Elämän historia/Pleistoseeni

Villamammutti.

Pleistoseeni noin 2,6 miljoonaa - 11600 vuotta sitten oli kausi, jolloin maapallolla oli ajoittain suuria jäätiköitymisiä. Pleistoseenikautta luonnehti ihmislajin nopea

kehitys lähinnä Afrikassa, mutta myös Aasiassa ja Euroopassa. Kaudella eli mammutteja, villasarvikuonoja ja muita suuria kasvinsyöjä nisäkkäitä. Oli myös sapelihampaisa kissaeläimiä. Näiden häviämisen syynä oli osin ilmastonmuutos, osin ihminen.

Kasvilajisto oli lähinnä nykyistä. Jääkausina oli etelämpänä kuivempaa, aroja ja aavikoita enemmän, metsiä vähemmän.

Nykyihmine syntyi joskus 300000 - 100000 vuotta sitten.

Kauden lopussa nykyihminen levittäytyi laajalle alueelle maapallolla.

Eläimistö

Kaudella eli monia suuria kasvinsyöjiä, jotka ovat nyt kadonneet. Näitä olivat mammutti, villasarvikuono.

Toisia lajeja, biisoneita, hevosia ja myskihärkiä elää yhä. Luolakarhu ja sapelihammaskissat ovat jo kadonneet.

Eli myös monia pienempiä eläimiä, mm sopuli, jänis, napakettu,, murmeli jne.

Ihmisen evoluutio

Muokatut työkalut ilmaantuivat noin 3.3-2.7 miljoonaa vuotta sitten: ennen pleistoseenin alkua. Ihmisen suvulle rinnakkainen eteläapina Australopithecus garhi käytti kivityökaluja noin 2.5 miljoonaa vuotta sitten. Käteväihminen Homo habilis n 2.4 - 1.4 miljoonaa vuotta sitten käytti kivityökaluja. Aivotilavuus oli vielä melko pieni: yleensä 510 - 600 cm³ , ihmisen ja apinan välillä. muutenkin se muistutti ihmisen ja apinan välimuotoa, vaikka ei ollut meidän esi-isämme. Ihmismäisiä piirteitä oli kävely kahdella jalalla, mutta kasvoi olivat vielä apinamaiset. Varhaisia kivityökaluja tehneitä sanotaan Olduwain kulttuuriksi.

Noin 1.9 miljoonaa vuotta sitten ilmaantui pystyihminen Homo Erectus. Se oli nykyihmistä rotevampi ja apinamaisempi. Aivotilavuus 75% nykyihmisen aivotilavuudesta: 600 - 1 100 cm³ Pystyihminen osasi tehdä työkaluja. Kulttuurit olivat käsikirveitä ja nyrkki-iskureita tuottavat ryhmittymät. Kulttuuri oli Acheul: kivikirveitä, leikkureita ja lastoja. Homo Erectus osasi käsitellä tulta. Joidenkin mukaan ehkä jo 1.8-1.4 miljoonaa vuotta sitten. Tuli omaksuttiin viimeistään noin miljoona - 800 000 vuotta sitten. Tämä ihmislaji levittäytyi ensimmäisenä muihin maanosiin. Laji katosi vasta n 110 000 v sitten.

Heidelbergin ihminen oli noin 800 000 vuotta sitten. Se myös rakensi majoja. Se levittäytyi Aasiaan ja Eurooppaan.

Tällä lajilla oli suuri aivotilavuus: 1 100–1 400 cm³. Laji teki monenlaisa työkaluja, varmasti hallitsi tulen.

Viimeinen nykyihmistä edeltäneistä oli Neandertalin ihminen, jota eli Afrikassa, Aasiassa ja Euroopassa. Noin 400 000 - 300 000 tulen käyttö oli jo erittäin yleistä.

Nykyihminen kehittyi noin 200 000 - 150 000 vuotta sitten. Se levittäytyi Aasiaan ja Euroopaan välillä 100 000 - 30 000 vuotta sitten syrjäyttäen Neandertalin ihmisen. Jääkaudella ihmisten pääriistaa olivat hirvi ja peura.

Ilmasto

Kaudella oli jääkausi, joiden välillä lämpökausia. Alussa jääkaudet olivat lyhyitä, toistuen noin 41 000 vuoden jaksoissa. Noin 1,1 miljoonaa vuotta sitten alkoivat pidemmät jääkaudet. Viime jääkauta edelsi nykyistä lämpimämpi Eem-kausi. Viime jääkaudella jää välillä vetäytyi ja välillä laajeni. Ilmasto kostui ja kasvillisus metsittyi lämpiminä kausina, mutta kuivui ja aavikoitui tai aromaistui kylminä kausina.

Jääkauden keksivaiheilla koettiin jopa "mini-jääkausien välinen aika", jolloin Siperiassa oli nykyistä lämpimämpää. Jääkausi päättyi aaltoillen noin 15000 - 8000 vuotta sitten. Viimeistään silloin ihmiset vaelisvat Amerikkaan.