Ateismi

Kohteesta Wikikirjasto
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä oppikirja on johdanto ateismiin ja uskonnottomaan ajatteluun.

Suomessa noin 830 000 henkilöä ei kuulu mihinkään uskontokuntaan.[1] Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestönä toimii Suomessa Vapaa-ajattelijain liitto ry.[2]

Historiaa[muokkaa]

Länsimaista uskonnotonta ajattelua tunnetaan antiikista alkaen. Erityisesti valistuksen ajan ranskalaisten ajattelijoiden yhteinen piirre oli yhteistä arvosteleva asenne uskontoa kohtaan. He asettivat perinnettä vastaan järjen ja kokemuksen, hylkäsivät ajatuksen yliluonnollisesta ja siten uskonnollisen ja poliittisen pakkovallan, joiden he näkivät tukevan toisiaan. Kuuluisa valistusajan teos on paroni d'Holbach'n vuonna 1770 ilmestynyt Systéme de la Nature (Luonnon järjestelmä). Holbach tarkasteli ihmistä osana luontoa. Hän katsoi, että jos ihmiset ymmärtävät itsensä oikein luonnon osana, he voivat oppia että onnellisuus saavutetaan elämällä rauhassa ja sopusoinnussa toisten kanssa.[3]

1800-luvulla Britanniassa uskonnottomuus levisi yhteiskunnassa ja järjestäytyi. Uskonnottomien yhdistykset kutsuivat itseään vapaa-ajattelijoiden, sekularistien tai rationalistien yhdistyksiksi. Sanaa humanismi alettiin käyttää 1900-luvulla enenevässä määrin.[4]

Vapaa-ajattelu[muokkaa]

Vapaa-ajattelu on perinteinen nimitys uskonnosta vapaalle ajattelulle, joka suhtautuu arvostelevasti kirkkoon ja sen yhteiskunnalliseen vaikutukseen ja pyrkii täydelliseen uskonnon ja ateismin vapauteen[5].

Vapaa-ajattelijain liiton edesmenneen puheenjohtajan Kari Saaren mukaan vapaa-ajattelijoiksi kutsuttiin keskiajan lopulla ihmisiä, joiden ajattelu oli riippumatonta uskonnoista ja uskonnollisista yhteisöistä. Vapaa-ajattelijat perustivat käsityksensä kokemukseen, järkipäättelyyn ja omaan ymmärrykseensä.[6]

Kirjailija Väinö Voipio määritteli vapaa-ajattelijan seuraavasti (1963):

» Vapaa-ajattelija on henkilö, joka luodessaan elämänkatsomustaan pyrkii pysyvästi tarkistamaan ajattelunsa perusteita antamatta auktoriteettiuskon sanella käsityksiään, pitäymyksiään ja ohjeitaan. Hän pyrkii vapautumaan ennakkoluuloista, jotka kahlehtivat henkeämme ja pitävät silmämme sokeina. Historiallisesti ottaen on vapaa-ajattelijain tehtävänä ollut ja on yhä edelleen erityisesti uskontojen kriittinen tarkastelu, ihmisten uskontosidonnaisuudesta vapauttaminen ja täyden uskonnon- ja ajatuksenvapauden vaatiminen.[7] »

Kari Saaren mukaan vapaa-ajattelu määritellään nykyisin käsitykseksi, jolle on tunnusomaista järkiperäisyys ja avoimuus uusille perustelluille näkemyksille, sekä kyky jatkuvaan uudistumiseen. Vapaa-ajattelu arvostaa järjen vapaata käyttöä ja tieteellistä ajattelua. Vapaa-ajattelijat eivät pidä totena mitään muuta kuin sellaista, mikä on älyllisesti perusteltua. W. K. Cliffordin tunnetun lausuman mukaan on aina ja kaikkialla väärin uskoa mihinkään riittämättömin perustein. Vapaa-ajatteluun kuuluu pyrkimys taistella henkistä urautumista ja auktoriteettiuskoa vastaan.[8]

Historiaa[muokkaa]

Kansallisella tasolla vapaa-ajattelijat järjestäytyivät ensin 1860-luvulla Englannissa. 1870-luvulla järjestäytyminen jatkui Yhdysvalloissa ja Saksassa. Manner-Euroopan maista vapaa-ajattelijat järjestäytyivät parhaiten Belgiassa. Sen voimaa edisti liberalistien ja sosialistien yhteinen taistelu katolista kirkkoa vastaan. Ranskassa vaikutti vahva tasavaltalainen vapaa-ajattelun perinne, mutta liikkeen voimaa heikensi jakautuminen liberalistiseen ja sosialistiseen siipeen. Kirkonvastainen perinne oli vahva myös Espanjassa ja Italiassa, mutta järjestäytyminen oli vähäistä.[9]

Vapaa-ajattelijain maailmanliitto, alkuaan Kansainvälinen vapaa-ajattelijaliitto perustettiin vuonna 1880 Brysselissä. Liiton tarkoituksia oli pyrkiä ajatuksenvapauden turvaamiseen ja ihmiskunnan vapauttamiseen uskonnollisista ennakkoluuloista. Jäsenjärjestöjä ovat eri maiden kansalliset liitot.[10] Vapaa-ajattelijat sanoivat pyrkivänsä totuuteen tieteen, hyvyyteen etiikan ja kauneuteen taiteen avulla.[11] Tärkein toimintamuoto on ollut yhteiset kongressit.[9] Suomesta liittoon kuului aikaisemmin Vapaa-ajattelijain liitto 1946–1994.[12]

Nimityksen arvostelua[muokkaa]

Suomen ateistiyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Hartikainen pitää sanaa 'vapaa-ajattelija' huonona peitenimenä. Myös 'rationalisti', 'humanisti' ja 'bright' ovat sekaannuksia aiheuttavia peitenimiä. Kun bright-sanaa levitettiin, hän sanojensa mukaan esitti Kansainväliselle ateistiliitolle vastalauseen moiselle sanahölmöilylle. Ateismin aatetta ei voida Hartikaisen mielestä tehokkaasti edistää peitenimillä. Ateismista on puhuttava ateismina tai vielä mieluummin jumalattomuutena.[13] Uskonnottomien piilotteleminen peitenimien takana on hänestä ”imagofasismia”, ryhmän imagon nostamisen asettamista kaikkien muiden asioiden edelle.[14] Jos jotain muuta sanaa halutaan käyttää, ateistit voivat kutsua itseään sivistyneiksi.[13]

Sekulaarihumanismi[muokkaa]

Sekulaarihumanismi on nimitys uskonnottomalle humanismille.[15] Kansainvälisen humanistisen ja eettisen liiton (International Humanist and Ethical Union, IHEU) määritelmän mukaan ”humanismi on kansanvaltainen eettinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla. Se ei ole jumalauskoinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.”[16]

Uskonnottomien osuuksia eri maiden väestöstä[muokkaa]

Country Gallup[17] (2007–2008) Dentsu[18] (2006) Zuckerman[19]
Kiina 93% 8 – 14%
Viro 84% 76% 49%
Ruotsi 83% 25% 46 – 85%
Tanska 80% 10% 43 – 80%
Norja 78% 31 – 72%
Azerbaidžan 74%
Tšekki 74% 64% 54 – 61%
Ranska 73% 43% 43 – 54%
Japani 73% 52% 64 – 65%
Britannia 71% 31 – 44%
Suomi 69% 12% 28 – 60%
Mongolia 69% 9%
Australia 68% 24 – 25%
Alankomaat 66% 55% 39 – 44%
Uusi-Seelanti 66% 20 – 22%
Valko-Venäjä 65% 48% 17%
Kuuba 64% 7%
Venäjä 63% 48% 24 – 48%

Ateistien toiminta[muokkaa]

Nykyisin Atheist Alliance International (AAI) on ateismia kannattavien järjestöjen liittouma. Siihen kuuluu 58 järjestöä, joista 46 sijaitsee Yhdysvalloissa.[20] AAI julkaisee neljännesvuosittain Secular Nation -lehteä ja järjestää vuosittain jäsentapaamisia.[21] Järjestö on perustettu vuonna 1991.

Atheist Alliance on jakanut vuodesta 2003 lähtien Richard Dawkins -palkinnon vuosittaisten tapaamisten yhteydessä. Palkinnon ovat saaneet:

  • 2003: James Randi
  • 2004: Ann Druyan
  • 2005: Penn & Teller
  • 2006: Julia Sweeney
  • 2007: Daniel Dennett
  • 2008: Ayaan Hirsi Ali

Suomessa Atheist Alliance Internationaliin kuuluu Suomen ateistiyhdistys, jonka puheenjohtaja on Erkki Hartikainen.[22]

Ateismi Suomessa[muokkaa]

Suomessa 1800-luvun lopulla uskonnotonta aineellista todellisuuskäsitystä edusti akateemisessa ajattelussa yksinään Wilhelm Bolin, Baruch Spinozan ajattelusta väitellyt Ludwig Feuerbachin ystävä, joka toimi Helsingin yliopiston kirjastonhoitajana. Bolin kuului Suomessa tuhkauslaitostoiminnan alkuunpanijoihin.[23] Kehitysoppi innoitti Suomessa jo 1880-luvulta lähtien muun muassa Hjalmar Neiglickia ja Edvard Westermarckia[23][24].

Työväenliike omaksui Suomessa marxilaisen ateismin ohjelman haasteena valtionkirkolle.[23]

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen vuoden 1903 Forssan ohjelmassa todettiin:

» Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista. »
([25])

Vuonna 1905 aloitti toimintansa Prometheus-seura, jonka tavoitteena oli ajatuksenvapauden toteuttaminen. Erityinen tavoite oli siviiliavioliiton hyväksyminen. 1910-luvun puolivälin kireä yhteiskunnallinen tilanne vaikutti seuran toiminnan heikkenemiseen.[26] Vaatimus valtion ja kirkon erottamisesta ei toteutunut, minkä Jussi Pikkusaari on väitöskirjassaan[27] tulkinnut tappioksi sosiaalidemokraattien politiikalle[23].

Itsenäisen Suomen tasavallassa tuli vuoden 1923 alusta voimaan uskonnonvapauslaki, joka salli kansalaisten kuulua uskonnollisiin yhdyskuntiin tai olla niihin kuulumatta. Vasta tämä laki antoi myös ateisteille täydet kansalaisoikeudet.[23] Ihmisiä alkoi erota kirkosta.[26]

Jotkut kirkosta eronneet perustivat eri puolille maata siviilirekisteriin kuuluvien yhdistyksiä. Muutamilla niistä oli samalla myös poliittisia tavoitteita, lähinnä työväenliikkeen mukaisia näkemyksiä. Muutamilla teollisuuspaikkakunnilla yhdistysten toiminta jatkui jopa vilkkaana. Ne perustivat 1937 valtakunnalliseksi yhteiselimeksi Siviilirekisteriin kuuluvien yhdistysten liiton. Kansainvälistä, 65 vuoden ikäistä alan liittoa seuraten järjestö otti vuonna 1945 nimen Vapaa-ajattelijain liitto. Liitto alkoi julkaista Vapaa ajattelija -lehteä.[26] Liiton sääntöjen mukaan järjestön aatteellisena perustana on ”tieteeseen perustuva uskonnoton todellisuuskäsitys. Yksilön ja ajatuksen vapaus, etuoikeudeton tasa-arvo, suvaitsevaisuus sekä vastuu lähimmäisestä ja ympäristöstä ovat osa tätä katsomusta.”[28]

Uskontokritiikistä ja tieteellisestä todellisuuskäsityksestä käytävään keskusteluun ovat älymystön edustajista Suomessa osallistuneet muun muassa Eino Kaila, Ilkka Niiniluoto[29] ja Raimo Tuomela[30][31]. Johtavia ateistisia vapaa-ajattelijoita ovat olleet V. T. Aaltonen, Väinö Voipio, Erkki Hartikainen ja Kari Saari.[32]

Uskonnoton tapakulttuuri[muokkaa]

Uskonnottomaan tapakulttuuriin kuuluvat vuodenaikajuhlat sekä ennen kaikkea elämänkaarijuhlat kuten häät, nimiäiset, aikuistumisjuhla, hautajaiset sekä vuotuisjuhlat.[33] Ihmisillä on tapana suorittaa yhteisöllisiä, vakiintunutta kaavaa noudattavia menoja. Tavallisimmat juhlamenot toistuvat vuodenajoittain, seuraten auringon asemaa.[34] Yhteisössään ihminen siirtyy asemasta toiseen, ja yhteisö tarvitsee julkisen hyväksynnän uudelle asemalle. Tällaisia uuden aseman saavuttamiskohtia ovat yhteisön jäsenyyden saaminen, täysivaltaisuus, avioliiton solmiminen ja kuolema.[35]

Lähteet[muokkaa]

  • Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23761-2.
  • Elo, Pekka & Väyrynen, Gun & Saarinen-Elo, Minna (toim.): Humanistin juhlat. Helsinki: Suomen humanistiliitto, 1996. ISBN 951-97679-0-8.
  • Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”, teoksessa Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.): Uskonnonfilosofia. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27403-8.
  • Saari, Kari: Vapaa-ajattelijan käsikirja. Helsinki: Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab, 1993. Teoksen verkkoversio.

Viitteet[muokkaa]

  1. STT: Kirkkoon kuulumattomia jo yli miljoona Keskisuomalainen. 28.9.2008. Viitattu 19.5.2009.
  2. Huotari, Eino: Liiton juhlavuosi 2007 – 70 vuotta toimintaa uskonnottomien etujärjestönä. Vapaa ajattelija ({{{Vuosi}}}) {{{Numero}}}. Artikkeli www:ssä.
  3. Norman, Richard: On humanism, s. 11–12. London; New York: Routledge, 2004. ISBN 0-415-30523-3. (englanniksi)
  4. Norman 2004, s. 13.
  5. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  6. Saari 1993, s. 4.
  7. Lainaus teoksessa Saari 1993.
  8. Saari 1993, s. 4.
    William Kingdon Clifford: The Ethics of Belief 1877. Viitattu 7.10.2009. (englanniksi)
  9. 9,0 9,1 Mustakallio, Hannu: Kansainvälisen vapaa-ajattelijaliikkeen alkuvaiheet. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja ({{{Vuosi}}}) 87–88.
  10. Nurmi, Suvielise: Katsomukset kohtaavat, s. 210. Helsinki: Kirjayhtymä, 1994. ISBN 951-26-3896-7.
  11. Seppo, Juha: Kansainvälinen vapaa-ajattelijaliitto 1880–1905. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 154. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1991. ISBN 951-9021-83-3.
  12. Sundström, Kimmo: Wikipedian artikkelissa Vapaa-ajattelijain liitosta virheitä 26.2.2007. Pääkaupunkiseudun ateistit. Viitattu 8.4.2009.
  13. 13,0 13,1 Hartikainen, Erkki: Ateismi on sivistyksen mitta Vapaa ajattelija. Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 17.6.2009.
  14. Hartikainen, Erkki: Imagofasismin arkipäivää Jumalaton. 27.4.2007. Suomen ateistiyhdistys. Viitattu 17.6.2009.
  15. ”Koska humanismi-käsitettä käytetään laajasti – – monet aatteellisen humanismin kannattajat ovat halunneet täsmentää omaa humanismiaan sopivalla etuliitteellä. Puhutaan sekulaarista, naturalistisista ja tieteellisestä humanismista.” Saari, Kari: ”Sekulaarihumanismin maailmankuva”, teoksessa Elo, Pekka & Simola, Hannu (toim.): Arvot, hyveet ja tieto: Elämänkatsomustiedon opetuksen 10-vuotisjuhlakirja. Julkaisija: FETO, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry. Helsinki: Painatuskeskus, 1995. ISBN 951-37-1741-0.
  16. ”Humanism is a democratic and ethical life stance, which affirms that human beings have the right and responsibility to give meaning and shape to their own lives. It stands for the building of a more humane society through an ethic based on human and other natural values in the spirit of reason and free inquiry through human capabilities. It is not theistic, and it does not accept supernatural views of reality.” IHEU, Meksiko 1996. Suomennos: Hartikainen, Erkki: Posthumanismi. Vapaa ajattelija ({{{Vuosi}}}) {{{Numero}}}. Artikkeli www:ssä.
  17. GALLUP WorldView Viitattu 17.1.2009. (englanniksi)
  18. Dentsu Communication Institute  Malline:Ja
  19. Zuckerman, Phil: The Largest Atheist / Agnostic Populations Luku ”Atheism: Contemporary Rates and Patterns” teoksessa The Cambridge Companion to Atheism, toimittanut Michael Martin, Cambridge University Press, 2005. Viitattu 20.8.2009. (englanniksi)
  20. AAI member organizations Atheist Alliance International. Viitattu 19.2.2009. (englanniksi)
  21. Secular Nation Atheist Alliance International. Viitattu 19.2.2009. (englanniksi)
  22. The Atheist Alliance Member Organizations Atheist Alliance International. Viitattu 19.2.2009. (englanniksi)
  23. 23,0 23,1 23,2 23,3 23,4 Niiniluoto 2003, s. 127.
  24. Salmela, Mikko: Suomalaisen kulttuurifilosofian vuosisata. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Helsingissä: Otava, 1998. ISBN 951-1-15356-0.
  25. Forssan ohjelma. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue.
  26. 26,0 26,1 26,2 Taarna, Jorma: ”Aatteellisen humanismin historiaa Suomessa”. Humanisti 4/1992. Julkaistu uudelleen teoksessa Vaismaa, Aaro (toim.): Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä, s. 59–62. Helsinki: Suomen humanistiliitto, 1998. ISBN 951-97679-2-4.
  27. Pikkusaari, Jussi: Vaikea vapaus: Sosialidemokratian häviö kirkolle Suomen kulttuuritaistelussa. Väitöskirja, Oulun yliopisto. Bibliotheca historica 32. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1998. ISBN 951-710-085-X.
  28. Vapaa-ajattelijain liitto ry:n säännöt 11.12.2008. Viitattu 17.8.2009.
  29. Niiniluoto, Ilkka: Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-08016-4.
    Niiniluoto, Ilkka: Järki, arvot ja välineet: Kulttuurifilosofisia esseitä. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-13060-9.
  30. Tuomela, Raimo: Tiede, toiminta ja todellisuus: Tieteellisen maailmankäsityksen filosofiset perusteet. Filosofian kirjasto 11. Helsinki: Gaudeamus, 1983. ISBN 951-662-334-4.
  31. Pihlström, Sami: Usko, järki ja ihminen: Uskonnonfilosofisia esseitä, s. 16. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 227. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 2001. ISBN 952-9791-41-0.
  32. Niiniluoto 2003, s. 129.
  33. Aurejärvi-Karjalainen 1999.
  34. Elo ym. 1996, s. 21.
  35. Elo ym. 1996, s. 22.

Kirjallisuutta[muokkaa]

Suomeksi[muokkaa]

  • Baggini, Julian: Ateismi: Lyhyt johdanto. (Atheism: A very short introduction, 2003.) Suomentaneet Erkki Hartikainen, Suvi Laukkanen ja Paula Vasama. Helsinki: Kustannus Oy Vapaa Ajattelija, 2005. ISBN 951-98702-1-0.
  • Björklund, Mats: Evoluutiobiologia. Helsinki: Gaudeamus, 2008. ISBN 978-952-495-076-3.
  • Blackmore, Susan: Meemit – kulttuurigeenit. (The meme machine, 1999.) Suomentanut Osmo Saarinen. Helsinki: Art House, 2000. ISBN 951-884-284-1.
  • Boyer, Pascal: Ja ihminen loi jumalat: Kuinka uskonto selitetään. (Et l’homme créa les dieux, 2001.) Suomentanut Tiina Arppe. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-31815-7.
  • Bury, J. B.: Ajatuksen vapauden historia. (History of freedom of thought, 1914.) Suomentanut Huvi Vuorinen. Helsinki: Otava, 1917.
  • Cantell, Kari: Tiedemiehen mietteitä uskosta: Kutsu elämänkatsomukselliseen pohdiskeluun. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21018-8.
  • Churchland, Patricia Smith: Neurofilosofia. (Brain-wise: Studies in neurophilosophy, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2004. ISBN 952-5202-81-X.
  • Damasio, Antonio: Descartesin virhe: Emootio, järki ja ihmisen aivot. (Descartes’ error, 1994.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2001. ISBN 952-5202-49-6.
  • Damasio, Antonio: Spinozaa etsimässä: Ilo, suru ja tuntevat aivot. (Looking for Spinoza: Joy, sorrow and the feeling brain.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2003. ISBN 952-5202-69-0.
  • Damasio, Antonio: Tapahtumisen tunne: Miten tietoisuus syntyy. (The feeling of what happens, 1999.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2000. ISBN 952-5202-41-0.
  • Dawkins, Richard: Geenin itsekkyys. (The selfish gene, 1976, 1989.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1993. ISBN 951-884-107-1.
  • Dawkins, Richard: Sokea kelloseppä. (The blind watchmaker, 1986.) Suomentanut Risto Varteva. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15863-1.
  • Dawkins, Richard: Viesti miljardien vuosien takaa. (River out of Eden, 1995.) Suomentanut Risto Varteva. Tieteen huiput. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1989. ISBN 951-0-20552-4.
  • Dawkins, Richard: Jumalharha. (The God delusion, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2007. ISBN 978-952-5697-00-1.
  • Dawkins, Richard: Maailman hienoin esitys: Evoluution todisteet. (The greatest show on Earth: The evidence for evolution, 2009.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2009. ISBN 978-952-5697-27-8.
  • Dennett, Daniel C.: Tietoisuuden selitys. (Consciousness explained, 1991.) Suomentanut Tiina Kartano. Helsinki: Art House, 1999. ISBN 951-884-190-X.
  • Dennett, Daniel C.: Miten mieli toimii. (Kinds of minds: Towards an understanding of consciousness, 1997.) Suomentanut Leena Nivala. Tieteen huiput. Porvoo: WSOY, 1997. ISBN 951-0-21531-7.
  • Dennett, Daniel C.: Lumous murtuu: Uskonto luonnonilmiönä. (Breaking the spell: Religion as a natural phenomenon, 2006.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2007. ISBN 978-952-5202-96-0.
  • Deutsch, David: Todellisuuden rakenne. (The fabric of reality: The science of parallel universes and its implications, 1997.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 1997. ISBN 952-5202-05-4.
  • Diamond, Jared: Kolmas simpanssi: Ihmiseläimen evoluutio ja tulevaisuus. (The third chimpanzee: The evolution and future of the human animal, 1992.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2007. ISBN 978-952-5202-92-2.
  • Diamond, Jared: Tykit, taudit ja teräs: Ihmisen yhteiskuntien kohtalot. (Guns, germs and steel: The fates of human societes, 1997.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. 3. painos 2005. Helsinki: Terra cognita, 2003. ISBN 952-5202-56-9.
  • Elo, Pekka ym. (toim.): Ensyklopedia elämänkatsomustietoon. Feto ry:n vuosikirja 2007. Helsinki: Opetushallitus: Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat: Suomen humanistiliitto, 2008. ISBN 978-951-97679-3-2.
  • Enqvist, Kari: Kosmoksen hahmo. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27916-1.
  • Enqvist, Kari: Monimutkaisuus: Elävän olemassaolomme perusta. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32679-4.
  • Enqvist, Kari: Näkymätön todellisuus. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21363-2.
  • Enqvist, Kari: Valo ja varjo. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-25063-5.
  • Enqvist, Kari: Vien rucolan takaisin. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29692-9.
  • Enqvist, Kari: Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35443-8.
  • Fearn, Nicholas: Miten ajatella kuin filosofi. (Zeno and the tortoise: How to think like a philosopher, 2001.) Suomentanut Maarit Tillman. Helsinki: Art House, 2003. ISBN 951-884-377-5.
  • Feuerbach, Ludwig: Uskonnon olemuksesta. (Das Wesen der Religion, 1845.) Suomentanut, esipuheella ja selityksillä varustanut Vesa Oittinen. Delfiinikirjat. Helsingissä: Otava, 1980. ISBN 951-1-05657-3.
  • Gould, Stephen Jay: Ihmeellinen elämä: Burgessin esiintymä ja historian kulku. (Wonderful life: The Burgess shale and the nature of history, 1989.) Suomentaneet Outi Nummi ja Markus Nummi. Helsingissä: Art House, 1991. ISBN 951-884-088-1.
  • Gribbin, John: Syvä yksinkertaisuus: Kaaos, kompleksisuus ja elämän synty. (Deep simplicity: Chaos, complexity and the emergence of life, 2004.) Suomentanut Arja Hokkanen. Ursan julkaisuja 95. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2005. ISBN 952-5329-41-0.
  • Haaparanta, Leila & Niiniluoto, Ilkka: Johdatus tieteelliseen ajatteluun. 6., korjattu painos. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3/1986. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1991. ISBN 951-45-4077-8.
  • Hamilo, Marko (toim.): Älkää säätäkö päätänne – häiriö on todellisuudessa: Suomalaisen psykokulttuurin kritiikki. Helsinki: Ajatus, 2007. ISBN 978-951-20-7202-6.
  • Harris, Sam: Uskon loppu: Uskonto, terrori ja järjen tulevaisuus. (The end of faith: Religion, terror, and the future of reason, 2004.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2007. ISBN 978-952-5202-991.
  • Hartikainen, Erkki: Raportti uskonnonvapaudesta 2. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto, 1980.
  • Hartikainen, Erkki: Tieteellinen maailmankatsomus. 2. täydennetty painos. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto ry, 1980. Teoksen verkkoversio.
  • Himanen, Pekka: Bertrand Russellin haaste: Russellilainen uskontokritiikki esimerkkinä aikalaiskriittisestä filosofiasta. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Helsinki: Gaudeamus, 1994. ISBN 951-662-606-8.
  • Hitchens, Christopher: Rakkaus, köyhyys ja sota. (Love, poverty and war: Journeys and essays, 2004.) Suomentaneet Kimmo Paukku ja Hanna Sola. Helsinki: Avain, 2007. ISBN 952-5524-34-5.
  • Hitchens, Christopher: Jumala ei ole suuri: Kuinka uskonto myrkyttää kaiken. (God is not great: How religion poisons everything, 2007). Suomentanut Matti Kinnunen. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-34140-7.
  • Hoffer, Eric: Tosiuskovainen: Ajatuksia joukkoliikkeiden luonteesta. (The true believer, 1951.) Suomentanut Auli Tarkka. Delfiinikirjat. Helsinki: Otava, 1968.
  • Häyry, Heta & Karttunen, Hannu & Virtanen, Matti (toim.): Paholaisen asianajaja: Opaskirja skeptikolle. Ursan julkaisuja 38. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1989. ISBN 951-9269-48-7. Teoksen verkkoversio.
  • Järvilehto, Timo: Missä sielu sijaitsee? Psyykkisen toiminnan hermostollinen perusta. Prometheus-sarja. Oulu: Pohjoinen, 1987. ISBN 951-749-180-8.
  • Kaila, Eino: Syvähenkinen elämä: Keskusteluja viimeisistä kysymyksistä. Esipuhe: Ilkka Niiniluoto. 3. täydennetty painos (1. painos 1943). Helsingissä: Otava, 1985. ISBN 951-37-1741-0.
  • Kamppinen, Matti (toim.): ET: Elämänkatsomustieto. Humaniora-sarja. Helsinki: Gaudeamus, 1987. ISBN 951-662-427-8.
  • Ketonen, Oiva: Se pyörii sittenkin: Tieteenfilosofian peruskysymyksiä. Porvoo Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-07353-9.
  • Kiiskinen, Terhi & Pihlström, Sami (toim.): Kuoleman filosofia. Filosofisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta 1. Helsinki: Helsingin yliopisto, filosofian laitos, 2002. ISBN 952-10-0522-X.
  • Kivivuori, Janne: Paha tieto: Tieteenvastainen ajattelu antiikista uusimpiin kiistoihin. Helsinki: Nemo, 2003. ISBN 952-5180-58-1.
  • Kuure, Kari ym.: Katoavatko ufot? Ufoilmiön kriittistä tarkastelua. Ursan julkaisuja 48. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1993. ISBN 951-9269-67-3.
  • Labinger, Jay A. & Collins, Harry (toim.): Ainoa kulttuuri?. (The one culture?: A conversation about science, 2001.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2006. ISBN 952-5202-61-5.
  • Laihonen, Pasi & Salo, Jukka & Vuorisalo, Timo: Evoluutio: Miten elämä kehittyy. Helsingissä: Otava, 1986. ISBN 951-1-08486-0.
  • La Mettrie, Julien Offray de: Ihmiskone. (L'homme machine, 1747.) Suomentanut Tapani Kilpeläinen. 23°45. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura, 2003. ISBN 952-5503-02-X.
  • Lauerma, Hannu: Usko, toivo ja huijaus: Rohkaisusta johdattelun kautta psykoterroriin. Helsinki: Duodecim, 2006. ISBN 951-656-201-9.
  • Leakey, Richard E. & Lewin, Roger: Ihmisen synty: Mitä uusimmat tutkimukset paljastavat ihmisen varhaisvaiheista sekä tulevasta kehityksestä. (Origins, 1977.) Suomentaneet Virve Kajaste ja Antero Manninen. Helsinki: Kirjayhtymä, 1978. ISBN 951-26-1524-X. (englanniksi)
  • Leakey, Richard E.: Ihmisen jäljillä. (The making of mankind, 1981.) Suomentanut Irma Rostedt. Helsinki: Kirjayhtymä, 1981. ISBN 951-26-2059-6.
  • Leakey, Richard: Ihmiskunnan juuret. (The origin of humankind, 1994.) Suomentaneet Juha Valste ja Anne Petäinen. Tieteen huiput. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20039-5.
  • Leakey, Richard E. & Lewin, Roger: Ihmisyyden synty. (Origins reconsidered: In search of what makes us human, 1992.) Suomentanut Heikki Eskelinen. Lisäpainos 1994. Helsingissä: Otava, 1993. ISBN 951-1-11227-9.
  • Lehti, Raimo: Tieteen rannalla: Pohdiskeluja tieteen arvosta ja merkityksestä. Ursan julkaisuja 94. Helsingissä: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2005. ISBN 952-5202-61-5.
  • Lindeman-Viitasalo, Marjaana (toim.): Toden näköiset harhat. Helsinki: Duodecim, 1995. ISBN 951-8917-70-1.
  • Lehti, Raimo: Leijonan häntä: Luoko tietoa luonto vai ihminen?. Ursan julkaisuja 78. Helsingissä: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2001. ISBN 952-5329-10-0.
  • Lucretius, Carus Titus: Maailmankaikkeudesta. (De rerum natura.) Suomentanut sekä johdannon ja selitykset kirjoittanut Paavo Numminen. Antiikin klassikot. Porvoo Helsinki: WSOY, 1965.
  • Mayr, Ernst: Evoluutio. (What evolution is, 2001.) Suomentanut Jani Kaaro. Tieteen huiput. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27897-1.
  • Niiniluoto, Ilkka: Johdatus tieteenfilosofiaan: Käsitteen- ja teorianmuodostus. Helsinki: Otava, 1980. ISBN 951-1-05435-X.
  • Niiniluoto, Ilkka: Tieteellinen päättely ja selittäminen. Jatko teokseen: Johdatus tieteenfilosofiaan: Käsitteen- ja teorianmuodostus. Helsingissä: Otava, 1983. ISBN 951-1-07379-6.
  • Niiniluoto, Ilkka: Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-08016-4.
  • Niiniluoto, Ilkka: Informaatio, tieto ja yhteiskunta: Filosofinen käsiteanalyysi. 5. täydennetty painos (1. painos: Valtion painatuskeskus, 1989). Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-37-1997-9.
  • Niiniluoto, Ilkka: Järki, arvot ja välineet: Kulttuurifilosofisia esseitä. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-13060-9.
  • Niiniluoto, Ilkka: ”Ateismi”. Teoksessa Helenius, Timo & Koistinen, Timo & Pihlström, Sami (toim.): Uskonnonfilosofia. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27403-8.
  • Niskanen, Vesa A. (toim.): Tieteellisten menetelmien perusteita ihmistieteissä: Opiskelijan opas. 3. painos 1997. Lahti: Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 1994. ISBN 951-45-6606-8.
  • Närvä, Jaakko: Ufologia ja ufokokemukset uskonnollisina ilmiöinä: Teoreettinen tutkimus. Väitöskirja. Uskontotiede 12. Helsinki: Helsingin yliopisto, uskontotieteen laitos, 2008. ISBN 978-952-10-5160-9.
  • Paloheimo, Eero: Megaevoluutio. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-26913-1.
  • Panella, Carlo: Islamin musta kirja. (Il libro nero dei regimi islamici: 1914-2006 oppressione, fondamentalismo, terrore, 2006.) Suomentanut Leena Taavitsainen-Petäjä. WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-33865-0.
  • {{Kirjaviite | Tekijä=Pihkala, Juha & Valtaoja, Esko | Nimeke=Nurkkaan ajettu Jumala? Keskustelukirjeitä uskosta ja tiedosta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-607-114-7}
  • Pikkusaari, Jussi: Vaikea vapaus: Sosialidemokratian häviö kirkolle Suomen kulttuuritaistelussa. Väitöskirja, Oulun yliopisto. Bibliotheca historica 32. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1998. ISBN 951-710-085-X.
  • Portin, Petter & Vuorisalo, Timo (toim.): Evoluutio NYT! Charles Darwinin juhlaa. S. 236–242: Sanasto. Turku: Kirja-Aurora, 2008. ISBN 978-951-29-3666-3.
  • Pyysiäinen, Ilkka: Jumalten keinu: Kiertoajelu uskontotieteessä. Helsinki: Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-987-3.
  • Pyysiäinen, Ilkka: Jumalan selitys: 'jumala' kognitiivisena kategoriana. Otava, 1997. ISBN 951-1-14940-7.
  • Pyysiäinen, Ilkka: Synti: Ajatuksin, sanoin ja töin. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30141-8.
  • Saari, Kari: Vapaa-ajattelijan käsikirja. Helsinki: Oy Vapaa Ajattelija Ab, 1993. ISBN 951-98702-1-0. Teoksen verkkoversio.
  • Selin, Risto & Ollikainen, Marketta & Salmi, Ilpo V. (toim.): Paholaisen asianajajan paluu: Opaskirja skeptikolle. Ursan julkaisuja 63. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1997. ISBN 951-9269-88-6.
  • Selin, Risto: Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja. Ursan julkaisuja 81. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2001. ISBN 952-5329-19-4. Teoksen verkkoversio.
  • Seppo, Juha: Kansainvälinen vapaa-ajattelijaliitto 1880–1905. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 154. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1991. ISBN 951-9021-83-3.
  • Toivonen, Raimo: Uskonnottoman oikeusopas. Jämsä: R. Toivonen, 1997.
  • Toivonen, Raimo: Uskonnonvapauslaki, hautaustoimilaki, peruskoululaki 13§ ym., kriittinen tutkimus. Jämsä: R. Toivonen, 2008.
  • Tuomela, Raimo: Tiede, toiminta ja todellisuus: Tieteellisen maailmankäsityksen filosofiset perusteet. Helsinki: Gaudeamus, 1983. ISBN 951-662-334-4.
  • Turunen, Seppo: Paviaaneja, punaviiniä ja puutarhanhoitoa: Esseitä ihmisen biologiasta. Helsinki: Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-4047-2.
  • Waal, Frans de: Hyväluontoinen: Oikean ja väärän alkuperä ihmisessä ja muissa eläimissä. (Good natured: The origins of right and wrong in humans and other animals, 1996.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 1998. ISBN 952-5202-10-0.
  • Vaismaa, Aaro (toim.): Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä. Helsinki: Suomen humanistiliitto, 1998. ISBN 951-97679-2-4.
  • Valste, Juha: Apinasta ihmiseksi. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-26538-1.
  • Valtaoja, Esko: Kotona maailmankaikkeudessa. Ursan julkaisuja 80. - 10. painos 2007. Helsingissä: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2001. ISBN 952-5329-15-1.
  • Weinberg, Steven: Unelmia viimeisestä teoriasta. (Dreams of a final theory: The scientist's search for the ultimate laws of nature, 1993.) Suomentanut Jukka Maalampi. Helsinki: Art House, 1999. ISBN 951-884-244-2.
  • Vihmanen, Liisa & Kuusela, Anssi & Niiniluoto, Ilkka: Lukion elämänkatsomustieto: Ihminen totuuden etsijänä. Helsinki: Edita, 1996 (6. painos 2005). ISBN 951-37-1796-8.
  • Viitala, Jussi: Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen: Sosiaalisen käyttäytymisen avaimet. Jyväskylä: Atena, 2003. ISBN 951-796-301-7.
  • Wheen, Francis: Kuinka humpuuki valloitti maailman: Nykyajan harhojen lyhyt historia. (How mumbo-jumbo conquered the world: A short history of modern delusions, 2004.) Suomentanut Seppo Hyrkäs. Helsingissä: Ajatus, 2006. ISBN 951-20-7026-X.
  • Ylikoski, Petri: Evoluutio ja ihmisluonto. Helsinki: Gaudeamus, 2008. ISBN 978-952-495-043-5.

Etiikka[muokkaa]

  • Demokritos & Epikuros: Riippumaton nautinto. Suomennos Arto Kivimäki, Tua Korhonen ja Sampo Vesterinen. Selitykset ja jälkisanat Tua Korhonen ja Arto Kivimäki. Olympos-sarja. Helsinki: Tammi, 2006. ISBN 951-31-3575-6.
  • Elo, Pekka & Simola, Hannu (toim.): Arvot, hyveet ja tieto: Elämänkatsomustiedon opetuksen 10-vuotisjuhlakirja. Opetus & kasvatus -sarja. Julkaisija: FETO, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry. Helsinki: Painatuskeskus, 1995. ISBN 951-37-1741-0.
  • Elo, Pekka & Väyrynen, Gun (toim.): Humanistin maailman etiikka. Helsinki: Suomen humanistiliitto, 1997. ISBN 952-90-7464-6.
  • Haarscher, Guy: Tunnustuksettomuus. (La laïcité, 1996.) 23°45. Suomentanut Tapani Kilpeläinen. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura ry, 2006. ISBN 952-5503-22-4.
  • Häyry, Heta & Häyry, Matti: Abortti ja eutanasia. Artikkelit ilmestyneet julkaisussa Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 3/1986. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto, 1986.
  • Häyry, Heta & Häyry, Matti: Elämän ehdot: Bioetiikan, vapauden ja vastuun filosofiaa. Helsinki: Yliopistopaino, 1997. ISBN 951-570-354-9.
  • Häyry, Heta & Häyry, Matti: Hyvä, kaunis, tosi – arvojen filosofiaa. Helsinki: Yliopistopaino, 1997. ISBN 951-570-357-3.
  • Häyry, Matti & Häyry, Heta: Rakasta, kärsi ja unhoita: Moraalifilosofisia pohdintoja ihmiselämän alusta ja lopusta. Helsinki: Kirjayhtymä, 1987. ISBN 951-26-3126-1.
  • Häyry, Matti: Hyvä elämä ja oikea käytös: Historiallinen johdatus moraalifilosofiaan. Helsinki: Yliopistopaino, 2002. ISBN 951-570-517-7.
  • Häyry, Matti: Mahdollisimman monen onnellisuus: Utilitarismin historia, teoria ja sovellukset. Porvoo Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-25858-X.
  • Ketonen, Oiva: Ihmisenä olemisesta. Helsingissä: Otava, 1981. ISBN 951-1-06540-8.
  • Ketonen, Oiva: Rajalla: Ihmisen kohtalon pohdintaa. Helsingissä: Otava, 1980. ISBN 951-1-05726-X.
  • Kurtz, Paul (toim.): Humanistimanifestit I ja II. (Humanist manifestos I and II, 1933, 1973.) Suomeksi toimittanut ja kääntänyt Kimmo Sundström. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto, 1986.
  • Kurtz, Paul: Sekulaarihumanistinen julistus. (A secular humanist declaration, 1980.) Luonnostellut Paul Kurtz ja allekirjoittanut 58 huomattavaa tutkijaa ja kirjoittajaa. Suomeksi toimittanut ja kääntänyt Kimmo Sundström. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto, 1986.
  • Marcus Aurelius: Itselleni: Keisarin mietteitä elämästä. (Ta eis heauton.) Suomentanut Marke Ahonen. Julkaistu aiemmin nimellä Itsetutkisteluja. Helsinki: Basam Books, 2004. ISBN 952-9842-98-8.
  • Niiniluoto, Ilkka & Sihvola, Juha (toim.): Nykyajan etiikka: Keskusteluja ihmisestä ja yhteisöstä. Helsinki: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-939-3.
  • Sangharakshita, sthavira (D. P. E. Lingwood): Buddhalaisuus ja jumalanpilkka. (Buddhism and blasphemy: Buddhist reflections on the 1977 blasphemy trial, 1978.) Suomennos: Länsimaisen buddhalaisen veljeskunnan ystävät, FWBO ry.. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto, 1987.
  • Smoker, Barbara: Humanismi. (Humanism, 1973.) Kääntänyt Kimmo Sundström. Helsinki: Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab, 1986.
  • Tenkku, Jussi: Vanhan- ja keskiajan moraalifilosofian historia. Helsinki: Gaudeamus, 1981. ISBN 951-662-307-7.
  • Westermarck, Edvard: Kristinusko ja moraali. (Christianity and morals, 1939.) Englannin kielestä suomentanut Väinö Meltti. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-07752-X.

Tapakulttuuri[muokkaa]

  • Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23761-2.
  • Elo, Pekka & Väyrynen, Gun & Saarinen-Elo, Minna (toim.): Humanistin juhlat. Helsinki: Suomen humanistiliitto, 1996. ISBN 951-97679-0-8.
  • Klementjeff, Helena & Saari, Kari (koonneet): Ajatuksia, mietelmiä ja muistolauseita surun kohdatessa. Helsinki: Oy Vapaa Ajattelija Ab, 1993.

Lehtiä[muokkaa]

Englanniksi[muokkaa]

  • Angeles, Peter (toim.): Critiques of God. Buffalo, New York: Prometheus Books, 1976. ISBN 0-87975-078-2.
  • Baggini, Julian: What’s it all about? Philosophy and the meaning of life. London: Granta Books, 2004. ISBN 1-86207-661-8.
  • Berman, David: A history of atheism in Britain: From Hobbes to Russell. London: Routledge, 1988. ISBN 0-415-04727-7.
  • Buckley, M. J.: At the origins of modern atheism. New Haven, Connecticut: Yale University Press, 1987. ISBN 0300048971.
  • Dawkins, Richard: Unweaving the rainbow: Science, delusion and the appetite for wonder. London: Allen Lane, 1998. ISBN 0-713-99214-X.
  • Flynn, Tom (toim.): The new encyclopedia of unbelief. Amherst, New York: Prometheus Books, 2007. ISBN 1-59102-391-2.
  • Everitt, Nicholas: The non-existence of god: An introduction. London: Routledge, 2004. ISBN 0415301076.
  • Gaskin, J. C. A. (toim.): Varieties of unbelief: From Epicurus to Sartre. New York: Macmillan, 1989. ISBN 0-02-340681-X.
  • Harbour, Daniel: An intelligent person's guide to atheism. London: Duckworth, 2001. ISBN 0-7156-2915-8.
  • Joshi, S. T. (editor): Atheism: A reader. Amherst, New York: Prometheus Books, 2000. ISBN 1-57392-855-0.
  • Krueger, Douglas E.: What is atheism? A short introduction. Amherst, New York: Prometheus Books, 1998. ISBN 1-57392-214-5.
  • Mackie, J. L.: The miracle of theism. Oxford: Oxford University Press, 1982. ISBN 019824682X.
  • Martin, Michael: Atheism: A philosophical justification. Philadelphia: Temple University Press, 1990. ISBN 0-87722-642-3.
  • Martin, Michael: Atheism, morality, and meaning. Buffalo, New York: Prometheus Books, 2003. ISBN 1573929875.
  • Martin, Michael (toim.): The Cambridge companion to atheism. Cambridge: Cambridge University Press, 2007. ISBN 0-521-60367-6.
  • Martin, Michael & Monnier, Ricki (toim.): The impossibility of god. Amherst, New York: Prometheus Books, 2003. ISBN 1591021200.
  • Martin, Michael & Monnier, Ricki (toim.): The improbability of god. Amherst, New York: Prometheus Books, 2006. ISBN 1591023815.
  • Nielsen, Kai: Naturalism and religion. Amherst, New York: Prometheus Books, 2001. ISBN 1-57392-853-4.
  • Nielsen, Kai: Philosophy & atheism. Buffalo, New York: Prometheus Books, 1985. ISBN 0-87975-289-0.
  • Onfray, Michel: Atheist manifesto. (Traité d’athéologie, 2005.) Kääntänyt Jeremy Leggatt. New York: Arcade Publishing, 2007. ISBN 1559708204.
  • Oppy, Graham: Arguing about gods. Cambridge: Cambridge University Press, 2006. ISBN 0521863864.
  • Paulos, John Allen: Irreligion: A mathematician explains why the arguments for God just don’t add up. New York: Hill and Wang, 2008. ISBN 0809059193.
  • Sharpe, R. A.: The moral case against religious belief. London: SCM Press, 1997. ISBN 0809059193.
  • Smith, George H.: Atheism: The case against god. Buffalo, New York: Prometheus Books, 1979. ISBN 0-87975-124-X.
  • Smith, George H.: Atheism, Ayn Rand and other heresies. Buffalo, New York: Prometheus Books, 1991. ISBN 0-87975-577-6.
  • Smith, George H.: Why atheism?. Amherst, New York: Prometheus Books, 2000. ISBN 1573922684.
  • Sokal, Alan D. & Bricmont, Jean: Fashionable nonsense: Postmodern intellectuals' abuse of science. New York: Picador, 1998. ISBN 0-312-19545-1. (englanniksi)
  • Stein, Gordon (toim.): The encyclopedia of unbelief 1–2. Buffalo, New York: Prometheus Books, 1985. ISBN 0-87975-307-2.
  • Stenger, Victor J.: God: The failed hypothesis: How science shows that God does not exist. Amherst, New York: Prometheus Books, 2007. ISBN 9781591024811.
  • Thrower, James: A short history of western atheism. London: Pemberton, 1971. ISBN 0-301-71102-X.

Aiheesta muualla[muokkaa]

Artikkeleita[muokkaa]

Tapakulttuuri[muokkaa]

Englanniksi[muokkaa]