Äidinkieli/Lääketieteellinen teksti

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

←Terveydenhuollon tekstit tuottavat pulmia paitsi potilaille myös alan henkilöstölle, esimerkiksi lääkäreille, hoitajille ja saneluja purkaville sihteereille. Hankaluuksia aiheuttavat muun muassa sairauksien latinankieliset nimet, tutkimusten ja koetulosten lyhenteet sekä numeroilmaukset.

Yhdyssanat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleissääntöjä yhdyssanoille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteen kirjoitetaan ilmaukset, joissa on

  • nominatiivimuotoinen määriteosa (maksakirroosi, nivelrikko, sirppisoluanemia, pleurapunktio, sydänlihastulehdus)
  • adjektiivijohdos (sataprosenttinen, kolmeviikkoinen)
  • verbistä johdettu substantiivi (verensiirto, huumeidenkäyttö, nenäverenvuoto, varjoainekuvaus, osapoistoleikkaus)
  • järvi, niemi, salmi, joki (Pyhäjoki, Näsijärvi, Pyhäjärvi)
  • ammattinimikkeet (sairaanhoitaja, osastonsihteeri, lähihoitaja)

Erilleen kirjoitetaan

  • minen-loppuiset sanaparit (sairaan hoitaminen, veren siirtäminen)
  • määrite sekä infinitiivi ja partisiippi (lukuun ottamatta, niin sanottu)
  • liittokonjunktiot (niin kuin), nomini ja partikkeli (sen vuoksi, sitä paitsi)

Ammattikielen yhdyssanahirviöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

äkkiheikentyminen (pyörtyminen), jyväiskudosmuutos (opiolaktoni-inaktivoitu, pneumokokkipolysakkaridirokote, riskiraskaustutkimus, verihiutaleniukkuus (trombopenia)

Yhdysmerkin käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysmerkkiä tarvitaan erisnimien, numeroiden, lyhenteiden, kirjaimien ja koodien yhteydessä. Jos yhdyssanan alkuosa on kaksi- tai useampiosainen, alkuosan jälkeen tulee sanaväli, esimerkiksi (hepatiitti A -virus). Jos taas loppuosa on useampiosainen, yhdysmerkki tulee alkuosaan kiinni ja yhdysmerkin jälkeen tulee sanaväli (Suur- New York) .

Alkukirjaimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iso alkukirjain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • henkilönimet (Hanna)
  • paikannimet (Ikaalinen, Kyrösjärvi)
  • rakennusten erikoisnimet (Finlandia-talo, Marian sairaala, Finn-Medi 3)
  • kirjojen, taideteosten, julkaisujen nimet (Aikkari, Pharmaca Fennica)
  • oppilaitosten, tutkimuslaitosten, monet virastojen ja laitosten nimet (Tertio - terveystieteiden osastokirjasto)
  • yritysten, yhdistysten ja järjestöjen nimet (Suomen Punainen Risti, Diabetesliitto)
  • erisnimen sisältävissä sairauksien nimitykset (Alzheimerin tauti, Creuzfeldt-Jakobin tauti, Crohnin tauti)
  • tuotenimet (Burana, Ismox, Marevan, Panadol, Aspirin)
  • nimeen viittaavat isokirjainlyhenteet, jotka kirjoitetaan kokonaisina sanoina ja joista tulee lyhennesana (Stakes, Kela)
  • seminaarien ja tapahtumien nimet (Voimanpesä-seminaari)

Pieni alkukirjain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • nimistä johdetut adjektiivit ja muut johdokset (itäsuomalainen)
  • kansojen ja kansallisuuksien ja kielten nimet (ruotsin kieli, saamelainen)
  • rakennusten nimet, joita on useilla paikkakunnilla (kaupungintalo, keskussairaala, kunnanvirasto)
  • kasvilajien, eläinrotujen ja ruokalajien nimet (annansilmä, ranskanleipä)
  • tyylisuuntien, ajanjaksojen, uskontojen ja sotien nimet (barokki, luterilaisuus)
  • valtiohallinnon keskeisten elinten nimet (eduskunta,opetusministeriö)
  • päivien, juhlapäivien ja kuukausien nimet (juhannus, maanantai)
  • yleisnimiksi muuttuneet erisnimet (röntgen)
  • tutkintonimikkeet (terveydenhuollon kandidaatti, terveydenhuollon lisensiaatti, terveydenhuollon tohtori, terveystieteiden kandidaatti, terveystieteiden lisensiaatti, terveystieteiden maisteri, terveystieteiden tohtori)

Lääkkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääkkeiden valmistenimet ovat erisnimiä, ja ne kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Sen sijaan lääkeaineen (vaikuttava aine) nimi on yleisnimi ja kirjoitetaan pienellä kirjaimella.

Esimerkiksi:

  • Adrenalin, adrenaliini
  • Diapam, diatsepaami
  • Panadol, parasetamoli
  • Burana, ibuprofeeni
  • Aspirin, asetyylisalisyylihappo
  • Bricanyl, inhalaatiojauhe
  • Ebixa, memantiini
  • Histec, setiritsiinidihydrokloridi
  • Semprex, akrivastiini
  • Tenox, tematsepaami
  • Thyroxin, levotyroksiini
  • Trileptal, okskarbatsepiini
  • Mobic, meloksikaami
  • Ixel, milnasipraani
  • Ventoline, salbutamolisulfaatti
  • Flixotide, flutikasonipropionaatti

Numeroilmaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Numeroilmaukset yhdyssanojen yhteydessä kirjoitetaan usein kirjaimin, mutta jos numeroita käytetään, on muistettava merkitä yhdysmerkki.

Esimerkkejä:

  • 6-vuotiaalle
  • 5-prosenttinen
  • 3–5-kertainen, 1,67-kertainen, 50-kertainen
  • tuotto-%, omega-3-rasvahappoja
  • tyypin 2 diabetes, II-tyypin diabetes.
  • säilyy −5-asteisessa lämpötilassa

Päätteen merkitseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Annetaan kuntoutusta 14:ssä 45 minuutin jaksossa.

Yliherkkyys todettiin 23:lla tämän ryhmän potilaista.

Tulokset perustuvat 119:n keskimäärin 55-vuotiaan verenpainepotilaan aineistoon.

Syöpä uusiutui 324:llä ja heistä 223 kuoli.

Kaksi bakteereista oli vastustuskykyisiä 15:lle tutkituista 21 antibiootista.

Puhelinnumerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 03 122 5667
  • 044 557 7886
  • +358 44 557 7886
  • 0600 1157 2600
  • 010 556 9900

Roomalaiset numerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1–10 = I, II, III, IV, V, VI, VII, VIII, IX, X
  • L = 50
  • C = 100
  • D = 500
  • M = 1 000

Numerot kirjoitetaan järjestyksessä suurimmasta pienimpään, esimerkiksi MMCCCVII = 1000 + 1000 + 100 + 100 + 100 + 5 + 1 + 1 = 2307. MMVIII = 2008.

Reseptissä annosyksiköt (esimerkiksi tablettien määrä) ilmoitetaan yleensä roomalaisilla numeroilla esim. X (=10), L (=50), C (=100). Pakkausten lukumäärät, painomäärät ja nestetilavuudet yms. ilmoitetaan arabialaisilla numeroilla.

Päiväykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Standardinmukainen päiväys: 26.11.2007

Suomessa vakiintunut käytäntö on nouseva päiväys: päivä, kuukausi, vuosi. Joka tilanteeseen sopiva päiväys on tyyppiä 1. tammikuuta 2007 – Huomaa järjestysluvun piste ja ei etunollaa. Myös lyhyttä numeropäiväystä käytetään: 1.1.2007. Jos vuosiluvun haluaa kirjoittaa kaksinumeroisena, sen edessä ei tarvita yhdysmerkkiä: 1.1.07.

  • Ns. laskeva päiväys on kansainvälisen standardin mukainen. Numeroiden välissä käytetään yhdysmerkkiä ja kymmentä pienempiin numeroihin merkitään etunolla: 2007-01-01. Suomessa sitä saa käyttää vain kansainvälisessä kirjeenvaihdossa.
  • Karkausvuosi merkitsee sitä, että vuodessa on ylimääräinen päivä, eli helmikuussa on 29 päivää. Vuosi on karkausvuosi jos ja vain jos

- vuosiluku on jaollinen neljällä

- mutta ei sadalla

- paitsi jos vuosiluku on jaollinen neljällä sadalla

Kellonajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Standardinmukainen kellonaika: 12.30

Ilmaistaessa kellonaikaa tai ajan kestoa tunteina ja minuutteina, kenties myös sekunteina, niin kielitoimiston suosituksen mukaan käytetään erottimena pistettä: klo 12.30 tai tulos oli 10.05.30 (kymmenen tuntia 5 minuuttia 30 sekuntia).

  • Kansainvälisen standardin (ISO 8601) ja englanninkielisen maailman käytännön mukaan käytetään taas kaksoispistettä esimerkiksi: 12:30 ja 10:05:30. Käytännössä suomen kielessä kellonajoissa käytetään myös kaksoispistettä selvyytensä vuoksi, ja ainakin monikieliseen aineistoon tätä tapaa voi suositella: open/avoinna 12:15–16:30.

Lyhenteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lyhentämisen ensimmäinen ja tärkein sääntö on, että lyhenteitä on vältettävä.
  • Lyhenteiden päätteitä merkitään seuraavasti: PEF:ssa, CT-kuvien perusteella, fP-Kol-HDL:n
  • Ammattikielessä on usein omat lyhenteensä, jotka pitää tarvittaessa tarkistaa ammattialan käsikirjoista.
  • Yleiskielen lyhenteistä on laajahko luettelo kielitoimiston sivulla Lyhenteitä http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149

Esimerkiksi muutamia laboratoriokokeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • B-PVK = perusverenkuva
  • B-BAKT-Vi = veriviljely
  • B-Eryt = erytrosyytit, punasolut (E12/l)
  • B-Hb = hemoglobiini (g/l)
  • fP-Fe = rauta-arvot (µmol/l)
  • fB-Gluk = glukoosi, verensokeri (mmol/l)
  • fP-Kol = kolesteroli (mmol/l), fP-Kol-HDL (hyvä), fP-Kol-LDL (paha)
  • fP-Krea = veren kreatiniini (µmol/l), dU-Krea = virtsan kreatiniini (mmol)
  • fB-Leuk = leukosyytit, valkosolut ( E9/l)
  • DDK = diadokokineesi
  • PEF = uloshengityksen huippuvirtaus, peak expiratory flow
  • CT = tietokonekerroskuvaus, computer tomography
  • EKG = sydämen toiminnan sähköinen rekisteröinti, electrocardiography
  • EEG = aivojen sähköinen rekisteröinti, electroencephalography
  • MCV = punasolujen keskimääräinen tilavuus
  • MRI = lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, magneettikuvaus
  • ENMG= hermosto-lihastutkimus, elektroneuromyografia
  • BSER= kuulohermon johtumisnopeusmittaukset (aivorunkoaudiometria)
  • CRP = tulehdusarvo
  • S-LH = luteinisoiva hormoni (säätelee sukurauhasten toimintaa)
  • S-T4 = tyroksiini (nmol/l)

Mittayksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinteät aineet:

  • kg = kilogramma
  • g = gramma
  • mg = milligramma
  • mcg, mikrog, µg = mikrogramma
  • ng = nanogramma
  • tabl., tbl = tabletti

Nesteet:

  • l = litra
  • dl = desilitra
  • cl = senttilitra
  • ml = millilitra
  • mikrol, µl = mikrolitra
  • gtt = guttae = tippa (1 gtt = 1/20 ml = 0,05 ml = 50 µl)
  • KY = kansainvälinen yksikkö (IU = international unit)
  • su = suihke
  • hv = hengenveto

Muita lyhenteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • a.= arteria = valtimo
  • ac. = acutus = äkillinen
  • BMI = body mass index = painoindeksi
  • ca = carcinoma = pahanlaatuinen kasvain
  • chr.= krooninen
  • fract. = fractura = murtuma
  • i.m. = intramuskulaarinen = lihaksensisäinen
  • i.v. = intravenöösi = suonensisäinen
  • l.a. = molemminpuolinen
  • l.dx = lateris dexteri = oikeanpuolinen
  • l.sin = lateris sinistri = vasemmanpuolinen
  • m. = musculus = lihas
  • mb = morbus = tauti, sairaus
  • n. = nervus = hermo
  • p.o. = per os = suun kautta
  • p.r. = per rectum = peräsuolen kautta
  • RR = Riva-Rocci = verenpaine
  • s.c. = subkutaaninen = ihonalainen

Tutkinto-, ammatti- ja virka tai toiminimikkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • jyl = johtava ylilääkäri
  • erikoist. lääk. = erikoistuva lääkäri
  • erl = erikoislääkäri
  • el.lääk., eläinl., EL = eläinlääkäri
  • yl = ylilääkäri
  • oyl = osastonylilääkäri
  • ayl = apulaisylilääkäri
  • ol = osastonlääkäri
  • lääket. lis., LL = lääketieteen lisensiaatti
  • lääket. toht., LT = lääketieteen tohtori
  • lääket. kand., LK = lääketieteen kandidaatti
  • THK, terveydenh. kand. = terveydenhuollon kandidaatti
  • THM, terveydenhuollon maisteri
  • THL, terveydenh. lis. = terveydenhuollon lisensiaatti
  • THT, terveydenh. toht. = terveydenhuollon tohtori
  • TtK, terveystiet. kand. = terveystieteiden kandidaatti
  • TtL, terveystiet. lis. = terveystieteiden lisensiaatti
  • TtM, terveystiet. maist. = terveystieteiden maisteri
  • TtT, terveystiet. toht. = terveystieteiden tohtori
  • HLT, hammaslääketieteen tohtori
  • HLL, hammaslääketieteen lisensiaatti
  • HLK, hammaslääketieteen kandidaatti
  • bioanalyytikko, laboratoriohoitaja
  • elh, erikoislaboratoriohoitaja
  • eurolääkäri
  • am, amanuenssi
  • farmas. = farmaseutti
  • prov. = proviisori
  • yh = ylihoitaja
  • oh = osastonhoitaja
  • aoh = apulaisosastonhoitaja
  • esh = erikoissairaanhoitaja
  • mth = mielenterveyshoitaja
  • sh = sairaanhoitaja
  • shg = suuhygienisti
  • th = terveydenhoitaja
  • lh = lähihoitaja
  • ph = perushoitaja
  • osastonsihteeri

(* toimistosihteeri)

  • tt = toimintaterapeutti
  • ft = fysioterapeutti

http://www.valvira.fi/luvat/ammattioikeudet/nimikkeiden_kaytosta

Valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • SuPer = Suomen lähi- ja perushoitajaliitto
  • Tehy = terveyden ja sosiaalihuoltoalan ammattijärjestö
  • Heli = Hengitysliitto Heli ry
  • MLL = Mannerheimin Lastensuojeluliitto
  • SPR = Suomen Punainen Risti
  • STHL ry = Suomen Terveydenhoitajaliitto ry
  • Suomen Reumaliitto ry.
  • KATRI = keliakia-asiantuntijarekisteri

Rokotukset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarkemmin Suomessa käytössä olevista rokotusohjelmista http://www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi/rokotusohjelma.

  • BCG = tuberkuloosirokote (Bacillus Calmette-Guèrin)
  • DTaP-IPV-Hib- kurkkumätä (D, difteria), jäykkäkouristus (T, tetanus), hinkuyskä (P, pertussis), polio sekä Haemophilus influenzae tyyppi b -bakteerin (Hib) -yhdistelmärokote
  • DTaP= kurkkumätä (diphteria=D),-jäykkäkouristus (tetanus=T)- ja soluton hinkuyskä (acellular pertussis=aP)- rokote
  • IPV = poliorokote
  • Hib = Haemophilus influenzae tyyppi b(Hib) -rokote
  • DT = kurkkumätä(D)- ja jäykkäkouristus(T) -rokote
  • dT = kurkkumätä(d)- ja jäykkäkouristus(T) -rokote; tehosterokotuksiin
  • MPR = tuhkarokko (morbilli=M),- sikotauti(parotitis=P)- ja vihurirokko(rubella=R) -rokote
  • HAV = hepatiitti A -rokote
  • HBV = hepatiitti B -rokote
  • influenssa = influenssarokote
  • Rotarix = Rokote auttaa suojaamaan lasta rotavirusinfektiolta, joka on imeväisten ja pienten lasten vakavan ripulin tavallisin aiheuttaja.
  • TBE = tick-borne encephalitis, Puutiaisaivotulehdus
  • Stamaril = keltakuumerokote
  • Dukoral = rokote koleraa vastaan (suojaa Vibrio cholerae O1 -bakteerilta)


D, T, P = suurempi antigeenimäärä d, t, p = pienempi antigeenimäärä

Välimerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pilkut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Milloin pilkkua käytetään?

Pilkku erottamassa virkkeen lauseita toisistaan:

Sivulause erotetaan päälauseesta pilkulla. Sivulause on lause, joka alkaa relatiivipronominilla (joka, mikä), alistuskonjunktiolla tai kysymyssanalla (= epäsuora kysymyslause). Alistuskonjunktioita ovat mm. että, jotta, koska, kun, kunnes, jos, mikäli, vaikka, joskin, niin kuin, sillä.

  • Avasin paketin, jonka sain hoitajalta.
  • Matka oli sujunut hyvin, koska järjestelyt toimivat moitteetta.
  • Oppikirjassa kuvataan, kuinka solut oppivat jakautumaan.
  • Haluan tietää, oletko jo terve.

Suora esitys ja sen jälkeinen johtolause erotetaan pilkulla.

  • ”Nyt lähden kotiin”, Sirpa sanoi.

Jos sivulause on päälauseen keskellä, sivulause erotetaan molemmin puolin pilkulla.

  • Sirpa, joka on sihteereistä kokenein, joutuu osaston edusmieheksi.

Rinnasteiset päälauseet erotetaan pilkulla, ellei niillä ole yhteistä lauseenjäsentä.

  • Terveyskeskuksen vuodeosasto suljettiin, ja sen peruskorjaus kestää puoli vuotta.

Rinnasteisten lauseenosien väliin tulee pilkku, ellei niitä yhdistä rinnastuskonjunktio.

  • Sisätautiosastolla hoidetaan diabetes-, suolisto- ja sydänsairaudet.

Peräkkäiset adjektiivimääritteet erotetaan pilkulla, jos ne ovat rinnasteiset (toisin sanoen, jos niiden väliin voidaan kuvitella ja-sana).

  • Vanha, musta autoni on hyvässä kunnossa. (Vrt. Vanha musta autoni on hyvässä kunnossa.)

Nimikemääritteet (tittelit) voi useimmiten erottaa toisistaan pilkulla.

  • Lähetin kirjeen sairaalan ylilääkärille, tohtori Nykäselle.

Lauseen irralliset lisät erotetaan pilkulla.

  • Näin voidaan toki tehdä, ainakin joskus.


Milloin pilkkua ei käytetä?

Pilkkua ei käytetä, jos rinnastuskonjunktio (ja, sekä, sekä– että, -kä, eli, tai, joko–tai, vai, mutta, vaan) yhdistää kahta päälausetta, joilla on yhteinen lauseenjäsen.

  • Koulutus alkaa yhdeksältä ja jatkuu iltaan saakka.

Pilkkua ei yleensä tarvita, jos rinnasteisten päälauseiden predikaatti on yksikön tai monikon 1. tai 2. persoonassa tai jos lauseet ovat passiivissa. Lauseissa katsotaan tällöin olevan yhteinen subjekti.

  • Halusin pitkän harkinnan jälkeen koulutukseen ja ilmoittauduin ylihoitajalle.
  • Palaverissa käsiteltiin vuokrasopimusta toistamiseen ja päätettiin jatkaa sopimusta samoilla ehdoilla.

Lauseenvastiketta ei eroteta muusta lauseesta pilkulla.

  • Tehdäkseni asian selväksi kirjoitin kaiken muistiin.

Pilkkua ei käytetä erottamaan sivulauseita, joiden välissä on rinnastuskonjunktio.

  • Sain tietää, että resepti on vastaanotossa ja että sen voi tulla noutamaan.

Huomaa lisäksi

Viikonpäivän ja päivämäärän väliin ei tule pilkkua.

  • Neuvottelu pidettiin torstaina 13. maaliskuuta 2002.

Pilkkua ei merkitä likiarvoa ilmaiseviin sidesanattomiin rinnastuksiin.

  • Paikalla oli viisi kuusi lääkäriä.

Kaksoispiste[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksoispistettä käytetään:

- Välimerkkinä: Vuodeosastoja on kaksi: sisätautien- ja kirurginen vuodeosasto. Tilanne näyttää valoisalta: potilaan vointi on kohenemassa.

Kaksoispisteen jälkeen tuleva jakso aloitetaan pienellä alkukirjaimella, jos kaksoispisteen vaikutus ulottuu vain lähimpään pisteeseen. Jos kaksoispisteen vaikutus taas ulottuu ohi ensimmäisen pisteen, tulee iso alkukirjain kaksoispisteen jälkeiseen ensimmäiseenkin lauseeseen. Samoin iso alkukirjain tulee kaksoispisteen jälkeiseen lainattuun lauseeseen.

- Numeron, merkin, symbolin tai lyhenteen ja sitä seuraavan sijapäätteen välissä, jos lyhenne luetaan täydeksi edustamakseen sanaksi: 13:lla (= kolmellatoista) 5 %:iin (= prosenttiin) 70 kg:sta (= kilogrammasta)

- Jos lyhenne luetaan kirjain kirjaimelta: CRP:tä (= cee-är-peetä), EKG:hen, MRI:hin (Jos taas lyhenne luetaan sanaksi, pääte liitetään siihen ilman kaksoispistettä: Kelaa (tai KELAa), jos tällainen lyhenne on konsonanttiloppuinen, käytetään i:tä sidevokaalina: Taysin (tai TAYSin))

Sijapääte on aina merkittävä lyhenteeseen ja tunnukseen lauserakenteen vaatimalla tavalla: 10 mg:n lääkeannos (= kymmenen milligramman lääkeannos) 2 cm:n jakso (= kahden senttimetrin jakso, vrt. 2 cm jakso = kaksi senttimetriä jakso) 3 kk:n ikäinen (= kolmen kuukauden ikäinen)

Myös johdin liitetään lyhenteeseen kaksoispisteen välityksellä, esimerkiksi USA:lainen.

Ajatusviiva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajatusviiva (–) on yhdysmerkkiä (-) pitempi viiva. Ajatusviivan voi korvata yhdysmerkillä kirjoituskoneella kirjoitettaessa. Tällöin yhdysmerkin molemmin puolin tulee välilyönti. Ajatusviiva kuuluu tekstinkäsittelylaitteiden merkkivalikoimaan, ja sitä suositetaan käytettäväksi.

Ajatusviivaa käytetään rajakohtamerkinnöissä eli ääriarvoja, rajapaikkoja, osapuolia (esimerkiksi teoksen tekijöitä) tms. osoittavien sanojen ja numeroiden jäljessä:

  • 10–12 euroa
  • vuosina 2000–2001
  • Helsingin–Hämeenlinnan rata

Jos luvut kirjoitetaan ääriarvoilmauksissa kirjaimin, käytetään ajatusviivaa:

  • kymmenen–seitsemäntoista kilpailijaa

Ajatusviiva osoittaa puuttuvat eurot tai sentit:

  • –,40
  • 15,–

Ajatusviivalla voi osoittaa, että virkkeen lopuksi tulee jotain odottamatonta tai yllättävää:

  • Tiellä vastaan käveli – villisika.

Virkkeen sisässä ajatusviiva voi erottaa irrallisen lisän:

  • Potilas oli – ihme kyllä – vielä hengissä.
  • Rajakohtaa ilmaisevaa ajatusviivaa ei yleensä lueta. Esimerkiksi lause "Paikalla oli 35–40 katsojaa" luetaan "kolmestakymmenestäviidestä neljäänkymmeneen katsojaa" (ei "kolmekymmentäviisi viiva neljäkymmentä katsojaa").

Puolipiste[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolipiste on pistettä heikompi, mutta pilkkua vahvempi välimerkki, jota käytetään erottamaan lauseita tai erilaisia virkkeen veroisia ilmauksia toisistaan (nämä ilmaukset kuuluvat jollain tavoin läheisesti yhteen).

Puolipisteen sijasta voi useimmiten myös käyttää pistettä, joskus ajatusviivaa tai pilkkua.

Lainausmerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lainausmerkeillä osoitetaan, että tekstin tietty osa on suoraa samasanaista lainausta jonkun puheesta tai tekstistä.

  • "Vaihtoehtoisia hoitoja väheksytään, vaikka usein ne ovat virallisia hoitoja tehokkaampia ja turvallisimpia." Näin sanoo Antti Heikkilä.
  • ”Ihminen on terve, jos hän kykenee rakastamaan ja tekemään työtä”, totesi Sigmund Freud.


Teosten nimissä selventämään niitä muusta tekstistä. Lainausmerkkien sijasta voisi käyttää muutakin erottavaa keinoa, kuten kursivointia tai lihavointia, mutta tuttuihin nimiin lainausmerkkejä tai muuta keinoa ei tarvita.

  • Useissa maissa on kehitetty depression hoito-ohjelmia ("Defeat Depression", "Mieli Maasta"), joissa tavoitteena on huomion kiinnittäminen depression yleisyyteen ja merkitykseen, diagnostiikkaan sekä asianmukaiseen hoitoon.
  • Oheinen "Ohje, miten pidät liikunnan terveellisenä" esittää vammojen ehkäisyyn tähtääviä yleisiä ja keskeisiä seikkoja.


Lainausmerkeillä voidaan osoittaa tietty sana muun tekstin tyylilajista poikkeavaksi, omatekoiseksi tai muuten erikoiseksi.

  • "Diagnostista silmää" ympäristötekijöiden aiheuttamiin sairauksiin tarvittaisiin kuitenkin kaikilla tasoilla, myös erikoissairaanhoidossa.
  • Toinen merkittävä luun "lujuuteen" vaikuttava tekijä on liikunta.
  • Rehevöitymisen aiheuttamat luonnon myrkylliset aineet voivat aiheuttaa ongelmia; muun muassa syanobakteerien ("sinilevien") toksiineja vedenkäsittely ei poista, ellei käytetä aktiivihiilipuhdistusta.

Puolilainausmerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolilainausmerkkejä käytetään toisen lainauksen sisällä.

  • Äiti torui meitä: ”Lupasitte 'tietysti ihan heti' ilmoittaa perillepääsystänne.”


Puolilainausmerkeillä osoitetaan sanan tai muun ilmauksen merkitys.

  • Tiedän, että 'write' on englantia ja merkitsee 'kirjoittaa'.

Sanelun pulmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisiä pulmia saneluiden purussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekniikka- ja tietoliikennehäiriöt, varsinkin kun on kyse digisaneluista, aiheuttavat eniten yleisiä pulmia saneluissa. Myös saneluiden pituus lisää helposti ongelmia, sillä jo 7–10 minuutin sanelut ovat erittäin vaativia. Myös jatkuva kuulokkeiden käyttö, päätetyöskentely sekä istuminen tuovat helposti terveyshaittoja, jos ergonomiasta ei ole huolehdittu.

Sanelujen kielipulmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanelun tehokas purkaminen vaatii tottumista, ja paras tulos syntyy tutun lääkärin kanssa. Kuitenkin lääkärit vaihtuvat usein ja käyttävät erilaisia puhetapoja. Ulkomaalaiset lääkärit yleistyvät nopeasti, ja vieraskielisen puheesta on erittäin vaikea saada vain yhden kuulemisen perusteella selvää. Myös sanelutyylit vaihtelevat: toinen lääkäri sanelee pisteet ja pilkut, toinen ei mitään välimerkkejä. Väärin saneltua tekstiä ei periaatteessa saa korjata, mikä aiheuttaa selkeitä ongelmia. Sanelun kirjoittajan on myös itse ratkaistava, kirjoitetaanko sanat yhteen vai erikseen tai isolla vai pienellä alkukirjaimella, sillä kieliasioita lääkärit eivät yleensä kommentoi. Jos sanelija sanelee nopeasti, sanelun purkajalla voi olla vaikeuksia ymmärtää kuulemaansa.

Auta sanelujen purkajaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanelijan pitäisi aina kertoa sanelun alussa oma nimensä. Ei voida olettaa, että sanelija tunnetaan äänestä. Tiivis, jäsennelty sanelu säästää aikaa monissa vaiheissa. Sanelijan tulisi kiinnittää huomiota kielenkäytön selvyyteen, myös äidinkieltään puhuvien, ja kuunnella itse aika ajoin omaa saneluaan. Sanelu olisi hyvä päättää sanoihin "Loppu, kiitos." Digisaneluissa olisi hyvä tehdä erilliset sanelut, vaikka samasta potilaasta olisi useampi sanelu. Sanelussa ei saisi kuulua taustaääniä, eikä sanelija saisi syödä samanaikaisesti. Työpaikoilla voitaisiin asianosaisten kesken keskustella, miten sanelut ja niiden purku toimisivat mahdollisimman hyvin. Jos sanelussa on outo, erikoisen vaikea sana (esim. uusi lääke), voisi sanelija jättää lapun, jossa sana on kirjoitettu oikein. Sanelija voi myös tavata uuden, oudon sanan.

Hyödyllisiä lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verkkoaineistoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verkossa on monenlaista tietoa. Jos haluat etsiä asiatietoa verkosta, tarkista tiedon lähde. Jos lähteenä on virallinen taho, on tieto luotettavaa. Verkossa on myös verkkopäiväkirjoja, blogeja, ja keskustelupalstoja. Niissä kuka tahansa voi kertoa tuntemuksistaan, mielipiteistään ja kokemuksistaan.

Lääkeluetteloita internetissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Medical terms in English[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisältäen mm. Med Terms Medical Dictionary A-Z ja Medical Glossary -osiot.

Suppeahko, mutta erittäin helppotajuinen sanasto.

Monipuolinen yleissanasto, voit etsiä tietoja myös aihepiireittäin.

Latinaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveyteen liittyviä verkkopäiväkirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • http://ruohikolla.blogspot.com/ Blogi ravinnosta, ravintolisistä ja terveydestä. Aiheena on erityisesti sydänsairauksien ja muiden yleisten kansansairauksien ehkäisy.

Keskustelupalstoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wiktionary-logo.svg