Elämän historia/Kivihiilikausi

Kiviihiilikauden sanikkaiskasvillisuuta

Kivihiilikausi 359–299 oli aikaa, jolloin sammakkoeläimet ja hyönteiset lajiutuivat valtavasti.

Suuret sanikkaismetsät hautautuivat mm nykyisen Yhdysvaltain alueella maahan ja näin syntyi kivihiiltä. Kauden lopulla ilmaantuivat matelijat ja synapsidit. Kausi päättyi hyvin kylmään jääkauteen.

Eläimistö

Jättiläistuhatjalkainen.

Sammakkoeläimet ilmestyivät kauden alussa.

Jotkut sammakkoeläimet olivat metrien mittaisia.

Sammakkoeläimistä kehittyi aikaa myöten matelijamaisia sammakkoeläimiä, joista matelijoita. Näistä ensimmäinen, liskomainen Hylonomus eli 312 miljoonaa vuotta sitten. Varhainen synapsidi Archaeothyris ilmestyi.

Synapsidit olivat matelijoille rinnakkainen maaeläinten ryhmä, joista kehittyivät myöhemmin nisäkkäät.

Varhaisin tunnettu matelija, Hylonomus oli pieni lisko.

Kauden hyönteisiä olivat mm suuri tuhatjalkainen ja jättiläissudenkorento. Hyönteiset kasvoivat suuriksi, koska ei ollut selkärankaisia saalistajia. Ei ollut vielä lentoliskoja, lintuja ja hyvin suuria matelijoita.

Kasvit

Kivihiilikauden kostean ympäristön liekokasvillisuutta tässä vanhassa piirroksessa.

Kaudella oli sanikkaismetsiä. Sanikkaiset, kortteet ja liot kasvoivat laajalti puumaisina. Tunnetuin aikakauden puu oli Lepidodendron, suomupuu, Se oli puumainen lieko. Se ja sinettipuu kasvoivat tropiikin sademetsissä. Nämä trooppiset metsät hautautuivat maahan ilmeisesti, koska suomainen ympäristö oli vedenpinnan alla vähähappista, lahottajapieneliöt eivät siellä eläneet, tai lahottajia ei ollut. Nykyisen kaltaisia sieniä esiintyi.

Havupuut kehittyivät voimakkaasti tällä kaudella luultavasti Cordaites-puista. Ensimmäinen varhainen havupuu, sypressiä muistuttanut Walchia ilmestyi joskus 310-290 miljoonaa vuotta sitten, joko kivihiilikaudella tai melko pian sen jälkeen.

Ilmasto

Maapallo 310 miljoonaa vuotta sitten.

Kauden alussa oli lämmintä, mutta ilmasto viileni aikaa myöten. Kivihiilikauden alkupuolella, oli Yhdysvalloissa laajalti matalaa merta, minkä ajalta siellä on säilynyt paljon merililjoja kalkkikivessä.

Kaudella koettiin suuri jääkausi noin 305 miljoonaa vuotta sitten. Ilmasto kylmeni ja kuivui. Tämä lienee johtunut maakasvien levittäytymisestä. Maakasvit söivät kasvihuonekaasuja. Negatiivisena palautteena sademetsät hävisivät laajalta alueelta.

Toisaalta: aiemmin maapalloa kiersi lämmin merivirta. Tämä alkoi koukata kylmemmille leveyksille, kun pohjoinen Euramerikka ja etelän jättimanner Gondwana törmäsivät noin 335 miljoonaa vuotta sitten. Se viilensi Maata.

Appalakit poimuttuivat. Sekin viilensi Maata. Edelleen ilmeisesti vuorijonojen rapautumien söi ilmakehän kasvihuonekaasuja. Lisäksi etelän mannerten asento edisti jääkautta_: paljon maata ja mertakin napaseudulla.

Joukkotuhot

Kauden keskivaiheilla sattui joukkotuho, ja kauden lopussa myös. Keskivaiheen joukkotuho hävitti paljon trooppisia merieläimiä, ja saattoi johtua ilmaston viilenemisestä