Avioliitto, avoliitto ja -ero

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Erilaisia parisuhteita

Suomessa pariskunnilla on mahdollisuus elää avio- tai avoliitossa, sekä rekisteröidyssä parisuhteessa. Jokaiseen parisuhteen muotoon liittyy yhteiskunnan määräämiä säännöksiä.

Avioliitto

Avioliitto on lain silmissä virallinen parisuhteen muoto. Suomessa jokainen 18 vuotta täyttänyt henkilö voi solmia avioliiton muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Avioliitto on kielletty, jos jompikumpi sen osapuolista on ennestään naimisissa tai julistettu holhottavaksi. Liittoa ei voi myöskään solmia lähisukulaisen kanssa. Avioliitto päättyy joko puolison kuolemaan tai avioeroon.

Avioliitossa puolisot ovat yhdenvertaisia. Molempien tulee huolehtia kykynsä mukaan perheen hyvinvoinnista ja elatuksesta. Jos vain toisella puolisoista on palkkatuloja, taloudellinen vastuu lankeaa hänelle. Aviopuolisot ovat velvollisia elättämään toisiaan sekä yhteisiä lapsiaan.

Avioliitossa kumpikin puoliso omistaa oman henkilökohtaisen omaisuutensa ja on vastuussa omista veloistaan. Aviopareille karttuu myös yhteistä omaisuutta, kuten yhteinen koti ja sen irtaimisto. Sen lisäksi pareilla voi olla yhteistä velkaa josta he ovat yhdessä vastuussa.

Jos avioparille syntyy lapsi, lapsen isäksi oletetaan aina aviomies. Molemmat puolisoista ovat lapsen huoltajia, ja heillä on yhteinen vastuu lapsen elatuksesta ja hyvinvoinnista. Avioparit voivat myös adoptoida lapsen joko Suomesta tai ulkomailta. Adoptiolapsella on samat oikeudet kuin biologisella lapsella: oikeus vanhempiensa sukunimeen, perintöön ja huolenpitoon.

Avoliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto on seurustelusuhteen tapaan sen osapuolten välinen sopimus, joka voidaan määritellä monella eri tavalla. Useimmiten avopuolisoiksi mielletään yhdessä asuvat pariskunnat, jotka eivät ole menneet naimisiin. Avoliitto on avioliittoa muistuttava asuinliitto, mutta siihen ei kuulu samoja yhteisiä oikeuksia ja velvollisuuksia kuin avioliittoon.

Jos avoparille syntyy lapsi, lapsen huoltajuus menee äidille. Lapsen isyys tulee aina vahvistaa kunnallisen lastenvalvojan luona, jonka jälkeen myös isä saa huoltajuuden.

Rekisteröity parisuhde on avioliiton kaltainen virallisesti vahvistettu parisuhteen muoto. Rekisteröityjä parisuhteita ei voi enää solmia, mutta vanhat suhteet jäivät voimaan avioliittolain uudistuksen jälkeen. Rekisteröidyt parisuhteet voi muuttaa avioliitoiksi hakemuksella.

Rekisteröidyn parisuhteen osapuolet eivät voi adoptoida lasta yhdessä tai ottaa samaa sukunimeä. Ennen tasa-arvoisen avioliittolain astumista voimaan 1.3.2017 rekisteröity parisuhde oli ainoa tapa virallistaa parisuhde samaa sukupuolta oleville pariskunnille.

Avioliiton solmiminen

Kun pariskunta sopii menevänsä naimisiin, he kihlautuvat. Kihlausta pidetään sitovana sopimuksena avioliitosta, vaikka siitä ei ilmoiteta viranomaisille.

Ennen avioliiton solmimista pariskunnan on yhdessä pyydettävä avioesteiden tutkintaa maistraatilta. Avioeste tarkoittaa lakiin kirjattuja seikkaa, joka estää henkilöiden avioitumisen. Tavallisimpia avioesteitä ovat sen osapuolten lähisukulaisuus, toisen tai kummankin osapuolen alaikäisyys ja aikaisempi, yhä voimassa oleva avioliitto tai rekisteröity parisuhde. Monissa maissa vaaditaan myös, että vihittävät ovat eri sukupuolta.

Jos avioesteitä ei löydy, pari voidaan vihkiä avioliittoon. Vihkiminen tapahtuu joko siviili- tai kirkollisena vihkimisenä. Siviilivihkimisen suorittaa maistraatin edustaja, ja kirkollisen vihkimisen pappi.

Häiden viettoon liittyy monia perinteitä, jotka vaihtelevat Suomessa paikkakunnittain. Vanhoja perinteitä ovat mm. morsiamen valkoinen mekko, riisin heittäminen hääparin päälle ja leikit, kuten morsiamen ryöstö.

Avioliittolainsäädännön historia Suomessa

Ensimmäinen avioliittolaki säädettiin vuonna 1734, joka määräsi, että avioliitto tulisi vahvistaa vihkimisellä kirkossa. Aiemmin avioliiton vahvistamiseen riitti vain morsiamen ja sulhasen perheiden järjestämä hääjuhla. Tätä uutta lakia kutsuttiin nimellä naimiskaari.

1900-luvun alussa naisilla ei ollut oikeutta päättää esimerkiksi taloudellisista asioistaan. Lain mukaan naisen aviomies päätti vaimonsa raha-asioista, eli toimi tämän edusmiehenä. Vuonna 1929 säädettiin uusi laki, joka julisti aviopuolisot tasavertaisiksi, ja lakkautti aviomiehen edusmiesaseman.

Seuraavan kerran avioliittolakia muutettiin vuonna 1987, jolloin mm. avioeron saamisesta tuli helpompaa. Viimeisin muutos avioliittolakiin tehtiin 1.3.2017. Tämä muutos mahdollisti avioliiton solmimisen myös samaa sukupuolta oleville pariskunnille.

Avioero

Avioliitto päättyy joko puolison kuolemaan tai avioeroon. Suomessa keskimäärin puolet avioliitoista päättyy eroon.

Kun avioliitto päättyy ennen toisen osapuolen kuolemaa, tapahtuu avioero. Puolisot voivat hakea avioeroa joko yksin tai yhdessä. Kun toinen puolisoista haluaa avioeron, toinen ei voi estää sitä vaikka haluaisikin. Kirjallinen erohakemus jätetään paikalliseen käräjäoikeuteen, jossa hakemus käsitellään ilman oikeudenkäyntiä. Kun erohakemus on jätetty, alkaa puoli vuotta kestävä harkinta-aika. Harkinta-ajan tarkoituksena on estää hetken mielijohteesta haetut avioerot. Jos aviopari on asunut erillään jo kaksi vuotta, harkinta-aikaa ei tarvita.

Harkinta-ajan päätyttyä alkaa niin sanottu avioeron toinen vaihe. Käräjäoikeuteen jätetään toinen erohakemus edellisen tavoin. Kun hakemus on käsitelty, avioero myönnetään automaattisesti.

Avioerohakemuksen yhteydessä saatetaan myös käsitellä esimerkiksi lasten huoltajuuteen ja elatusapuun liittyvät seikat. Vanhemmat voivat päättää näistä asioista yhdessä, mutta jos he eivät pääse yhteisymmärrykseen, käräjäoikeus tekee päätökset.

Avioeron yhteydessä tapahtuu myös omaisuuden ositus. Useimmin omaisuus jaetaan tasan, jollei pari ole laatinut avioehtosopimusta. Avioehtosopimuksella määrätään, miten omaisuus jaetaan mahdollisessa erossa. Useimmiten avioehtosopimuksessa määrätään, että kummallakaan puolisolla ei ole oikeutta toisen omaisuuteen. Tällöin avioliiton purkautuessa omaisuutta ei jaeta tasan, vaan kumpikin puoliso pitää omaisuutensa itsellään.

Lähteet:

wikipedia.org - Avioliittolaki (2017), haettu 21.8.2017 Saatavila www-muodossa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Avioliittolaki

stat.fi - Tilastokeskus, Avioliittojen ja avioerojen määrä vuosina 1965-2016 (2016), haettu 21.8.2017 Saatavilla www-muodossa: http://www.stat.fi/til/ssaaty/2016/ssaaty_2016_2017-04-20_tau_001_fi.html

ihmisoikeuskeskus.fi - Tasa-arvoinen avioliittolaki voimaan Suomessa 1.3.2017 (2017), haettu 21.8.2017 Saatavilla www-muodossa: http://www.ihmisoikeuskeskus.fi/?x280162=4484827

vaestoliitto.fi - Avioliitto (2017), haettu 19.8.2017 Saatavilla www-muodossa: http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/avio-ja_avoliiton_lakitieto/avioliitto3/