Ateistien ehdotus perusasteen elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmaksi
Ateistien ehdotus perusopetuksen opetussuunnitelmaksi (tiivistelmä)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elämänkatsomustiedon opetuksen perusarvoja ovat vapaus ja tasa-arvo. Käsitykset, moraali ja ihmisten yhteiskunnat ovat puhtaasti inhimillistä alkuperää.
Elämänkatsomustiedon opetus
- pyrkii antamaan valmiuksia ymmärtää ja tutkia kaikkeutta ja hallita omaa elämäänsä
- pyrkii lisäämään uskontokuntiin kuulumattomien omanarvontuntoa, oman ryhmän ja muiden ryhmien ihmisoikeuksien ymmärtämistä ja kunnioittamista sekä tosiasioihin perustuvaa harkintaa arjen päätöksen teossa
- pyrkii antamaan valmiuksia kohdata käsityksellinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä
- kunnioittaa uskontokuntiin kuulumattomien kotien käsitys- ja moraaliperinteitä
- antaa valmiudet ymmärtää elämän mielekkyys ja tarkoitus ilman uskontoja
- antaa valmiudet puolustaa uskonnotonta todellisuuskäsitystä
- korostaa järjen käytön ja vapaan tutkimuksen merkitystä hyvän elämän ehtoina
- on jumalatonta, eikä tue uskoa yliluonnolliseen
- opettaa havaitsemaan hyvän tieteen, huonon tieteen ja valetieteen rajat.
Vuosiluokat 1–5
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 1–5 on tietojen, taitojen ja kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman minän ja elämänkäsityksen muodostamiseen ja moraalisesti vastuuntuntoiseksi ja tekojensa seuraukset ymmärtäväksi ihmiseksi kasvamiseen.
Tavoitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oppilas
- oppii tunnistamaan ilmiöiden syitä ja seurauksia
- oppii moraalisten asioiden pohdintaa ja järjen käyttöä arkipäivän ongelmien ratkaisemisessa
- tutustuu monipuolisesti ateistiseen elämänkäsitykseen ja etiikkaan
- tutustuu muihin uskonnottomiin ja uskonnollisiin käsityksiin.
Keskeiset sisällöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jokaisen kurssin pitää sisältää tietoja uskontokuntiin kuulumattomien etiikasta, uskontokuntiin kuulumattomien elämänkäsityksestä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista uskontokuntiin kuulumattomien kannalta sekä luonnontieteen todellisuuskäsityksestä.
Siveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ihmissuhteet
- siveyssanojen merkitys (esim. hyvä, paha, jne.)
- ajatustunteiden merkitys (esim. viha, rakkaus, mustasukkaisuus jne.)
- asa-arvo ja tasapuolisuus (esim. kiusaaminen, syrjintä, epäoikeudenmukaisuus ja köyhyys)
- ateistien syrjintä Suomessa, ajattelun ja sanan vapaus
- Hyvinvointi, pahoinvointi, onnellisuus ja onnettomuus, vapaus ja sen rajat
- tekojen syyt, vaikuttimet ja seuraukset (esim. hyväksyminen ja paheksuminen)
- oman elämäni ongelmia ja niiden ratkaisuja
- ovatko jotkut teot aina vääriä?
Elämänkäsitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- kuka minä olen, keihin minä kuulun
- mitä minä osaan, elämäni ja toiveeni
- uskonnoton elämäntapa
- muita elämäntapoja
- uskonnollinen ja uskonnoton suvaitsemattomuus
- erilaisia valtarakenteita
- eurooppalainen valtarakenne ja valtarakennevähemmistöt
- minun elämänkäsitykseni
- todellisuus, todellisuuskäsitys
- tieto, uskomus ja luulo
- ateistinen elämänkäsitys
- muita elämänkäsityksiä
Yhteisö ja ihmisoikeudet uskontokuntiin kuulumattomien kannalta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- uskonnottomien ihmisoikeudet
- ihmisoikeudet perheessä
- lasten oikeudet
- ihmisoikeudet Suomessa
- perusoikeudet ja kansalaisen velvollisuudet
- tasa-arvo perheessä ja koulussa
- tasa-arvo ja kansanvalta Suomessa
- rauha ja kansanvalta maailmassa
- ihmiskunnan tulevaisuus – toiveita ja uhkia
Luonnontieteen todellisuuskäsitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ympäristö ja luonto, eloton ja elävä
- havaintojen merkitys luonnon tuntemiselle
- syyt ja seuraukset luonnossa
- mikä luonnossa on kaunista ja mikä rumaa?
- elämän synty ja kehitys
- maa ja kaikkeus
- elämän erilaisia muotoja
- syntymä, elämä ja kuolema luonnossa
- luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys
Vuosiluokat 6–9
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6–9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman elämänkäsityksen ja muiden käsitysten luonteesta ja merkityksestä sekä näin tukea oppilaan oman elämänkäsityksen ja siveellisen käsityksen muodostumista.
Tavoitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oppilas
- osaa etsiä ja rakentaa minuuttaan ja elämänkäsitystään ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaen kohtaamaan epävarmuutta ja kehittäen taitojaan ilmaista itseään ja elämänkäsitystään
- tuntee ateistisen elämänkäsityksen perusteet sekä muita uskonnottomia ja uskonnollisia elämänkäsityksiä
- tuntee uskontokuntiin kuulumattomien aseman Suomessa ja muualla maailmassa
- pystyy perustelemaan omaa elämänkäsitystään ja puolustamaan sitä
- tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja uskonnottoman etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa
- tiedostaa todellisuuskäsityksensä muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä ja osaa etsiä uutta tietoa
- tiedostaa oman elämän hallinnan tärkeyden
- tiedostaa järjen ja perustelujen käytön ratkaisujen teossa
- osaa arvioida omaa, oman maan ja maailman tulevaisuutta erilaisten ratkaisumallien avulla
- tuntee tärkeimpien ihmisoikeusasiakirjojen sisällön erityisesti uskontokuntiin kuulumattomien ihmisoikeuksien osalta
- osaa arvioida periaatteiden, ratkaisujen ja tekojen oikeudenmukaisuutta
- osaa arvioida syitä ja seurauksia luonnossa ja ihmisyhteisöissä
- osaa puolustaa ihmisoikeuksia, suvaitsevuutta ja oikeudenmukaisuutta erityisesti uskontokuntiin kuulumattomien kannalta
- on valmis auttamaan ja osallistumaan
- osaa erottaa hyvän tieteellisen tiedon huonosta tieteestä ja valetieteestä
- osaa arvioida hyvän tieteen, huonon tieteen ja valetieteen vaikutuksia yhteisön elämään
- tuntee ilmiöiden luonnontieteellisen selittämistavan
- osaa arvioida erilaisia arvo- ja uskomusjärjestelmiä
Keskeiset sisällöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jokaisen kurssin pitää sisältää tietoja uskontokuntiin kuulumattomien moraalista, uskontokuntiin kuulumattomien elämänkäsityksestä, muista elämänkäsityksistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista uskontokuntiin kuulumattomien kannalta sekä luonnontieteen todellisuuskäsityksestä.
Yhteisö ja ihmisoikeudet uskontokuntiin kuulumattomien kannalta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- yksilö yhteisön jäsenenä
- yksilön hyvinvointi
- vaikuttaminen päätöksentekoon
- oikeusjärjestelmä
- valta ja vallan käytön ongelmat
- sukupuoli, perhe
Elämänkäsitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ateismin historiaa
- muiden käsitysten historiaa
- uskontokuntiin kuulumattomien oikeudet Suomessa ja eri maissa
- todellisuus, todellisuuskäsitys ja elämänkäsitys
- tieto, tiede ja tutkimus
- luonnollinen ja yliluonnollinen hyvän luonnontieteen mukaan
- ateismi, uskonnottomuus ja uskonto
- oma elämänkäsitys
- onko elämällä tarkoitusta
- emootiot, huumori
- onnellisuus ja kärsimys
- kasvatus
- ajattelu aivotutkimuksen mukaan
- mielenterveys
Kulttuuritaidot (taito elää valtarakenteessa)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oppilas
- tutustuu ateistiseen kulttuuriin
- tutustuu muihin uskonnottomiin kulttuureihin
- tutustuu muihin kulttuureihin
- tuntee viestintää uskonnottomien kannalta
- tuntee taiteita uskonnottomien kannalta
- tuntee kulttuurihistoriaa uskonnottomalta kannalta
- tuntee elämää uskonnottomissa yhteisöissä
- osaa uskonnottomat tavat
- tuntee uskonnottomien käsitysten levinneisyyden
- on saanut käsityksen uskonnottoman ja muiden kulttuureiden keskinäisistä suhteista, eroista, yhtäläisyyksistä ja historiallisista juurista
- tuntee ateistista ja muuta uskonnotonta kirjallisuutta, tuntee ateistisia ja muita uskonnottomia ajatuksia
- tuntee uskonnottomien järjestöjä Suomessa ja muualla maailmassa
- on valmis osallistumaan uskonnottomien yhteistoimintaan ja tiedostamaan suvaitsevuuden merkityksen
- oppii arvostamaan omaa ja uskonnotonta perinnettään
- ymmärtää tiedotusvälineiden merkityksen elämänkäsityksen kannalta
Moraali
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ateistisia käsityksiä moraalista
- muita uskonnottomia käsityksiä moraalista
- uskontojen käsityksiä moraalista
- uskonnottomien ja uskontoihin perustuvien moraalikäsitysten eroja ja yhtäläisyyksiä
- ihmisoikeudet, eläinten oikeudet ja ympäristön suojelu uskonnottomalta kannalta
- eri kulttuurien moraalikäsitykset yleisinhimilliseltä kannalta
- yhteisön ja yhteiskunnan moraalinen vastuu
- oikeudenmukaisuus
- siveellisten ongelmien ratkaiseminen
Todellisuuskäsitykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- uhkia, toiveita ja ennusteita
- kaikkeuden kehitys
- kehitys maapallolla
- ympäristön ja kulttuuriperinnön suojelu
- lainalaisuusoppi, satunnaisoppi, vapaus luonnontieteen näkökulmasta
- ihmiselämän kiertokulku
- havainnot ja toimintojen suuntaaminen niiden avulla
- tiedon hankkiminen ja arviointi
- mitä on olemassa
- minun tulevaisuuteni
- toimiminen uskonnottomuuden ja yleisinhimillisesti toivottavan tulevaisuuden hyväksi
- käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen ateistiyhdistys: Ateistien ehdotus perusopetuksen opetussuunnitelmaksi. Päivitetty 22.2.2009.