Ateistien ehdotus lukion elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmaksi
Ateistien ehdotus lukion opetussuunnitelmaksi (tiivistelmä)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elämänkatsomustiedon opetuksen perusarvoja ovat vapaus ja tasa-arvo ja elämän arvostaminen. Käsitykset, moraali ja ihmisten yhteiskunnat ovat puhtaasti inhimillistä alkuperää.
Elämänkatsomustiedon opetus
- pyrkii antamaan valmiuksia ymmärtää ja tutkia todellisuutta ja hallita omaa elämäänsä
- pyrkii lisäämään uskontokuntiin kuulumattomien omanarvontuntoa, oman ryhmän ja muiden ryhmien ihmisoikeuksien ymmärtämistä ja kunnioittamista sekä tosiasioihin perustuvaa harkintaa arjen päätöksen teossa
- pyrkii antamaan valmiuksia kohdata käsityksellinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä
- kunnioittaa uskontokuntiin kuulumattomien kotien käsitys- ja moraaliperinteitä
- antaa valmiudet ymmärtää elämän mielekkyys ja tarkoitus ilman uskontoja
- antaa valmiudet puolustaa uskonnotonta todellisuuskäsitystä
- korostaa järjen käytön ja vapaan tutkimuksen merkitystä hyvän elämän ehtoina
- on jumalatonta, eikä tue uskoa yliluonnolliseen
- opettaa havaitsemaan hyvän tieteen, huonon tieteen ja valetieteen rajat.
Tavoitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oppilas
- oppii luottamaan elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden sekä tunnistamaan ilmiöiden syitä ja seurauksia
- oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä järjen käyttöä arkipäivän ongelmien ratkaisemisessa
- tutustuu monipuolisesti ateistiseen kulttuuriin ja etiikkaan
- tutustuu muihin uskonnottomiin ja uskonnollisiin käsityksiin
- tiedostaa erilaisten eettisten ratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen
- tiedostaa seurausten merkityksen
- arvostaa omaa todellisuuskäsitystään ja minäkäsitystään sekä ymmärtää muita käsityksiä ja kulttuureja
- ymmärtää tiedon, totuuden ja arvojen merkityksen ratkaisuja tehtäessä
- ymmärtää pääpiirteissään sen, miten inhimillinen tieto syntyy
- ymmärtää pääpiirteissään sen, miten väitteitä perustellaan
- ymmärtää luonnontieteen todellisuuskäsityksen merkityksen
- pystyy arvioimaan asioita oikeudenmukaisuuden kannalta
1. Ihmisen elämä ja etiikka (ET1)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tavoitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää, että ihmisen moraalinen kasvu jatkuu koko elämän ajan
- arvostaa rehellisyyttä, avoimuutta ja totuudenmukaisuutta
- oppii huomioimaan tekojen syitä, vaikuttimia ja seurauksia (esim. hyväksyminen tai paheksuminen)
- tiedostaa oman elämän hallinnan tärkeyden
- tiedostaa järjen ja perustelujen käytön ratkaisujen teossa
- on valmis auttamaan ja osallistumaan
- osaa arvioida syitä ja seurauksia luonnossa ja ihmisyhteisöissä
- pystyy perustelemaan omaa elämänkäsitystään ja puolustamaan sitä
- osaa vastata kysymykseen elämän tarkoituksesta
- osaa arvioida erilaisia arvo- ja uskomusjärjestelmiä
- pystyy perustelemaan omaa elämänkäsitystään ja puolustamaan sitä
- tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja uskonnottoman etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaan ja toimintaansa
Keskeiset sisällöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- mitä ihmisen pitäisi tehdä elämälleen?
- onko uskonnosta moraalin perustaksi
- millaisia moraalikäsityksiä on esitetty
- moraaliajattelun luonne ja sisältö
- moraalisanoja ja moraalikäsityksiä: periaatteet, normit, hyvä, paha, oikea, väärä jne.
- arvot ja tieto, ovatko arvot suhteellisia
- moraalin alkuperä
- moraali ja yksilöiden käyttäytyminen
- moraali ja yhteiskunta, esim. itsekkyys ja yhteishyvä
- onko elämällä tarkoitusta, elämä luonnonilmiönä, elämä yhteisöissä
- elämän kehitys luonnossa
- ihmiselämän vaiheet
- ihmisen moraalinen kehitys
- käsityksiä onnellisuudesta
- vapaus ja välttämättömyys luonnossa ja ihmiselämässä
- elämänkäsitys ja käyttäytyminen
- oman elämän hallinta, emootioiden hallinta
- ihmisten erilaisuus
- uskonnottoman elämä kehdosta hautaan evankelis-luterilaisenemmistöisessä Suomessa
- uskonnottoman oikeusasema Suomessa
- uskonnoton tapa- ja juhlakulttuuri Suomessa
- ihmissuhteet ja elämäntavat, ihmissuhderistiriidat
- moraali ja yhteiskunta, esim. itsekkyys ja yhteishyvä
- rikkaus, köyhyys jne.
- suomalaisten elämän muutokset sadan viimeisen vuoden aikana
- suomalaisten tulevaisuudennäkymiä
- etiikan käsitykset uskontokuntiin kuulumattomien kannalta (seurausetiikat, velvollisuusetiikat, hyve-etiikat jne.)
- sovellettua etiikkaa (esim. abortti)
- taide ja elämän sisältö
2. Todellisuus ja todellisuuskäsitykset (ET2)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tavoitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Opiskelija
- tuntee ilmiöiden luonnontieteellisen selittämistavan
- osaa erottaa tieteellisen tiedon valetieteestä
- osaa arvioida syitä ja seurauksia luonnossa
- tuntee kaikkeuden ja maapallon kehityksen
- tuntee elämän synnyn ja kehityksen maapallolla
- ymmärtää ihmiselämän kiertokulun
- osaa vastata kysymykseen ”Mitä on olemassa”
- ymmärtää, kenellä on todistusvelvollisuus (väitteen esittäjällä)
- ymmärtää ympäristön ja kulttuuriperinnön vaalimisen tärkeyden
- kokee elämän mielekkääksi
- pystyy välttämään petetyksi tulemista
- pystyy käyttämään nykyaikaisia viestintävälineitä todellisuuskäsityksensä päivittämiseen
- pystyy arvioimaan viestintävälineiden välittämiä tietoja
- pystyy ennakoimaan tulevaa kehitystä
- pystyy toimimaan ennalta arvaamattomissa tilanteissa
- on valmis toimimaan ympäristön ja kulttuuriperinnön puolesta
- osaa arvioida hyvän tieteen, huonon tieteen ja valetieteen vaikutuksia yhteisön elämään
- tiedostaa todellisuuskäsityksensä muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä ja osaa etsiä uutta tietoa
- tiedostaa järjen ja perustelujen käytön ratkaisujen teossa
- osaa arvioida oman maan ja maailman tulevaisuutta erilaisten ratkaisumallien valossa
Keskeiset sisällöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- elämänkäsitysten käsitteitä ja käsitteiden vaikutus todellisuuskäsitykseen
- erilaisia todellisuuskäsityksiä
- käsityksiä hyvästä tieteestä ja hyvästä tieteellisestä menetelmästä
- tieto, totuus ja todellisuuden luonne
- mitä on olemassaolo ja mitä on olemassa
- havainnot ja toimintojen suuntaaminen niiden avulla
- lainalaisuusoppi, satunnaisuusoppi, vapaus luonnontieteen näkökulmasta
- uskontojen, alkoholin, huumeiden jne. vaikutus tahdonvapauteen
- ajattelu aivotutkimuksen valossa
- mieli
- jumalatodistusten kumoaminen
- hyvän tieteen, huonon tieteen ja valetieteen erottaminen
- elämä biologisena ilmiönä
- kuolema biologisena ilmiönä
- elämän synty ja kehitys maapallolla
- onko luonnonilmiöllä elämä tarkoitusta (Charles Darwinin käsitys asiasta)
- kaikkeuden synty ja kehitys
- todellisuuskäsitykseen vaikuttavia tekijöitä
- kasvatuksen vaikutus todellisuuskäsitykseen
- arvojen vaikutus todellisuuskäsitykseen
- viestintävälineiden välittämä todellisuuskäsitys
- erilaisia käsityksiä taiteesta
- ateismin historiaa
- muiden käsitysten historiaa (esim. valistus, marxismi, positivismi, looginen empirismi, naturalismi, materialismi)
- uskontokuntiin kuulumattomien aseman kehitys Suomessa ja muissa maissa
- arkikäsitteet ja tiedon luotettavuus
- tiedon hankintamenetelmiä
- käsitetieto ja kokemustieto
- havainnot ja yleistäminen
- tiedon hankkiminen ja arviointi
- kenellä on todistuksen taakka
- ristiriidattomuus ja yksinkertaisuus
- virhepäätelmien välttäminen
- oman elämänkäsityksen perusteleminen
3. Ihminen ja yhteisö (ET3)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tavoitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Opiskelija
- ymmärtää, että kansanvaltaan kuuluvat myös vähemmistöjen oikeudet
- osaa luetella tärkeimmät ihmisoikeudet ja ymmärtää käytettyjen sanojen merkityksen
- ymmärtää käsitteet tasa-arvo, tasapuolisuus ja kansanvalta
- osaa käyttäytyä kohteliaasti
- osaa sopia pienet erimielisyydet neuvottelemalla
- osaa arvostaa toisten koululaisten oikeuksia ja koulun työrauhaa
- osaa arvostaa avoimuutta, totuutta ja rehellisyyttä
- tuntee uskontokuntiin kuulumattomien aseman Suomessa ja muualla maailmassa
- osaa puolustaa ihmisoikeuksia, suvaitsevuutta ja oikeudenmukaisuutta erityisesti uskontokuntiin kuulumattomien ihmisoikeuksien osalta
- on valmis osallistumaan uskonnottomien yhteistoimintaan
- tuntee tärkeimpien ihmisoikeusasiakirjojen sisällön
- ymmärtää vallan käyttöön liittyviä käsitteitä ja ongelmia
- osaa arvioida syitä ja seurauksia ihmisyhteisössä
- ymmärtää vapauden merkityksen
- ymmärtää oikeudenmukaisuuden merkityksen ja osaa toimia oikeudenmukaisesti
- tuntee tavallisimmat yhteiskuntatyypit ja ymmärtää yhteiskunnallisen osallistumisen tärkeyden
- tuntee tulevaisuuden mahdollisuudet ja vaarat
Keskeiset sisällöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- tasa-arvo
- ihmisten erilaisuus
- käänteinen syrjintä
- etuudet eli positiiviset oikeudet, poliittiset oikeudet
- negatiivinen vapaus
- rangaistukset
- vallan käsite
- vallan muodot
- valta ja kyvyt
- valta ja kohteiden uskomukset
- vallan noidankehä
- valta ja asema
- epäsuora valta
- valta suhteena
- valtio ja sen oikeutus
- poliittinen tasa-arvo ja kansanvalta
- suora kansanvalta
- [edustuksellinen kansanvalta
- kansanvallan arvostelua
- uskontojen ja ateismin asema yhteiskunnissa
- uskontojen ja ateismin vapaus Suomen perustuslaissa
- uskontojen ja ateismin vapaus muissa Suomen laeissa
- uskontojen ja ateismin vapaus muissa maissa
- uskontojen ja ateismin vapauden historiaa Suomessa
- uskontojen ja ateismin vapauden historiaa muissa maissa
- uskonnolliseen ja ateistiseen suvaitsevuuteen vaikuttaneita tekijöitä
- uskonnolliset ja ateistiset vähemmistöt Suomessa
- ihmisoikeuksien kehitys Suomessa
- ihmisoikeuksien kehitys muissa maissa
- tärkeimmät ihmisoikeudet
- poliittinen ajattelu
- poliittisia ajattelusuuntia (liberalismi, libertarismi, kommunitarismi, konservatismi, sosialismi, kommunismi, anarkismi, syndikalismi, revisionismi, reformismi, fasismi, analyyttinen marxilaisuus, feminismi jne.)
- avoin ja suljettu yhteiskunta
- utopiat ja dystopiat
- poliittiset vähemmistöt
- kansalaistottelemattomuus
- oikeudenmukaisuus
- oikeudet
- oikeus historiallisen muutoksen osana
- oikeusajattelua nykyään
- yhteisöjen normit
- perhe
- kulttuurit ja vähemmistökulttuurit
- verkostoitumisen lisääntyminen
- työn muuttuminen
- johtaminen
- sosiaaliturva
- rikollisuus
- tarpeet
- ikärakenteen muutos
- alkoholismi ja huumeet
- arvomaailma ja sen ohjaaminen
- oman arvomaailman toteuttamisen mahdollisuus
- ihmisen perusasenne luontoon
- ympäristömyötäinen tuotanto ja tekniikka, elinkaariajattelu
- saastuminen ja ympäristösopimukset
- koneyhteiskunnan haavoittuvuus
4. Kulttuuritaidot (ET4)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tavoitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Opiskelija
- tutustuu ateistiseen kulttuuriin
- tutustuu uskonnottomiin kulttuureihin
- tutustuu muihin kulttuureihin
- tuntee ateistista ja muuta uskonnotonta kirjallisuutta
- tuntee uskonnottomien järjestöjä Suomessa ja muualla maailmassa
- on valmis osallistumaan uskonnottomien yhteistoimintaan ja tiedostamaan suvaitsevuuden merkityksen
- oppii arvostamaan uskonnotonta kulttuuria
- osaa ymmärtää hyvien tapojen merkityksen riippumatta sellaisista uskonnollisista taikauskomuksista, joilla tapakulttuuria usein perustellaan
- tuntee uskonnottomien katsomusten levinneisyyden
- on saanut käsityksen uskonnottomien ja muiden kulttuurien keskinäisistä suhteista, eroista, yhtäläisyyksistä ja historiallisista juurista
- tuntee viestintää uskonnottomasta näkökulmasta
- tuntee taiteita uskonnottomasta näkökulmasta
- tuntee kulttuurihistoriaa uskonnottomasta näkökulmasta
- tuntee elämää uskonnottomissa ja muissa yhteisöissä
- pystyy perustelemaan omaa elämänkäsitystään ja puolustamaan sitä
- tuntee uskonnottomiin kohdistuvan syrjinnän muodot Suomessa
- tuntee uskonnottomien syrjinnän historian Suomessa
- tuntee ateistisen elämänkäsityksen perusteet sekä muita uskonnottomia ja uskonnollisia elämänkäsityksiä
- tuntee inhimilliset perustarpeet
- tuntee pääpiirteissään olosuhteiden vaikutukset elämänhallintaan
- tuntee elämän, kulttuurin ja aatteiden kehityksen Suomessa luontaistaloudesta tietoyhteiskuntaan
- ymmärtää nykyaikaistumisen hyötyjä ja haittoja
- syventää tietojaan tietoyhteiskunnasta
- tuntee uskonnottomien syrjinnän Euroopassa
- tuntee uskonnottomien syrjinnän muissa maissa
- ymmärtää uskontojen merkityksen vallankäytön välineinä
- ymmärtää uskontojen vaikutukset käsitteellisiin ja aatteellisiin kiistoihin
- tuntee uskontojen toiminnan sotien yhteydessä
- tuntee ihmisoikeusajattelun historiaa
- tuntee kehityksen eri ryhmien ihmisoikeuksissa
- osaa arvioida nykyisen ihmisoikeusajattelun puutteita
Keskeiset sisällöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ateistinen kulttuuri
- uskonnottomat kulttuurit
- muut kulttuurit
- hyvien tapojen merkitys riippumatta sellaisista uskonnollisista taikauskomuksista, joilla tapakulttuuria usein perustellaan
- uskonnottomien käsitysten levinneisyys
- uskonnottomien ja muiden kulttuurien keskinäiset suhteet, erot, yhtäläisyydet ja historialliset juuret
- elämän, kulttuurin ja aatteiden kehitys Suomessa luontaistaloudesta tietoyhteiskuntaan
- valistusajattelun ja teollisen vallankumouksen merkitys
- nykyaikaistumisen hyötyjä ja haittoja
- tietoyhteiskunta
- viestintä uskonnottomasta näkökulmasta
- oman elämänkäsityksen puolustaminen
- elämä uskonnottomissa ja muissa yhteisöissä
- taiteet uskonnottomasta näkökulmasta
- kulttuurihistoria uskonnottomasta näkökulmasta
- ateistisen elämänkäsityksen perusteet sekä muita uskonnottomia ja uskonnollisia elämänkäsityksiä
- inhimilliset perustarpeet
- olosuhteiden vaikutukset elämänhallintaan
- uskonnottomiin kohdistuvan syrjinnän muodot Suomessa
- uskonnottomien syrjintä Suomessa verrattuna vähemmistöuskontoihin kuuluvien syrjintään (esim. juutalaiset, ortodoksit ja muslimit)
- uskonnottomien syrjinnän historia Suomessa
- ateistinen ja muu uskonnoton kirjallisuus
- uskonnottomien järjestöt Suomessa ja muualla maailmassa
- uskonnottomien yhteistoiminta ja suvaitsevuuden merkitys
- uskonnottomien elämä evankelis-luterilaisenemmistöisessä Suomessa
- ihmisoikeusajattelun historiaa
- kehitys eri ryhmien ihmisoikeuksissa
- uskonnolliset ja poliittiset hyökkäykset ihmisoikeuksia vastaan
- nykyisen ihmisoikeusajattelun puutteet
5. Uskontojen kumoamisen perusteet (ET5)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tavoitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oppilas
- saa käsitteellisiä välineitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja eritellä käsityksiin liittyviä kysymyksiä
- kykenee muodostamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa elämänkäsitystään ja kulttuurisidonnaisuuttaan sekä arvostaa uskonnottoman kulttuurin ja muiden kulttuurien käsitysperinteitä
- ymmärtää, että arvostelu on olennainen osa tiedettä
- ymmärtää, että virheellisistä käsityksistä saattaa olla suurta vahinkoa
- ymmärtää hyvän tieteellisen selittämisen ja myyttisen selittämisen eron
- tuntee uskontojen kumoamisen perusteet
- tuntee muita käsitysperinteitä
- osaa vertailla eri käsitysperinteitä
- tuntee ateismin historian
- tuntee muiden käsitysten historiaa ja niiden syntyyn vaikuttaneita tekijöitä
- tuntee käsitysten poliittisia, sosiaalisia, psykologisia jne. syitä
- ymmärtää, mitä on selittäminen tieteessä
- ymmärtää kenen on todistuksen taakka
- ymmärtää, mitä muita merkityksiä selittämiselle on eri aikoina annettu
- tuntee aineellisen tavan selittää maailmaa
Keskeiset sisällöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- selittäminen tieteessä
- arvostelu on olennainen osa tiedettä
- kenen on todistuksen taakka
- aineellinen tapa selittää todellisuutta
- mitä muita merkityksiä selittämiselle on eri aikoina annettu
- tieteellisen selittämisen ja myyttisen selittämisen ero
- virheellisistä käsityksistä saattaa olla suurta vahinkoa
- selittäminen suomalaisessa kulttuurissa kivikaudelta nykypäivään
- selittäminen eri aikoina ja eri kulttuureissa
- ateismin olemus
- kiista uskonnon määritelmästä (deskriptiiviset, funktionaaliset jne. määritelmät, uskonto on järjestäytynyttä jumaluskoa)
- Suomen eduskunnan määritelmä uskonnolle
- oikea määritelmä uskonnolle
- muiden käsitysten historiaa ja niiden syntyyn vaikuttaneita tekijöitä
- uskontojen kumoaminen (mm. jumalatodistusten kritiikki)
- ateismin puolustaminen (mm. pahan ongelma)
- uskontojen geneettinen selittäminen
- uskontojen sosiologinen selittäminen
- uskontojen poliittinen selittäminen
- uskontojen psykologinen selittäminen
- uskontojen biologinen selittäminen
- ateismin historia
- uskonnottomien järjestötoiminta Suomessa
- uskonnottomien järjestötoiminta muualla maailmassa
- uskonnottomien julistuksia ja ohjelmia Suomessa ja muualla
- ateistien ajatuksia nykyään
- ateismin ja kristinuskon välinen taistelu länsimaissa
- ateismin ja uskontojen välinen taistelu muualla
- uskonnollinen fundamentalismi ja muita tulevaisuuden uhkia
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen ateistiyhdistys: Ateistien ehdotus lukion elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmaksi. Päivitetty 22.2.2009.