Siirry sisältöön

Ero sivun ”Radiotaajuuskirja/Turvallisuusviestintä” versioiden välillä

Lisää linkkejä
Wikikirjastosta
Selaa historiaa interaktiivisesti
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
OH7HJ (keskustelu | muokkaukset)
163 muokkausta
OH7HJ (keskustelu | muokkaukset)
163 muokkausta
OH7RAD lisäys
Rivi 7: Rivi 7:


=== Turvaviestintäverkon koeasema Kolilla ===
=== Turvaviestintäverkon koeasema Kolilla ===
Itä-Suomessa sijaitsee pitkän maakuntakantaman [[Radiotaajuuskirja/OH7RAC|turvaviestintäkoeasema Kolilla]]. Se on tähän mennessä toiminut katkotta useiden myrskyjen, kuten Salomon ja Raulin aiheuttamien sähkönjakeluhäiriöiden läpi, välittäen radioamatöörien koekäyttämänä puhe- ja sanomaliikennettä maakunnan sisälle ja ulkopuolelle.
Itä-Suomessa sijaitsee pitkän maakuntakantaman [[Radiotaajuuskirja/OH7RAC|turvaviestintäkoeasema Kolilla]]. Se on tähän mennessä toiminut katkotta useiden myrskyjen, kuten Salomon, Raulin ja Kiiran aiheuttamien sähkönjakeluhäiriöiden läpi, välittäen radioamatöörien koekäyttämänä puhe- ja sanomaliikennettä maakunnan sisälle ja ulkopuolelle.


Kolin turvaviestintäkoetoistin kykenee toimimaan osana riippumattomia langattomia turvaviestinnän ja radioamatöörien puhe-, tekstisanoma- ja paikkatietoverkkoja. Toistimella on Viestintäviraston myöntämä automaattisen radioaseman lupa kutsumerkillä OH7RAC. Itä-Suomen tuvikoeverkon toinen maakuntakantaman asema on rakenteilla Keski-Savoon, ja sijoituspaikkoja muille etsitään.
Kolin turvaviestintäkoetoistin kykenee toimimaan osana riippumattomia langattomia turvaviestinnän ja radioamatöörien puhe-, tekstisanoma- ja paikkatietoverkkoja. Toistimella on Viestintäviraston myöntämä automaattisen radioaseman lupa kutsumerkillä OH7RAC. Itä-Suomen tuvikoeverkon toinen maakuntakantaman asema on rakenteilla ja kokeiluvaiheessa Keski-Savossa kutsumerkillä OH7RAD.


Kriisiviestintää edellyttävissä poikkeustilanteissa turvaviestintätoistinten yhdistettäviksi soveltuvia erillisiä paikallisia radioverkkoja ovat mm. RHA68-metsästäjäpuhelimet, meri-VHF, elinkeinoelämän radioverkot VHF- ja UHF-yhteiskäyttökanavilla, SPR ja vapepa, Meri-VHF, LA, PMR446, radioamatöörit, sekä puolustusvoimien pataljoona- ja komppaniaradiot.
Kriisiviestintää edellyttävissä poikkeustilanteissa turvaviestintätoistinten yhdistettäviksi soveltuvia erillisiä paikallisia radioverkkoja ovat mm. RHA68-metsästäjäpuhelimet, meri-VHF, elinkeinoelämän radioverkot VHF- ja UHF-yhteiskäyttökanavilla, SPR ja vapepa, Meri-VHF, LA, PMR446, radioamatöörit, sekä puolustusvoimien pataljoona- ja komppaniaradiot.
Rivi 18: Rivi 18:
KRH-viestiverkon osalta työn painopistealueita ovat radioverkon sisäisen tilannetietoisuuden ja avoimien internetissä toimivien viestintärajapintojen kehittäminen sekä jatkuva harjoitustoiminta. 
KRH-viestiverkon osalta työn painopistealueita ovat radioverkon sisäisen tilannetietoisuuden ja avoimien internetissä toimivien viestintärajapintojen kehittäminen sekä jatkuva harjoitustoiminta. 


Kriisi- ja poikkeustilanteiden spontaaneja tilapäisiä viestiyhteyksiä yhdistämään tarkoitettu LARS-turvaviestintäserveri ''(Local Area Reporting System)'' on koekäytössä Kolin asemalla OH7RAC. 
Kriisi- ja poikkeustilanteiden spontaaneja tilapäisiä viestiyhteyksiä yhdistämään tarkoitettu [http://lars.dy.fi/ LARS-turvaviestintäserveri] ''(Local Area Reporting System)'' on koekäytössä Kolin asemalla OH7RAC. 


=== Ryhmäviestintään puhetoistimet, yksityisviesteihin tekstisanomat ===
=== Ryhmäviestintään puhetoistimet, yksityisviesteihin tekstisanomat ===

Versio 18. elokuuta 2017 kello 12.17

Kansalaisten välttämättömimpien viestiyhteyksien varmistaminen

Turvaviestintähanke pyrkii poikkeustilanteiden aiheuttamien sähkönjakelu-, puhelin- ja tietoverkkokatkosten aikaisiin kansalais-, kunta-, väestönsuojelu- ja huoltoyhteyksiin soveltuvan langattoman turvaviestintäverkon kehittämiseen ja rakentamiseen vapaaehtoistoimintana. Tätä tavoitetta varten rakennetaan hyviin radioasemien sijainteihin maakuntienvälisen turvaviestintäkoeverkon toistinasemia yhdistämään turvaviestinnän toimijoita, ja tekemään riippumatonta vapaaehtoista turvaviestintää tunnetuksi yleishyödyllisenä kansalaistoimintana. 

'Turvaviestintä' -sanaa käytetään tässä yleisnimenä kaikista kriisiviestintään ja varautumiseen liittyvistä vapaaehtoishankkeista. 'Tuvi' on sanan lyhenne. 'Tuviverkko' puolestaan kuvaa sellaisia monikäyttöisiä ja monitaajuisia kriisiviestintäverkkoja, joiden avulla mahdollisimman moni yhteyskatkosalueen yksittäinen radionkäyttäjä pystyy kommunikoimaan poikkeustilanteissa toistensa, sekä kriisialueen ulkopuolisen maailman kanssa.

Väestön kriisiviestintä poikkeustilanteissa ei ole niinkään tekninen ongelma, vaan radioverkkojen järjestäytymisen ongelma. Edulliset ja varsin yksinkertaiset langattomat maakuntakantaman turvaviestintä- eli tuvitoistimet ovat eräs ratkaisu yhdistämään jo olemassaolevia erillisiä paikallisia lyhyen kantaman radioverkkoja maakunnan- tai maanlaajuisiksi turvaviestintäverkoiksi kriisi-, luonnontuho- ja harjoitustilanteissa. Sekä maakuntia yhdistävien, että paikallisten turvaviestintäverkkojen kehittämiseen ja rakentamiseen voi osallistua toimintaympäristöstä tai jäsenyydestä riippumatta kuka tahansa omien kykyjensä, osaamisensa ja ratkaisumalliensa puitteissa.

Turvaviestintäverkon koeasema Kolilla 

Itä-Suomessa sijaitsee pitkän maakuntakantaman turvaviestintäkoeasema Kolilla. Se on tähän mennessä toiminut katkotta useiden myrskyjen, kuten Salomon, Raulin ja Kiiran aiheuttamien sähkönjakeluhäiriöiden läpi, välittäen radioamatöörien koekäyttämänä puhe- ja sanomaliikennettä maakunnan sisälle ja ulkopuolelle.

Kolin turvaviestintäkoetoistin kykenee toimimaan osana riippumattomia langattomia turvaviestinnän ja radioamatöörien puhe-, tekstisanoma- ja paikkatietoverkkoja. Toistimella on Viestintäviraston myöntämä automaattisen radioaseman lupa kutsumerkillä OH7RAC. Itä-Suomen tuvikoeverkon toinen maakuntakantaman asema on rakenteilla ja kokeiluvaiheessa Keski-Savossa kutsumerkillä OH7RAD.

Kriisiviestintää edellyttävissä poikkeustilanteissa turvaviestintätoistinten yhdistettäviksi soveltuvia erillisiä paikallisia radioverkkoja ovat mm. RHA68-metsästäjäpuhelimet, meri-VHF, elinkeinoelämän radioverkot VHF- ja UHF-yhteiskäyttökanavilla, SPR ja vapepa, Meri-VHF, LA, PMR446, radioamatöörit, sekä puolustusvoimien pataljoona- ja komppaniaradiot.

Turvaviestinnän tukemia hankkeita

KRH-viestiverkko on kevyt selainpohjainen johtamisjärjestelmä, jonka puitteissa pyritään kehittämään työkaluja ja käytäntöjä joustavan ad-hoc-kriisiverkon käyttöön. 

KRH-viestiverkon osalta työn painopistealueita ovat radioverkon sisäisen tilannetietoisuuden ja avoimien internetissä toimivien viestintärajapintojen kehittäminen sekä jatkuva harjoitustoiminta. 

Kriisi- ja poikkeustilanteiden spontaaneja tilapäisiä viestiyhteyksiä yhdistämään tarkoitettu LARS-turvaviestintäserveri (Local Area Reporting System) on koekäytössä Kolin asemalla OH7RAC. 

Ryhmäviestintään puhetoistimet, yksityisviesteihin tekstisanomat 

Turvaviestintäverkon kukin puhetoistin soveltuu sellaisenaan ryhmäviestintään. Osana maailmanlaajuista pakettiradio- ja digimodeverkkoa toimiva dataradiosolmujen tekstisanomaverkko puolestaan soveltuu tekstisähköpostien välittämiseen. Sanomaliikennettä ja puhealiverkkoja turvaviestintätoistimet tukevat tarvittaessa niille sallituissa kriisi- ja poikkeusviestintätilanteissa seuraavin tavoin: 

  • Turvaviestintätoistimet tukevat tavanomaisia AFSK-purskelähetyksiä, kuten tekstisanomat, lyhytviestit ja APRS-paikkatieto. Digimodesolmujen ja porttien lisäksi myös puhetoistimet kykenevät välittämään purskeliikennettä. 
  • Aliverkot. Haluttaessa kunkin puhetoistimen käyttäjäryhmän kuuntelevan vain tiettyä puheverkkoa, käytetään radiopuhelinten standardeja aliääniä erillisten puhealiverkkojen muodostamiseen. Turvaviestintätoistimet tukevat tavanomaisia aliääniä, kuten CTCSS ja DCS. 
  • Taajuudet. Turvaviestintätoistimet ovat vaihdettavataajuisia, toisin kuin tähänastiset kiinteätaajuiset puhetoistimet. Kriisiviestintätilanteissa turvaviestintätoistimella on valmius tukea kullekin eri radioverkolle varattuja taajuuksia. Vaihdettavissa oleva taajuus osaltaan parantaa myös häiriöiden sietoa, viestinnän varmuutta sekä luottamuksellisuutta. 

Omakustanteista kansalais- ja yhdistystoimintaa 

Esimerkkiasemina toimivat Kolin ja Keski-Savon koeturvaviestintätoistimet on rakennettu radioharrastajien ja yritysten tarvikelahjoituksin ja turvaviestintäharrastajien omakustanteisena. 

Kukin pitkän kantamana turvaviestintätoistin muodostaa muiden turvaviestintätoistinten kanssa riippumattoman langattoman turvaviestintäverkon. Koetuviverkon asemista saaduista kokemuksista tiedotetaan, ja niitä käytetään parhaillaan mallina vastaaville turvaviestintähankkeille muualla maassamme. 

Tuvitoistinverkon käyttäjiä tai käyttäjäryhmiä ei tällä tietoa aiota priorisoida, ja sen käyttäminen on maksutonta. Tuvia ei ole tarkoitettu korvaamaan viranomaisten erillisverkkoja, vaan luomaan täysin ilman sähköisiä varayhteyksiä oleville kansalaisille välttämättömimpiä kriisiviestintäyhteyksiä. Verkon kehittäjinä, toteuttajina ja testaajina on vapaaehtoisia radioviestinnän osaajia sekä reserviläisiä ja turvaviestintäharrastajia eri puolilta maata. 

Turvaviestintäaiheisia linkkejä: 

Turvaverkkokokeista on koottu mittausselostuksia ja -raportteja vuosien ajalta, joista esimerkkejä allaolevissa linkeissä turvaviestintäaiheisille tietosivuille, foorumeille ja artikkeleihin. 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikibooks.org/w/index.php?title=Radiotaajuuskirja/Turvallisuusviestintä&oldid=115315”