivun etu on juuri kriittisen lukutaidon kasvattamisessa: jokaisella Wikipedian sivulla on tekijänsä ja vaiheensa, mikä jo itsessään kertoo tiedon historiallisuudesta. Lisäksi sivuhistorian kautta on toisinaan mahdollista seurata aiheen käsittelyn kehittymistä.

Taksonomia-laatikko on eräs malline.

Keskustelu-sivun tarkistaminen[muokkaa]

Jokaiseen artikkeliin liittyvä keskustelu-sivu on historia-sivun ohella tärkeä lähde arvioitaessa artikkelin luotettavuutta ja siinä esitettyjä mielipiteitä. Keskustelu-sivulla artikkelia kirjoittaneet tai sitä kirjoittavat henkilöt keskustelevat tai väittelevät siitä miten asiat tulisi tai olisi paras esittää kyseisessä artikkelissa. Esimerkiksi suomenkielisessä Wikipediassa pakkoruotsi-artikkelin keskustelu-sivu kertoo siitä, että aiheesta on kiistelty, ja vain osassa artikkelista on päästy yhteisymmärrykseen neutraalista näkökannasta. Jos artikkelista on runsaasti keskustelua kertoo se siitä, että kyseisestä aiheesta on monenlaisia, usein ristiriitaisia, näkemyksiä ja tulkintoja. Tällaisessa tilanteessa artikkelissa olevia tietoja ja siinä esitettyjä lähteitä tulee tarkastella erittäin huolellisesti.

Kirjoita artikkeleita[muokkaa]

NPOV.
Wikipediaan pitäisi kirjoittaa vain lähteiden pohjalta.
Artikkelin luomisprosessi.

Wikipedian käyttäjät korostavat usein, että sivuston käyttäjien tulisi olla rohkeita. Tämä tarkoittaa, että lukijan tulisi olla rohkea myös muokkaamaan artikkeleita ja aloittamaan uusia artikkeleita. Usein Wikipedian kirjoittaminen alkaa pienten muutoksien tekemisellä ja uusien artikkelien alkujen kirjoittamisella. Esimerkiksi kirjoitusvirheiden korjaaminen on hyvä tapa aloittaa Wikipediaan kirjoittaminen. Olennaista on ymmärtää, että Wikipediaa kirjoitetaan yhdessä. Näin ollen pitkänkin artikkelin kirjoittajan tulee muistaa, että Wikipediassa muut voivat muuttaa artikkelia sellaiseen muotoon, jossa sinä et toivoisi sen olevan. Voit perustella kantaasi Keskustelu-sivulla, jolla kiistat pyritään ratkaisemaan "paras argumentti voittakoon"-periaatteella. Viime kädessä esimerkiksi sopimattomaksi katsottujen artikkelien poistamisesta joudutaan toisinaan järjestämään äänestys.

Muokkaa olemassaolevia artikkeleita[muokkaa]

Olemassaolevan artikkelin muokkaaminen tapahtuu klikkaamalla "muokkaa"-välilehteä. Välilehdellä teksti näkyy lomakkeessa, jossa tekstiä voi kirjoittaa. Muokkauslehdellä on joitakin perustoimintoja yläreunan painonappeina, kuten tekstin lihavointi ja kursivointi tai linkin lisääminen. Itse tekstin joukossa lihavointi tai linkki näkyvät ohjauskoodeina (ks. esimerkkiä linkin ohjauskoodista alla), joita voi osatessaan kirjoittaa myös suoraan tekstiin ilman painonappien käyttöä. Kun lisäys tai korjaus on tehty, sivu tallennetaan alareunan "Tallenna sivu"-painiketta klikkaamalla. Muutoksen voi myös tarkistaa ennen tallentamista klikkaamalla "Esikatsele"-painiketta. Yksi tapa harjoitella artikkelien muokkaamista on muokata ja esikatsella ilman tallentamista. Näin näkee miltä artikkeli näyttäisi omilla muutoksilla, jotka eivät kuitenkaan tallennu itse artikkeliin.

Muokkaustilassa voit myös tehdä linkkejä toisiin Wikipedia-artikkeleihin. Jos esimerkiksi kirjoitat "Norjan pääkaupunki on Oslo", voit sijoittaa sanaan "Oslo" linkin Oslosta kertovaan artikkeliin kirjoittamalla sen kaksinkertaisiin hakasulkuihin seuraavalla tavalla:

[[Oslo]]

Kirjoittamalla sana kaksinkertaisiin hakasulkuihin voit myös luoda uuden artikkelin. Jos esimerkiksi haluat Wikipediaan artikkelin veistospuistoista voit kirjoittaa Oslosta kertovaan artikkeliin sanan veistospuisto kaksinkertaisiin hakasulkuihin. Jos artikkelia veistospuistoista ei vielä löydy Wikipediasta luo hakasulku-merkintä tälle termille tyhjän sivun. Linkit tyhjille sivuille esitetään punaisella värillä. Usein tyhjät sivut toimivat kutsuina muille kirjoittajille aloittaa aiheesta artikkeli.

Aloita uusi artikkeli[muokkaa]

Uuden artikkelin aloittaminen tapahtuu useimmiten siten, että jonkun toisen artikkelin tekstissä nousee esiin termi tai asia, josta olisi syytä olla oma artikkeli Wikipediassa.

Aloitettaessa uuden artikkelin kirjoittamista on aluksi hyvä tarkistaa mitä kyseisestä aiheesta jo löytyy Wikipediasta. Uudesta artikkelista kannattaa laittaa linkit näihin aikaisempiin artikkeleihin. Samalla kannattaa tarkistaa myös Wikipediat muilla kielillä.

Olennaista Wikipediaan kirjoittamisessa on muistaa käyttää lähteitä. Wikipediassa ei ole tarkoitus esittää omia henkilökohtaisia mielipiteitä tai käsityksiä, eikä myöskään taiteellisia tai muuten ainutlaatuisia näkemyksiä. Lähteiden käyttäminen on olennaista juuri sellaisten kysymyksien kohdalla, joista ihmiset yleensä ja alan asiantuntijat erityisesti ovat eri mieltä. Wikipediaan voi kirjoittaa ilman lähdettä, että Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Sen sijaan kirjoitettaessa vaikka Suomen tapahtumista vuonna 1918 on syytä olla tarkkana lähteiden käytön kanssa, koska eri tahoilla on tapahtumista hyvin erilaisia tulkintoja.

Lähteiden käyttämistä korostaa myös Wikipedian sääntö, jonka mukaan se ei ole paikka julkaista tutkimusta jota ei ole julkaistu muualla. Wikipediassa julkaistavat tiedot tulisikin aina löytyä myös jostakin toisesta lähteestä – yleensä jostakin perinteisestä julkaisusta, kuten kirjasta, tieteellisestä artikkelista, sanomalehtiartikkelista, ja niin edelleen

Wikipedian artikkeleissa lähteet ovat aina sivun alareunassa. Itse tekstiin lähteet merkitään indeksi-numerolla joka viittaa lähdeluetteloon. Lähteiden listaamisen lisäksi usein artikkeleissa on kohta "katso myös", joka voi sisältää linkkejä toisiin aiheeseen liittyviin Wikipedia-artikkeleihin tai joihinkin muihin verkkosivustoihin.

NPOV on kirjanyhdistelmä jota Wikipedistit käyttävät usein. NPOV tulee englanninkielen ilmaisusta "neutral point of view", joka tarkoittaa puolueetonta näkökulmaa. Wikipedia pyrkii noudattamaan NPOV-periaatetta, jonka mukaan kaikki perustellut näkökulmat otetaan huomioon ja esitetään samalla tavalla. Artikkelit eivät ota kantaa siihen mikä näkökulma tai mielipide on oikea, vaan esittävät kaikki merkittävät näkemykset reilusti ja tasapuolisesti. Perinteisiin tietosanakirjoihin verrattuna Wikipedialla on tässä yksi erityinen etu: Wikipediassa tila ei lopu kesken. Toisin sanoen Wikipedian artikkeleissa voidaan samasta aiheesta esittää eriäviä tulkintoja. Muita Wikipedian kirjoittamiseen liittyviä tapoja ja sääntöjä on koottu artikkeliluokkiin "Wikipedian käytännöt" ja "Ohjeet".

Mallineet[muokkaa]

Wikipedian mallineet ovat pieniä sisältöjä, joita voidaan liittää Wikipedian artikkeleihin. Mallineiden avulla saman sisällön voi esittää useammalla sivulla ja mallineeseen tehdyt muokkaukset näkyvät kaikilla niillä sivuilla, joihin malline on asetettu. Mallineita käytetään esimerkiksi kerrottaessa lukijoille siitä, että artikkelissa on joku ongelma. Ongelma voi olla esimerkiksi lähteiden puuttuminen tai heikko laatu.

Tiimissä kirjoittaminen[muokkaa]

Wikipedian artikkelit ovat tyypillisesti yhteistyön tulosta. Asiatekstin kirjoittaminen yhdessä toisten kanssa on vaativaa, mutta tarjoaa samalla uusia ulottuvuuksia. Artikkeli paranee yhteistyöllä, mutta samalla käy mahdottomaksi hallita oman tekstin kohtaloa. Wikipediaan kirjoitettu teksti on aina muiden muokattavissa; tämä on hyväksyttävä ja siitä on nautittava, jotta Wikipediaa kirjoittaminen olisi hauskaa!

Teksti muodostuu yleensä eri aikoina tehtyistä lisäyksistä. Kirjoittajat toimivat ikään kuin vuorotellen ja joskus peräkkäisten lisäysten ja korjausten välillä on pitkiäkin taukoja. "Historia"-välilehdellä eroja versioiden välillä voi vertailla. Wikipedia-artikkelin, josta on kiinnostunut tai jota kirjoittaa, voi myös asettaa automaattiseen tarkkailuun klikkaamalla “tarkkaile” -painiketta. Kirjautuneilla käyttäjillä on käyttäjäprofiilissaan osio nimeltä "tarkkailulista", jolla näkyvät tuoreet muutokset käyttäjän tarkkailemissa artikkeleissa. Tämä on yksi hyvä syy luoda oma Wikipedia-käyttäjätunnus. Artikkelin muokkaamista tai uuden artikkelin aloittamista varten ei tarvita käyttäjätunnusta, mutta käyttäjätunnuksen mukana saa Wikipedian käyttöä ja kommunikointia helpottavia työkaluja.

Yksi merkittävä tapa Wikipedian kirjoittamiseen on toisten kirjoittaman tekstin tarkistaminen. Esimerkiksi kirjoitusvirheiden korjaaminen on helppo tapa aloittaa Wikipedian parantaminen. Artikkelin tekstiä voi vertailla muihin lähteisiin (verkkolähteet, Wikipedia-artikkelit samasta aiheesta eri kieleillä, kirjat, lehdet ja niin edelleen) ja siihen voi lisätä lähdeviitteitä ja linkkejä.

Wikipedian kirjoittamiseen osallistuvan joukon suuruus mahdollistaa luontevasti työnjakoa. Monet artikkelit vaativat useanlaista asiantuntemusta ja kiinnostusta, jolloin kirjoittajien monilukuisuus on hyödyksi. Lisäksi esimerkiksi artikkelien luetteloiminen, kuvien lisääminen, wiki-ominaisuuksien hyödyntäminen ja eri kieliversioiden tutkiminen ovat tehtäviä, joihin wikipedistit toisinaan erikoistuvat. Wikipedisti voi myös päätyä Wikipedian ylläpitäjäksi, jolla on valtuudet poistaa tai lukita artikkeleita, palauttaa poistettuja sivuja sekä estää häiriköiviä käyttäjiä muokkaamasta artikkeleita. Ylläpitäjät valitaan ehdotusten ja äänestysten perusteella.

Jos Wikipedian kirjoittamiseen osallistuu enemmänkin, on hyvä tutustua wikipedisti-yhteisön periaatteisiin, niin kirjoitettuihin kuin kirjoittamattomiinkin sääntöihin. Lähtökohtana on ystävällinen suhtautuminen toisiin, kohtelias kielenkäyttö ja keskittyminen Wikipedian parantamiseen. Erimielisyyksien tullen artikkeleista keskustellaan ja neuvotellaan. Tämä vaatii wikipedistiltä sekä kommunikaatiotaitoja että ymmärrystä Wikipedian toiminnasta.

Kuten Wikipedian tervetuloa-sivulla todetaan, "Uudet osallistujat ovat aina tervetulleita Wikipediaan, ja heitä kannustetaan muokkaamaan sivuja rohkeasti. Kun muokkaat artikkeleita, älä huolehdi liikaa virheistä, koska muut osallistujat seuraavat muiden tekemiä muutoksia Tuoreet muutokset -sivulta. Wikipediassa on ystävällisiä ja kokeneita käyttäjiä, jotka enemmän kuin mielellään auttavat."

Wikipediasta on moneksi[muokkaa]

Suomenkielisessä Wikipediassa on paljon aktiivisia kirjoittajia suhteessa koko kieltä puhuvaan väestöön.

Peruskoulutuksessa[muokkaa]

  • Tiedonhaku opiskelussa
  • Kielten tunneilla voi käyttää lähteenä kyseisen kielen Wikipediaa.
  • Projektitöiden lähteenä käyttäminen
  • Wikimedia Commons: kuvia, karttoja jne.
  • Omatoiminen opiskelu, esim. historian aiheiden tietojen syventämistä

Opettajalle[muokkaa]

  • Harjoitus 1 Keskustelutehtävä: Varsinkin jos opetat peruskoulun tai keskiasteen oppilaita, keskustelkaa siitä, mikä tietosanakirja on. Puhukaa myös muista tietoverkon palveluista. Keskustelkaa niistä yhdessä: Mitä eroa on Wikipedialla, verkkojuttelulla ja kotisivuilla?
  • Harjoitus 2 Keskustelutehtävä: Hakekaa eri lähteistä tietoa jonkin kehitysmaan kaupungin, vaikkapa Bujumburan tai Lagosin väkiluvusta. Pohtikaa, mistä erot johtuvat. Mikä tieto on luotettavin? Mistä voi oikeasti tietää, montako ihmistä Lagosissa asuu? Mitä tietolähteitä voitaisiin käyttää ensisijaisena lähteenä? Millä keinoilla voidaan yrittää tunnistaa lähteen luotettavuutta?
  • Harjoitus 3 Tutkikaa, millaisia Wikiprojekteja Wikipediassa on vireillä. Tutustukaa eri hankkeisiin ja osallistukaa pienryhmittäin eri hankkeitten tehtäviin. Muistakaa opetella ensin Wikipedian peruspelisäännöt ja tutustua Wikipedian yleisiin käytäntöihin.
  • Harjoitus 4 Keskustelutehtävä: Merkittävyyskynnys. Keskustelkaa jonkin rajatun aihepiirin sisällä siitä, millaiset aiheet ovat riittävän merkittäviä omaksi artikkelikseen, mitkä taas eivät.
  • Harjoitus 5 Käsitekarttaharjoitus: "Hajoittakaa artikkeli". Jakautukaa pienryhmiin ja ottakaa kullekin ryhmälle lyhyehkö artikkeli tai tynkä. Purkakaa sen sisältö osiin eli keskeisiin teemoihin / käsitteisiin käsitekartan avulla. Pyrkikää ymmärtämään käsitteiden väliset suhteet. Harjoitus auttaa ymmärtämään sekä aihepiirin että artikkelin rakennetta ja harjoittaa käsitekarttojen analyyttista käyttöä.

Toisen asteen koulutuksessa[muokkaa]

  • Kieliopin harjoittaminen kirjoittamisen kautta
  • Kielitaidon kehittyminen vieraskielisiä Wikipedioita lukemalla ja mahdollisesti muokkaamalla
  • Ura- ja jatko-opiskeluvalintojen kartoittaminen
Wikipedia on ollut myös tutkimuksen aihe.

Korkeakoulutuksessa[muokkaa]

  • Wikipedian muokkaaminen osana opiskelutehtävää – voisivatko muut hyötyä työstä sen sijaan että tehtäisiin paperi, joka silputaan arvostelemisen jälkeen?
  • Harjoitteleminen kirjoittamaan tieteellisistä kysymyksistä kansantajuisesti
  • Tiimikirjoittamisen oppiminen
  • Viittauskäytännön ja lähdekritiikin harjoittelu
  • Kieliversioiden vertaaminen osana aiheeseen perehtymistä
  • Asioiden tutkiminen poikkitieteellisesti
  • Wikipedia-ilmiön ja siihen liittyvien asioiden tutkiminen

Tietosanakirja-artikkeleita voi kirjoittaa myös opiskelu- ja opettamistarkoituksessa. Tällöin tulee kuitenkin ottaa huomioon joitakin Wikipedian erityisluonteesta johtuvia seikkoja. Wikipedian käytön vapaaehtoisuudesta, merkittävyyden vaatimuksesta ja muokkausten kaoottisuudesta johtuen tehtävien palauttamispaikkana ei kannata käyttää pelkästään Wikipediaa, vaan artikkelin palautus tulee pyytää myös esimerkiksi sähköpostitse.

Mikäli aiot käyttää Wikipedia-artikkelien kirjoittamista harjoitustyönä, niin ilmoita siitä Wikipedian kahvihuoneessa. Näin Wikipedian käyttäjillä on mahdollisuus vaikuttaa harjoitustyön toteutukseen yhteistyössä opettajan kanssa ja uusia artikkeleita seuraavat käyttäjät osaavat varautua tuleviin artikkeleihin. Harjoitustyön päämääränä tulisi olla aina artikkelin luonti tai muokkaus, sillä muunlaiset tekstit eivät useimmiten sovellu tietosanakirjaan.

Opiskelijalle syntyy tekstiinsä automaattisesti, sen kirjoittamishetkellä tekijänoikeus, joka antaa kirjoittajalle yksinoikeuden määrätä teoksensa käytöstä. Artikkelin kirjoittaminen Wikipediaan edellyttää kirjoituksen julkaisemisesta GFDL-lisenssillä, mikä merkitsee lähes kaikista tekijän taloudellisista yksinoikeuksista luopumista. Normaalin koulutyön puitteissa opettajalla ei ole oikeutta vaatia opiskelijaa luopumaan tällaisista oikeuksista, minkä takia Wikipediaan kirjoittamisen on perustuttava vapaaehtoisuuteen ja opiskelijalla tulee olla oikeus palauttaa työnsä myös muuten kuin Wikipedian kautta.

Jos oppilaitoksenne haluaa kokeilla oppilastöissä wiki-tyylistä työskentelyä, on mahdollista asentaa oppilaitoksen palvelimelle Wikipediassakin käytössä oleva MediaWiki-ohjelmisto tai käyttää jotakin Internetin ilmaisista wiki-palveluista (ks. esim. http://www.wikia.com/). Huomaa, että alunperin muualla kuin Wikipediassa julkaistu artikkeli saadaan siirtää Wikipediaan vain kaikkien sen kirjoittajien suostumuksella.

Lukuisissa yliopistoissa ympäri maailmaa yliopisto-opiskelijat ovat osana kurssien suorittamista kirjoittaneet tai korjanneet Wikipedia-artikkeleitaMalline:Lähde. Näiden opiskelijoiden ohjaajat uskovat, että Wikipedian kirjoittaminen auttaa kehittämään kriittistä ajattelua, medialukutaitoa, tutkimustaitoja ja täsmällistä kirjoittamistaMalline:Lähde. Samalla Wikipediaan kirjoittaminen on motivoivaa, koska teksti tulee heti laajaan käyttöönMalline:Lähde. Opettajat voivat arvioida esimerkiksi artikkelimuokkausten laatua ja muokkausten vaatimaa taustatutkimusta. (Englanninkielinen Wikipedia sisältää Wikipedian muokkaamiseen perustuvan yliopistokurssin mallisivun.).

Cheatsheet (suomennos).

Yrityksissä ja yhdistyksissä[muokkaa]

  • Hae tietoa
  • Kerro yhteisöstä, alasta tai harrastuksesta
  • Jaa kuvia
  • Opeta asiakkaitasi

Paikallis- ja valtionhallinnossa[muokkaa]

  • Kerro kuka tekee ja mitä

Kotona[muokkaa]

  • Miten se vaikea nimi kirjoitettiinkaan? Mikä on HDTV? "Katsotaan yhdessä Wikipediasta"
  • Opeta jo lapset käyttämään Wikipediaa kriittisesti ja oikein
  • Mitä eroa on Googlella ja Wikipedialla?

Wikipedian historia lyhyesti[muokkaa]

Wikipedian alkutaipaleen kasvukäyrä.
10 suurimman kieliversion kasvukäyrät.

Wikipedia-hankkeen aloittivat tammikuussa 2001 amerikkalaiset Jimmy Wales ja Larry SangerMalline:Lähde. Ennen Wikipediaa Wales ja Sanger olivat yrittäneet luoda verkossa toimivan tietosanakirjan, jossa jokainen artikkeli arvioitiin asiantuntijoiden toimestaMalline:Lähde. Wikipedian avoin malli ja wiki-alustan käyttö tietosanakirja kirjoittamiseen osoittautui kuitenkin menestyksekääksiMalline:Lähde.

Suomenkielinen Wikipedia perustettiin virallisesti 21. helmikuuta 2002. Ensimmäinen artikkeli ”Kaskinen” luotiin toukokuussa. Artikkelimäärä alkoi kasvaa huomattavasti vasta vuonna 2003, sadas artikkeli kirjoitettiin alkuvuodesta, tuhannes artikkeli heinäkuussa. Joulukuussa valittiin ensimmäiset ylläpitäjät. 10 000 artikkelin raja saavutettiin 14. lokakuuta 2004. 50 000 artikkelia suomenkielisessä Wikipediassa oli 22. helmikuuta 2006 ja 100 000 artikkelia 11. helmikuuta 2007.

TODO:

  • Säätiöittäminen

Viime vuosina Wikipediasta on tehty tutkimusta jossa sitä on verrattu perinteisiin paperille painettuihin tietosanakirjoihin kuten Encyclopædia Britannicaan ja Saksalaiseen Brockhausiin. Pyrkimyksenä on ollut selvittää kuinka luotettava lähdeteos Wikipedia on. Vertailuissa Wikipedia on pärjännyt hyvinMalline:Lähde. Tutkimuksien mukaan kaikissa tietosanakirjoissa on virheitä mutta Wikipediassa niitä ei ole ainakaan enempää kuin perinteisissä tietosanakirjoissaMalline:Lähde.

Suositeltujen sivujen kasvukäyrä (de.wiki vs. en.wiki).

Miten Wikipedia toimii[muokkaa]

Jimmy Wales.

Wikipedian perustaja Jimmy Wales on kuvannut Wikipedian päätöksenteon jakaantuvan eri tavoin:

  • anarkia, jossa kuka tahansa saa tehdä mitä haluaa
  • demokratia, jossa riitoja ratkaistaan äänestämällä
  • meritokratia, jossa valta perustuu yksilöiden ansioihin ja saavutuksiin Wikipedian kehittämisessä
  • aristokratia, jossa niillä henkiöillä, joilla on asema Wikipedia-yhteisössä on myös enemmän valtaa.

Näiden lisäksi Jimmy Wales näkee projektissa myös monarkian piirteitä, jossa hän on monarkki, vaikka käyttääkin valtaansa hyvin harvoin.

Suomenkielinen Wikipedia, kuten kaikki muutkin erikieliset Wikipediat, toimii kuitenkin täysin itsenäisesti. Voidaan kuitenkin nähdä että myös jokaisen maan Wikipediassa on läsnä sekä anarkia, demokratia, meritokratia ja aristokratia. Vallanjakoa ja toimintaa säädellään Wikipedian teknisen alustan tarjoamilla työvälineillä ja käyttäjien rooleilla. Erilaisia rooleja Wikipediassa ovat:

Artikkelin George W. Bush vandalisoinnit ja palautukset (punainen) vs. "hyvät muokkaukset" (vihreä).
  • Nimetön Wikipedia-artikkeleiden lukija - satunnainen verkossa haahuilija, joka lukee artikkelin, jonka hän on löytänyt Wikipediasta.
  • Nimetön Wikipedia-artikkeleiden muokkaaja - käyttäjä, josta tallennetaan hänen käyttämänsä tietokoneen IP-osoite Wikipedian palvelimelle.
  • Rekisteröitynyt Wikipedian käyttäjä (lukija ja muokkaaja) - käyttäjän tekemät muutokset identifioidaan kyseiselle käyttäjälle.
  • Wikipedian ylläpitäjä - käyttäjä, jolla on valtuudet poistaa tai lukita artikkeleita, palauttaa poistettuja sivuja sekä estää häiriköiviä käyttäjiä muokkaamasta artikkeleita.

Vandalismi[muokkaa]

Wikipediassa esiintyy vandalismia, kuten kokonaisten sivujen tuhoamista tai väärän tiedon ujuttamista artikkeleihin. Jokainen muutos kuitenkin tallennetaan Wikipedian tietokantaan. Tällä tavalla käyttäjät voivat palauttaa vandalismia edeltäneen version takaisin. Jokaisesta muutoksesta tallennetaan palvelimelle myös muokkaajan käyttämä IP-osoite, eli käyttäjän käyttämän tietokoneen verkko-osoite. Ylläpitäjät voivat näin sulkea häirikön IP-osoitteen siten, että tältä tietokoneelta Wikipediaa ei enää voi muokata. Joskus voidaan sulkea myös kokonainen joukko IP-osoitteita. Esimerkiksi vandalismin takia useiden koulujen tietokoneilta ei Wikipediaa voi ollenkaan muokata.

Wikipedian kirjoittajat[muokkaa]

Säätiön budjetti 2007–08.

Muutaman tutkimuksen mukaan Wikipediaan aktiivisesti kirjoittavien ihmisten joukko on suhteellisen pieni ryhmä. Minnesotan yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan vain promillen kokoinen ryhmä kaikista englanninkielisen wikipedian muokkaajista on vastuussa noin 44 prosentista Wikipediasta löytyvästä materiaalista. Toisaalta on hyvä huomata, että aktiivisia englanninkielisen Wikipedian muokkaajista on noin miljoona. Samassa tutkimuksessa todettiin myös, että tahallaan sotketulle sivulle päätymisen todennäköisyys on alle prosentin luokkaa.

Wikipedia ja Wikimedia virallisesti[muokkaa]

TODO:

  • Mikä on Wikimedia-säätiö? Mitkä ovat sen tavoitteet? Miten se toimii?

Wikipedian tulevaisuus[muokkaa]

TODO:

  • Wikichapter Suomi?

Wikipedian pysyvyys[muokkaa]

Wikipedian sisältö on GFDL-lisenssin mukaisesti vapaasti kopioitavissa Wikipedian ulkopuolelle, ja toimitus on teknisesti yksinkertainen. Sisältö on jo kopioitukin lukemattomia kertoja erilaisiin palveluihin ja vaihtoehtoisiin projekteihin. Tämä tarkoittaa, että vaikka Wikipediaa ylläpitävä Wikimedia-säätiö jostain syystä lakkautettaisiin ja Wikipedian palvelimet suljettaisiin, Wikipedian sisältö ei katoaisi mihinkään. Sen pohjalle voitaisiin aloittaa uusi projekti.

Wikipedian sisällön katoaminen bittiavaruuteen vaatisi sen luokan katastrofin, että siinä maailmasta häviäisi paljon muuta arvokkaampaakin, joten tätä mahdollisuutta tuskin kannattaa huomioida, kun Wikipediaan lisää tietoa. Wikipedian toinen perustaja Larry Sanger onkin todennut, että GFDL-lisenssin takaama pysyvyys on vahva kannuste lisätä tietoa Wikipediaan.

Sisarprojektit ja kieliversiot[muokkaa]

Wikimedia-perhe.

Wikimedia on aloittanut useita sisarprojekteja, joissa Wikipedian periaatteita noudattaen tehdään muita aineistoja kuin tietosanakirjaa. Tämä sivusto, Wikibooks, on yksi sisarprojekti, jonka tarkoituksena on tuottaa oppikirjoja ja -tekstejä.

TODO:

  • Wikisanakirja
  • Wikikirjasto
  • Englanninkielisiä aluksi
  • Suurimmat
  • Suomen kielen asema
  • Merkittävän kokoisten kieliversioiden määrä

Wikipedian tekniikka[muokkaa]

TODO:

  • teknisestä toteutuksesta
  • palvelimet
  • Muut kuin Wikimedian wikit, voinko perustaa itse sellaisen?

Aiheesta muualla[muokkaa]

Wikipedia
Wikipedia-tietosanakirjassa on artikkeli aiheesta:
Wikiversity-logo-beta.png
Wikiopistossa on kirjaan liittyviä kursseja. Katso Wikiopiston kirjasto

Wikimedian käyttäjän käsikirjat[muokkaa]

Wikimedian käyttäjän käsikirjat on usean osaprojektin muodostama kehityshanke, jonka tavoitteena on kehittää kaikille wikimedioille omat käyttäjänkäsikirjat niin, että käsikirjojen yhteiset osuudet voidaan sisällyttää niihin yhteisestä ja vain yhdessä paikassa ylläpidettävästä materiaalista. Nämä käsikirjat on tarkoitettu kaikkien wikimedioiden käyttäjien ja muokkaajien helppokäyttöisiksi aloitusoppaiksi ja kattaviksi hakuteoksiksi.

Alla olevassa automaattisesti päivittyvässä kirjaluettelossa on kaikki wikikirjastossa olevat wikimedioiden käyttäjän käsikirjat.