Afroamerikkalainen musiikki/Afroamerikkalaisen musiikin tekijöitä/Tania Maria Correa Reis
Tania Maria Correa Reis
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tania Maria Correa Reis on brasilialainen pianisti, laulaja, säveltäjä ja sovittaja, jonka omintakeinen tyyli on saanut suosiota ympäri maailman. Hänen musiikkinsa erikoisuus on riemastuttavan, nopeatempoisen scattaamisen (sanaton, instrumentaalinen laulaminen) ja kuohuvan soiton yhdistäminen yhdeksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tania Marian tyyli on sekoitus niin jazzia, funkia, omaa brasilialaista perua, kuubalaisia elementtejä ja karibialaista salsaa kuin populaarimusiikkiakin. Tania Maria musiikissa kuuluu hänen taustansa edelleen. Hän tekee musiikkia juuri niin kuin hän itse haluaa.
Tania Marian tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tania Maria syntyi Sao Luisissa Pohjois-Brasiliassa 9.5.1948. Kotona harrastettiin innokkaasti musiikkia ja Tania Marian brasilialainen veri omaksui nopeasti etelä-amerikkalaisen tempon ja rytmin. Tania Maria aloitti pianonsoiton 7-vuotiaana isän kannustuksesta. Isä oli tavallinen työläinen, mutta myös loistava kitaristi. Hän järjesti viikonloppuisin jameja, joihin hän otti tyttärensä mukaan soittamaan. Bändihommat alkoivat 13-vuotiaana, kun Tania Marian luotsaama, isän organisoima ammattimuusikoiden yhtye voitti paikallisen musiikkikilpailun ja alkoi soittaa klubeilla ja soida radiossa. Bändissä Tania Maria imi itseensä samban, jazzin, popmusiikin ja brasilialaisen chorinhon rytmejä ja melodioita. Isä on ensimmäisestä kokoonpanosta lähtien pitänyt paikkansa Tania Marian yhtyeissä.
Tania Marian neljä siskoa noudattivat äidin neuvoa, eivätkä musikaalisuudestaan huolimatta lähteneet taiteilijan epävarmalle uralle. Tania Mariakin opiskeli ”kunnollisen ammatin” (juridiikkaa), valmistui ja perusti nuorena perheen, mutta musiikki vei naisen mukanaan 70-luvulla uudelleen. Tania Maria julkaisi ensimmäisen levynsä 20-vuotiaana Brasiliassa ja muutti Sao Pauloon, missä musiikkiura lähti uuteen nousuun. Sao Pauloa seurasi Pariisi, jossa Tania Maria asui useita vuosia ja levytti monta levyä. Pariisiin muutto toi artistille myös kansainvälistä tunnettavuutta. Eräässä konsertissa Australiassa, hänen musiikkinsa herätti amerikkalaisen kitaristin Charlie Byrdin kiinnostuksen, joka suositteli häntä Concord Recordsin perustajalle Carl Jeffersonille. Levy-yhtiö julkaisi Tanian läpimurtolevyn Come With Me:n vuonna 1984. Tania on tehnyt musiikkiaan New Yorkissa 80-luvulta lähtien.
Tania on esiintynyt kuuluisissa festivaaleissa, kuten Monterey Jazz Festival '81, '83 and '89, Saratoga Jazz Festival, JVC Jazz Fest 1991, Montreux Jazz Festival, New Orleans Heritage Festival, Puerto Rico Heineken Jazz fest 2001, Malta Jazz Festival 2003, Novosadski Jazz Festival 2004, Belgian Jazz Middelheim 2007, ja on soittanut kuuluisien muusikkojen kanssa, joihin kuuluu mm. Steve Gadd, Anthony Jackson, Sammy Figueroa ja Eddie Gomez. Tähän päivään mennessä Tania Marialta on julkaistu 21 studioalbumia, 3 livealbumia sekä 3 kokoelmalevyä ( Vuonna 1985 hän oli Grammy-ehdokkaana ”Best Jazz Vocal Performance, Female”.
Tania Marian musiikkityyli(t)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavaksi tarkemmin Tania Marian musiikin tyylisuunnista. Tania Marian musiikin määritteleminen jonkin yhden musiikkityylin alaisuuteen on mahdotonta. Yli 20 levyn tuotanto lähes 40 vuoden ajalta ei ole ymmärrettävästikään taputeltavissa mihinkään yhteen kategoriaan. Ainoastaan voidaan todeta, että kaikesta hänen musiikistaan kuuluu, että se on Tania Mariaa. Kiintoisa kysymys onkin siis, mistä tämä tunnistettavuus syntyy.
Tätä artikkelia valmistettaessa on tutustuttu Tania Marian seuraaviin levyihin: Come with me (1983), Forbidden colors (1988), Happiness (2000, kokoelma – tuotanto 1980- ja 1990-luvuilta) sekä Intimidade (2005). Intimidade on artistin uusin albumi, josta voi kuunnella näytteitä artistin kotisivuilla. Läpileikkaus kattaa kohtuullisesti Tania Marian kansainvälisen uran. Ainoastaan ensi askeleet 1970-luvun puolelta jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Tuolloin hän vakiinnutti asemansa jo eurooppalaisen yleisön edessä. Vuodelta 1983 peräisin oleva hitti ”Come with me” kuitenkin vasta teki varsinaisen läpimurron amerikkalaisille musiikkimarkkinoille.
Tania Maria laulaa sekä portugaliksi että englanniksi. Lähes puolet edellä mainituilta albimeilta löytyvistä kappaleista on englanninkielisiä. Äidinkieltään artisti pitää kuitenkin tasapuolisesti esillä. Valtaosa Tania Marian levyttämästä materiaalista on hänen omaa tuotantoaan – seasta löytyy vain muutama cover-kappale. Esimerkiksi uusimmalla levyllään Tania Maria tulkitsee meksikolaisen Consuelo Velasquezin kuuluisan balladin ”Besame Mucho” sekä Antonio Carlos Jobimin bossa nova -klassikon ”Agua de Beber”. Kokoelmalta Happiness löytyy monen artistin tulkitsema Arthur Hamiltonin jazz-balladi ”Cry Me a River”.
Tania Maria on musiikillisesti vahvasti kotimaansa Brasilian kasvatti. Musiikilliseksi esikuvakseen Tania Maria nimeää brasilialaisen pianistin Luiz Eçan. Hänen Tamba Trionsa kehitti 1960-luvulla uutta keinuvaa bossa nova -tyyliä. Tamba Trio myös näytti tietä jazzin ja brasilialaisen rytmiikan yhdistämiseen soittaen brasilialaisvaikutteista musiikkia perinteisellä pienellä jazz-kokoonpanolla (piano, basso, rummut). Brasilialaisuuden myötä samban rytmit ja hienostuneemman bossa novan syke kuuluvat useissa Tania Marian kappaleissa. Musiikkiin on kuitenkin sekoittuneena myös vahvasti jazzin muodot ja vaikutteet. Jazz-tyylinen improvisointi ja soitinkokoonpanot tuovat oman sävynsä brasilialaisten rytmien tueksi ja mausteeksi. Löytyypä Tania Marian levyiltä yksiselitteisesti jazz-balladeiksikin käsitettäviä kappaleita. Esimerkiksi kokoelmalta Happiness löytyvä maalailu ”It´s not for me to say” säilyttää alusta loppuun hitaan swingin poljennon. Näistä kahdesta suunnasta yhdistellen Tania Marian musiikkia näkeekin kutsuttavan yleisimmin termillä Brasilian jazz (brasilialainen jazz). Uusimmalla levyllään Intimidade (2005) nämä kaksi Tania Marian musiikin pääsuuntausta henkilöityvät myös bändin muusikossa. Basistina levyllä toimii maineikas jazzbasisti Eddie Gomez ja perkussionistina brasilialaisen rytmiikan ammattilainen Mestre Carneiro.
Brasilialaiset rytmit ja jazzvaikutteet eivät vielä kuitenkaan paljasta koko totuutta Tania Marian musiikista. Selkeitä vaikutteita voidaan kuulla myös esimerkiksi funkista, r&b:sta ja afrokuubalaisesta rytmiikasta. Funkin sävyjä on kuultavissa esimerkiksi Tania Marian vuoden 1983 läpimurtohitissä ”Come with me”, jonka kompissa basso ja rummut luovat funkin iskevyyden. Tämä kappale on myös hyvä esimerkki Tania Marian musiikin rytmisestä järkähtämättömyydestä: rytmin tarkkuus välittyy kaikesta eikä vähiten Tania Marian koukuttavan täsmällisestä pianon soitosta.
On siis mahdotonta luoda yhtä musiikkityyleistä koottavaa muottia, jota käyttämällä saisi aikaan tyypillisen Tania Maria -soundin. Yhteiseksi määritelmäksi voisi nimetä ennemminkin ennakkoluulottoman tyylien yhdistelemisen. Pohjavireenä kuitenkin säilyy aina brasilialainen rytminkäsittely. Esimerkiksi samba-baterian perusrytmit on kuultavissa monien kappaleiden perustana usein kuitenkin jollain tapaa varioituna – monissa tapauksissa yhdistettynä afro-kuubalaiseen tumbaoon. Hyviä esimerkkejä tällaisesta rytminkäsittelystä ovat albumilta ”Come with me” kappaleet ”Sementes, graines & seeds” sekä rauhallisempi ”Euzinha”.
Tania Marian musiikin tunnistettavia puolia on musiikkityylien lisäksi hänen lauluäänensä ja pianonsoittonsa. Toimivan soittotekniikan taustalla ovat kuuden vuoden klassiset opinnot, mutta laulua hän ei ole opiskellut lainkaan. Tämä lienee syynä sille, miksi Tania Maria mieltää itsensä enemmän pianistiksi kuin laulajaksi. Tania Maria pianonsoittotyyli on hyvin rytmisesti orientoitunut ja itse hän sanoittaa soittoaan sanoilla: “I play percussion on my piano”. Hyvänä näytteenä soiton rytmisestä olemuksesta toimii esimerkiksi kokoelman Happiness avausraita ”Yatra-ta” vuodelta 1981. Soitossa on monesti kuultavissa kuitenkin myös lyyristä pianonkäsittelyä. Tania Maria mieltää omien sanojensa mukaan itsensä ennemmin pianistiksi kuin laulajaksi. Laulun perinne kumpuaa hänen mukaansa brasilialaisesta kansanluonteesta, ja Tania Maria onkin sanonut laulamisen olevan hänen mielestään brasilialaisten hienoin perinne. Laulu on heidän kulttuurissaan luonnollista olemista lapsuudesta alkaen ja brasilialaiselta laulu tulee luonnostaan sekä portugaliksi että englanniksi. Musiikkityylien ilotulituksessa merkittävän yhtenäisen tunnistettavuuden luokin nimenomaan Tania Marian anteeksipyytelemätön ja erottuva lauluääni.
Tania Marian lauluääni on syvä, ajoittain jopa karhea ja äärimmäisen ilmeikäs alttoääni, joka tosin taipuu hyvin laajalle äänialalle. Useissa kappaleissa Tania Maria käyttää jazz-musiikista tuttua scat-laulua, joka kulkee yleisimmin unisonossa pianon kanssa. Lauluääni ja piano liikkuvat ketterästi toisiinsa nivoutuneina paitsi kappaleiden teemoissa myös usein kiemuraisissa sooloissa. Jo mainitussa jazz-balladissa ”It´s not for me to say” tämä scat-laulun ja soiton yhdistyminen soolossa on ihailtavaa kuultavaa. Tania Maria käyttää scat-laulua myös erillisenä instrumenttina, joka keskustelee muun soiton kanssa. Tästä vuoropuhelusta sekä Tania Marian äänen nasaalisten sävyjen mahdollisuuksista hyvänä esimerkkinä toimii räikeä bossa nova -kappale ”Chiclete com banana”, joka löytyy kokoelmalta Happiness.
Tania Marian tuotanto levittäytyy niin laajalle aikavälille, että luonnollisesti eri aikana tehty musiikki heijastelee kyseisen ajan musiikkimaailman henkeä ja soundeja. Esimerkiksi albumin Forbidden Colors (1988) raidoilta 3 ja 6 löytyvät bossa nova -sävytteiset balladit ” What will you give me for my love” ja ”Please don´t stay” alkavat sellaisessa helmeilevällä sähköurkusoundilla, että voisi hyvinkin luulla ääneen pääsevän pian esimerkiksi Whitney Houstonin. Uusimpaan tuotantoon tultaessa myös soitinsoundit ovat luonnollisesti tulleet nykypäivään.
Lähteet:
http://www.allaboutjazz.com/php/musician.php?id=9069
http://en.wikipedia.org/wiki/Tania_Maria