Elämän historia/Eoseeni
Eoseeni 56 – 33,9 miljoonaa vuotta sitten oli kausi, jolloin ilmestyivät ensimmäiset nykyaikaiset nisäkkäät.
Pienet nisäkkäät kasvoivat aikaa myöten hyvin suuriksi.
Laajalti oli nykyistä lämpimämpää ja kosteampaa.
Eläimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alussa nisäkkäät olivat pieniä, mutta kaudella kehittyivät myöhemmin hyvin suuria nisäkkäitä. Kaudella kehittyivät muun muassa valaat, kissaeläimet, koiraeläimet, kamelit, lepakot ja näätäeläimet.
Varhaiset kädelliset kehittyivät: mm kummituseläimet.
Hyönteiset kehittyivät nykyisen laisiksi, linnut lajiutuivat nykyisiksi lahkoiksi.
Vesiin ilmestyivät varhaiset valaiden edeltäjät.
Pieniä hevosta edeltäneitä metsässä eläneitä lehtiensyöjäeläimiä oli.
Norsun esi-isä Moeritherium eli eoseenilla noin 40 miljoonaa vuotta sitten. Samaan aikaan Pohjois-Amerikassa eli lyhytkärsäinen nelisyöksyhampainen Paleomastodon.
Titanotheerit olivat suuria kasvinsyöjiä, jotka muistuttivat sarvikuonoja, mutteivat olleet näiden sukulaisia. Samoin Uintatherium muistutti sarvikuonoa, niin kuin Brontotherium.
Petoja olivat hyaenodontit. Varhaisissa kavioleläinten edeltäjissä oli petoja, mm Andrewsarchus.
Phenadocus söi sekä kasveja, raatoja että pieniä eläimiä.
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmasto oli lämmin, kostea, metsäinen. Joitain aavikoita oli silti. Merenpinta oli korkealla. Arktisilla saarilla kasvoi subtrooppista kasvillisuutta. Euroopassa taas trooppista.
Noin 50 miljoonaa vuotat sitten Maan keskilämpötila oli 17 °C.
Ellesmerensaarilla oli alligaattoreita varhaiseoseenilla noin 55 - 50 miljoonaa v sitten. Noin 45 -34 miljoonaa v sitten Etelämantereella saattoi olla pieniä jäätiköitä.
Kauden alussa koettiin lämpöhuippu, jonka jälkeen lämpötila laski nopeasti. Sitten lämpeni hitaasti, sitten taas viileni hitaasti.
Kuumalla Ypres-kaudella päiväntasaajalla oli noin 30 °C.
Kauden lopussa viileni. Merivirrat muuttuivat, hiilidioksidipitoisuus aleni.
Kasvillisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Metsä ulottui laajalle alalle, navoilta navoille. supsypressejä ja kiinanpunapuita kasvoi Kanadan Artktislla Ellesmerensaarella.
Mannerliikunnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esim Grönlanti oli muutaman leveysasteen nykyistä etelämpänä, samoin Eurooppa.
Grönlanti irtautui Eurioopasta varhaiseoseenilla noin 53 miljoonaa vuotta sitten, ja lämmin merivirta kulki pohjoiseen.
Australia irtautui Etelämentereesta eoseenin keskivaiheilla. Tämä päästi kylmän merivirran kulkemaan pitkän matkaa pithin Etelämanreteen reunaa. Maapallon ilmasto alkoi hiljelleen viiletä.
Etelämantereen ja Australian välissä oli tiheä saariketju.
Eoseenin lopun joukkosukupuutto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monia lajeja kuoli , kun ilmasto viileni. Myös asteroidi-iskut hävittivät luultavasti lajistoa.
Kauden lopussa Etelämanner alkoi jäätiköityä. Drakensalmi sulkeutui. Ilmakehän hiilidioksidi väheni. Metsät vähenivät, savannit ja muut kuivemmat kasvillisuustyypit yleistyivät kauden jälkeen oligoseenilla.
Merissä muun muassa varhainen valas, Basilosaurus hävisi. Maalla hävisi monia kasvinsyöjiä: suuria nisäkkäitä ja pienempiä hevosen edeltäjiä. Monia muitakin lajaja maasssa ja merellä kuoli.