Elämän historia/Ordoviikkikausi
Ordovikikausi, myös: ordoviikkikausi oli noin 490-443,5 miljoonaa vuotta sitten. Merieläimiä oli paljon ja ne kehittyivät nopeasti. Ensimmäiset kalat ilmaantuivat. Maalle ilmaantui sammalia.
Eläimistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Merissä eli muun muassa sienieläimiä ja oikosarvia. Oikosarvet olivat nilviäisiä. Sienieläimet ilmaantuivat. Merililjoja ja sammaleläimiä ilmestyi. Meritähdet esiintyivät ensi kerran. Graptoliitteja, merien yhdyskuntaeläimiä ilmestyi. Meriskorpionit lmestyivät.Ensimmäiset selkärankaiset ilmestyivät. Ne olivat leuattomia nahkiaisen tapaisia ja panssarikaloja. Nämä alkukalat keräsivät ravintoa pohjasta kuin pölynimurit. Leualliset kalat saattoivat ilmaantua kauden lopussa.
Trilobiitteja oli kuollut paljon jo kambrikauden lopun joukkotuhossa, mutta ne kehittyivät yhä.
Kasvit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viherlevät olivat yleisiä jo kambrikauden lopussa, ja ordovikilla. Maalle ilmestyi sammalia keski-myöhäisordovikilla. Ne muistuttivat maksasammalia. Joillain maakasveilla oli jo erilainen varsi kuin lehdet. Sienet olivat jo varhain symbioosissa maakasvien kanssa.
Merissä eli putkilokasveja.
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähellä etelänapaa oli kauden keskivaiheilla suuri manner, Gondwana. Pohjoisenpana oli muita mantereita. Ilmasto oli nykyistä lämpimämpi, vaihtelavampi ja kosteampi.
Kauden alussa oli viileää. Siiten lämpeni. Lopussa jääkausi viilensi ja kuivatti ilmaa.
Silloin kylmää oli 60 ... 30 leveydellä. Mutat lähellä päiväntasaajaa oli kuivaa.
Joukkotuhot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kausi päättyi jääkauteen ja suureen lajien joukkotuhoon. Noin 447-444 miljoonaa vuotta sitten tapahtunut joukkotuho oli toiseksi suurin viidestä suuresta.