Elämän historia/Ordovikin-siluurin suuri lajien joukkotuho
Ordovikin-siluurin joukkotuho noin 447–444 miljoonaa vuotta sitten hävitti paljon merieliöstöä.
Se johtui luultavasti jääkaudesta.
Jääkauden syy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aurinko oli tuohion aikaan nykyistä himmeämpi, aurinkovakio 1312.00 W m−2 kun se nyt säteilee Maan radan kohdalla keskimäärin 1360.89 W m−2.
Sen jääkauden arvelaan johtuneen joko maalle saapuneista sammalista. Toinne mahdollisuus: tulivuorista purkautuneista silikaattikivistä, jotka imivät ilmakehän kasvihuonekaasuja.
Ilman hiilidioksidin määrän arvellaan vähenneen 7,000 ppm:stä 4,400 ppm:iin.
Meren pinta laski noin sata merilä. Lämpötila laski trooppiselle merellä 5-10 C.
Tuon ajan jäätikön tulavuudeksi on laskeskeltu 50 to 250 milljoonaa kuutiokm.
Pahin jääkausi oli Hirnantoa-jaksolla 445.2 - 443.8 miljoonaa vuotta sitten.
Lievempänä jäätiköitä oli jopa 35 miljoonaa vuotta n. 460-420 miljoonaa vuotta sitten.
Tuho
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joukkotuhossa hävisi brakiopodeja, sammaleläimiä, merililjoja, piikkinahkaisista kystoideja ja edrioasterideja ja myös trilobiitteja, graptoliitteja ja konodonteja.
49-60 % merieläinsuvuista ja 85 % merieläinlajeista katosi.
Tuho tapahtui kahdessa vaiheessa. Pahimman jääkauden alkaessa katosi paljon lajeja. Kun enin osa jäästä suli,
toine joukkotuho tapahtui.