Elämän historia/Kenotsooinen maailmankausi

Kenotsooinen maailmankausi n. 65,5 miljoonaa v sitten-nykyaika on viimeinen suurista maailmankausista. Se on ollut lintujen ja nisäkkäiden valtakautta. Kasveista koppisiemeniset ovat olleet merkkttäviä, samoin paljassiemenisetkin.

Kausi jaetaan vanhempaan paleogeeniin ja nuorempaan neogeeniin. Nykyään elämme holoseenia, joka on neogeenin viimeinen eepokki.

Paleleogeenikauden alussa oli erittäin lämmintä. Kaudella kehittyi suuria maanisäkkäitä. Noin 38 miljoonaa vuotta sitten asteroiditörmäyksen aiheuttama suuri lajien joukkotuho.

Neogeenikaudella maapallon ilmasto viileni ja kuivui. Lopulta noin 3.1 miljoonaa vuotta sitten alkoi esiintyä ajoittaisia jääkausia. Neogeenilla nisäkäslajisto alkoi aikaa myöten muistuttaa nykyistä. Afrikassa kehittyi ihmisapinoita ja näistä ihmisiä. Varhaisia ihmisen edeltäjiä ilmestyi noin 2 miljoonaa sitten. Tästä kehittyi Heidelbergin ihminen noin 0.8 miljoonaa vuotta sitten. Nykyihmisen arvellaan kehittyneen joskus 200 000 - 100 000 vuotta sitten Afrikassa.

Aikajako

• Paleogeeni 65,5–23,03 miljoonaa vuotta sitten
  • Paleoseeni 65,5 - 56 miljoonaa vuotta siten
  • Eoseeni 56 - 33.9 miljoonaa vuotta siten
  • Oligoseeni 33,9 - 23.03 miljoonaa vuotta siten

• Neogeeni 23.03 miljoonaa vuotta siten - nyt
  • Mioseeni 23,03 -5,333 milj v sitten
  • Plioseeni 5,333-2,588 milj v sitten
  • Pleistoseeni 2,5988--0.0116 milj v sitten
  • Holoseeni 11600 v sitten - nyt