Elämän historia/Mioseeni
Mioseeni 23,0–5,33 oli kausi , jolloin eläimistö alkoi muistuttaa nykyistä.
Se oli lämmin kausi, jolloin ruohostot laajenivat metsien sijasta. Myös aavikoituminen yleistyi. Muun muassa hevosen, norsun ja sarvikuonon sukuisia lajeja eli.
Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nisäkäslajisto oli monimuotoisimmillaan juuri mioseenilla. Monet kasveja syövät eläimet olivat kavioeläimiä. Hevoset kehittyivät ponien kokoisiksi. Peurat ja kirahvit ilmaantuivat, kuin myös ensimmäiset hyeenat. Mastodontit, pesukarhut ja näätäeläimet ilmestyivät. Saalistajista kreodonttien tilalle tulivat kissa- ja koiraeläimet. Aiempia eläinmuotoja eli yhä, esimerkiksi nimravideja, jotka olivat sapelihampaisia petoja. Aiemmin ilmestyneet kalikoteerit yleistyivät vasta nyt.
Kalikoteerit olivat kavioeläimiä, joiden kaviot olivat muuntuneet evoluutiossa takaisin kynsiksi. Kalikoteerien takaraajat olivat lyhyet, mutta eturaajat olivat pitkät. Ne muistuttivat omalla tavallaan gorilloja. Kalikoteerit olivat hidasliikkeisiä kasvinsyöjiä. Aiemmin kehittyneet kalikoteerit yleistyivät merkittävästi vasta nyt.
Mm hevosen sukuiset, koiraeläimet ja apinat kehittyivät.
Noin 7 miljoonaa vuotta sitten Afrikassa kehittyi ensimmäinen 2-jalkainen apina. Gorillaa muistuttanut Dryopithecus eli Afrikassa, Aasiassa ja Euroopassa.
Mannerliikunnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Intia törmäsi myöhäismioseenilla noin 10 - 12 miljoonaa vuotta sitten Aasiaan. Tämä viilensi Maata. Himalaja nousi. Andit ja Kalliovuoret kohosivat myös.
Välimeri lähes täysin kuivui kauden loppupuolella, kun Afrikka lähestyi Eurooppaa. Välimeri oli laajaltui kuiva 5.59 - 5.33 miljoonaa vuotta sitten. Vain pieni joki virtasi Atlantilta. Sitten Gibraltarin salmi avautui, ja Atlantin vesi syöksyi Välimeren altaaseen aiheuttaen katastrofin.
Ilmasto, maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauden keskivaiheilla noin 14,5 miljoonaa vuotta sitten ilmasto viileni. Marivirrat alkoivat muistuttaa nykyisiä.
Monia maaeläimiä kuoli ilmeiesti viilenemisen takia. Myös piirikkaan C4-kasviston leviäminen hävitti niitä eläimiä, joilla ei ollut hampaassa korkeaa kruunua, joka kesti ruohon syöntiä.