Ateistien ehdotus perusasteen elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmaksi

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ateistien ehdotus perusopetuksen opetussuunnitelmaksi (tiivistelmä)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elämänkatsomustiedon opetuksen perusarvoja ovat vapaus ja tasa-arvo. Käsitykset, moraali ja ihmisten yhteiskunnat ovat puhtaasti inhimillistä alkuperää.

Elämänkatsomustiedon opetus

  • pyrkii antamaan valmiuksia ymmärtää ja tutkia kaikkeutta ja hallita omaa elämäänsä
  • pyrkii lisäämään uskontokuntiin kuulumattomien omanarvontuntoa, oman ryhmän ja muiden ryhmien ihmisoikeuksien ymmärtämistä ja kunnioittamista sekä tosiasioihin perustuvaa harkintaa arjen päätöksen teossa
  • pyrkii antamaan valmiuksia kohdata käsityksellinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä
  • kunnioittaa uskontokuntiin kuulumattomien kotien käsitys- ja moraaliperinteitä
  • antaa valmiudet ymmärtää elämän mielekkyys ja tarkoitus ilman uskontoja
  • antaa valmiudet puolustaa uskonnotonta todellisuuskäsitystä
  • korostaa järjen käytön ja vapaan tutkimuksen merkitystä hyvän elämän ehtoina
  • on jumalatonta, eikä tue uskoa yliluonnolliseen
  • opettaa havaitsemaan hyvän tieteen, huonon tieteen ja valetieteen rajat.

Vuosiluokat 1–5[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 1–5 on tietojen, taitojen ja kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman minän ja elämänkäsityksen muodostamiseen ja moraalisesti vastuuntuntoiseksi ja tekojensa seuraukset ymmärtäväksi ihmiseksi kasvamiseen.

Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oppilas

  • oppii tunnistamaan ilmiöiden syitä ja seurauksia
  • oppii moraalisten asioiden pohdintaa ja järjen käyttöä arkipäivän ongelmien ratkaisemisessa
  • tutustuu monipuolisesti ateistiseen elämänkäsitykseen ja etiikkaan
  • tutustuu muihin uskonnottomiin ja uskonnollisiin käsityksiin.

Keskeiset sisällöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokaisen kurssin pitää sisältää tietoja uskontokuntiin kuulumattomien etiikasta, uskontokuntiin kuulumattomien elämänkäsityksestä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista uskontokuntiin kuulumattomien kannalta sekä luonnontieteen todellisuuskäsityksestä.

Siveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elämänkäsitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteisö ja ihmisoikeudet uskontokuntiin kuulumattomien kannalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnontieteen todellisuuskäsitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ympäristö ja luonto, eloton ja elävä
  • havaintojen merkitys luonnon tuntemiselle
  • syyt ja seuraukset luonnossa
  • mikä luonnossa on kaunista ja mikä rumaa?
  • elämän synty ja kehitys
  • maa ja kaikkeus
  • elämän erilaisia muotoja
  • syntymä, elämä ja kuolema luonnossa
  • luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys

Vuosiluokat 6–9[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6–9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman elämänkäsityksen ja muiden käsitysten luonteesta ja merkityksestä sekä näin tukea oppilaan oman elämänkäsityksen ja siveellisen käsityksen muodostumista.

Tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oppilas

  • osaa etsiä ja rakentaa minuuttaan ja elämänkäsitystään ja oppia samalla hahmottamaan koko­naisuuksia, kasvaen kohtaamaan epävarmuutta ja kehittäen taitojaan ilmaista itseään ja elämän­käsitystään
  • tuntee ateistisen elämänkäsityksen perusteet sekä muita uskonnottomia ja uskonnollisia elämänkäsityksiä
  • tuntee uskontokuntiin kuulumattomien aseman Suomessa ja muualla maailmassa
  • pystyy perustelemaan omaa elämänkäsitystään ja puolustamaan sitä
  • tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja uskonnottoman etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa
  • tiedostaa todellisuuskäsityksensä muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä ja osaa etsiä uutta tietoa
  • tiedostaa oman elämän hallinnan tärkeyden
  • tiedostaa järjen ja perustelujen käytön ratkaisujen teossa
  • osaa arvioida omaa, oman maan ja maailman tulevaisuutta erilaisten ratkaisumallien avulla
  • tuntee tärkeimpien ihmisoikeusasiakirjojen sisällön erityisesti uskontokuntiin kuulumattomien ihmisoikeuksien osalta
  • osaa arvioida periaatteiden, ratkaisujen ja tekojen oikeudenmukaisuutta
  • osaa arvioida syitä ja seurauksia luonnossa ja ihmisyhteisöissä
  • osaa puolustaa ihmisoikeuksia, suvaitsevuutta ja oikeudenmukaisuutta erityisesti uskontokuntiin kuulumattomien kannalta
  • on valmis auttamaan ja osallistumaan
  • osaa erottaa hyvän tieteellisen tiedon huonosta tieteestä ja valetieteestä
  • osaa arvioida hyvän tieteen, huonon tieteen ja valetieteen vaikutuksia yhteisön elämään
  • tuntee ilmiöiden luonnontieteellisen selittämistavan
  • osaa arvioida erilaisia arvo- ja uskomusjärjestelmiä

Keskeiset sisällöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokaisen kurssin pitää sisältää tietoja uskontokuntiin kuulumattomien moraalista, uskontokuntiin kuulumattomien elämänkäsityksestä, muista elämänkäsityksistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista uskontokuntiin kuulumattomien kannalta sekä luonnontieteen todellisuuskäsityksestä.

Yhteisö ja ihmisoikeudet uskontokuntiin kuulumattomien kannalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • yksilö yhteisön jäsenenä
  • yksilön hyvinvointi
  • vaikuttaminen päätöksentekoon
  • oikeusjärjestelmä
  • valta ja vallan käytön ongelmat
  • sukupuoli, perhe

Elämänkäsitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ateismin historiaa
  • muiden käsitysten historiaa
  • uskontokuntiin kuulumattomien oikeudet Suomessa ja eri maissa
  • todellisuus, todellisuuskäsitys ja elämänkäsitys
  • tieto, tiede ja tutkimus
  • luonnollinen ja yliluonnollinen hyvän luonnontieteen mukaan
  • ateismi, uskonnottomuus ja uskonto
  • oma elämänkäsitys
  • onko elämällä tarkoitusta
  • emootiot, huumori
  • onnellisuus ja kärsimys
  • kasvatus
  • ajattelu aivotutkimuksen mukaan
  • mielenterveys

Kulttuuritaidot (taito elää valtarakenteessa)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oppilas

  • tutustuu ateistiseen kulttuuriin
  • tutustuu muihin uskonnottomiin kulttuureihin
  • tutustuu muihin kulttuureihin
  • tuntee viestintää uskonnottomien kannalta
  • tuntee taiteita uskonnottomien kannalta
  • tuntee kulttuurihistoriaa uskonnottomalta kannalta
  • tuntee elämää uskonnottomissa yhteisöissä
  • osaa uskonnottomat tavat
  • tuntee uskonnottomien käsitysten levinneisyyden
  • on saanut käsityksen uskonnottoman ja muiden kulttuureiden keskinäisistä suhteista, eroista, yhtäläisyyksistä ja historiallisista juurista
  • tuntee ateistista ja muuta uskonnotonta kirjallisuutta, tuntee ateistisia ja muita uskonnottomia ajatuksia
  • tuntee uskonnottomien järjestöjä Suomessa ja muualla maailmassa
  • on valmis osallistumaan uskonnottomien yhteistoimintaan ja tiedostamaan suvaitsevuuden merkityksen
  • oppii arvostamaan omaa ja uskonnotonta perinnettään
  • ymmärtää tiedotusvälineiden merkityksen elämänkäsityksen kannalta

Moraali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ateistisia käsityksiä moraalista
  • muita uskonnottomia käsityksiä moraalista
  • uskontojen käsityksiä moraalista
  • uskonnottomien ja uskontoihin perustuvien moraalikäsitysten eroja ja yhtäläisyyksiä
  • ihmisoikeudet, eläinten oikeudet ja ympäristön suojelu uskonnottomalta kannalta
  • eri kulttuurien moraalikäsitykset yleisinhimilliseltä kannalta
  • yhteisön ja yhteiskunnan moraalinen vastuu
  • oikeudenmukaisuus
  • siveellisten ongelmien ratkaiseminen

Todellisuuskäsitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • uhkia, toiveita ja ennusteita
  • kaikkeuden kehitys
  • kehitys maapallolla
  • ympäristön ja kulttuuriperinnön suojelu
  • lainalaisuusoppi, satunnaisoppi, vapaus luonnontieteen näkökulmasta
  • ihmiselämän kiertokulku
  • havainnot ja toimintojen suuntaaminen niiden avulla
  • tiedon hankkiminen ja arviointi
  • mitä on olemassa
  • minun tulevaisuuteni
  • toimiminen uskonnottomuuden ja yleisinhimillisesti toivottavan tulevaisuuden hyväksi
  • käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]