Elämän historia/Plioseeni
Plioseeni noin 5.3 - 2.6 miljoonaa vuotta sitten oli kausi, jolloin ilmasto viileni, arot ja aavikot kasvoivat.
Lämpötila oli yhä pääosin nykyistä noin 3 astetta korkeampi. Eläimistö oli melko nykyisen kaltainen. Toisaalta oli sapelihammaskissoja, kolmivarpaisia hevosia jne. Afrikassa kehittyi eteläapinoita, jotka saattoivat olla ihmisten varhaisia edeltäjiä.
Eläimistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Plioseenikauden eläimistöä luonnehtivat norsua, hevosta ja antilooppia muistuttavat ruohoston eläimet. Nykyisen tyyppiset hevoseläimet ja nykyiset sarvikuonot ilmestyivät.
Plioseenilla eli monia nykyään sukupuuttoon kuolleita lajia, mm norsumaisia gomphoteereja ja mastodontteja.
Monia ruohoston eläimiä.
Näitä olivat muun muassa hevosen edeltäjä Hipparion, okapia muistuttanut Paleotragus ja varhainen antilooppi Paleoceras sekä lyhytkaulainen kirahvi Helladotherium. Kirahvi ilmestyi kauden alussa.
Monia sapelihampaisia kissaeläinpetoja oli: mm. Megantereon, Smilodon, Homotherium. Hyeenat ilmestyivät.
Aivan plioseenin alussa eli karhun pieni edeltäjä Ursus minimus 5–3,5 miljoonaa vuotta sitten.
Ihmistä edeltävä evoluutio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Afrikassa syntyi kaudella eteläapinoita, joita pidetään ihmisten esi-isinä tai niiden lähisukulaisina.
Löydöt ovat niukkoja ja kiistanalaisia.
Varhaisin eteläapinoiden haarasta oli Ardipithecus noin 5.5 miljoonaa vuotta sitten. Noin 5.1 - 4.1 miljoonaa vuotta sitten ilmestyivät varsinaiset eteläapinat, Australopithecukset. Nämä olivat apinaimaisia, mutta kävelivät kahdella jalalla. Ne eivät olleet ihmisen kehityslinjassa. Vasta noin 3.5 - 3.3 miljoonaa vuotta sitten ilmaantui ensimmäinen ihmisten edeltäjinä pidetty: Kenianesi-ihminen Kenyanthropus platyops, jonka on kiistanalainen löytö.
Noin 3.3 miljoonaa vuotta sitten jokin Homo-sukua edeltävä laji teki työkaluja itä-Afrikassa, Turkana-järven länsirannalla, Lomekwissa.
Varhaisin Homo-sukuinen alkuihminen ilmestyi ehkä noin 2.8 - 2.75 miljoonaa vuotta sitten: laji teki Olduvain tyyppisiä työkaluja.
Mantereet, geologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mantereet olivat melkein nykyisen kaltaisia. Ennan kauden alkua aiemmin osittain kuivunut Välimeri täyttyi.
Panaman kannas muodostui ja avautui kauden loppupuolella.
Lopullisesti kannas sulkeutui kauden lopussa aloittaen jääkaudet. Panaman kannaksen synty aiheutti suuren eläimistön vaihdon Amerikassa, muun muassa hirmulinnut katosivat sapelihampaisten kissapetojen hampisiin.
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauden alussa ja keskivaiheilla oli lähes aina nykyistä lämpimämpää. Varsinkin kauden alku oli lämmin.
Kaudella oli lämpimämpiä ja viileämpiä jaksoja.
Plioseenin keskivaiheessa maapallo oli keskimäärin 2–3 °C nykyistä lämpimämpi. Varsinkin Arktis oli paljon nykyistä lämpimämpi, noin 10-20 °C lämpimämpi.
Merenpinta oli keskimäärin 20-25 m nykyistä korkemmalla.
Viileitä ja kylmiä tuulahduksia alkoi tulla noin 3.3 miljoonaa vuotta sitten. Grönlanti jäätyköiltyi laajalti noin 3 miljoonaa vuotta sitten.
Jo aiemmin oli melko viileitä jaksoja.
Etelämantereen jääkentän koko vaihteli kaudella.
Kauden lopulla Panaman kannas sulkeutui. Se katkaisi maapalloa lämmittäneen merivirran. Plioseenin jälkeen alkoivat jääkaudet. Subtrooppiset lajit katosivat Keski-Euroopasta.