Siirry sisältöön

Elämän historia/Proterotsooinen eoni

Wikikirjastosta

Proterotsooinen eoni 2 500–542 miljoonaa vuotta sitten oli kausi, jolloin aitotumalliset ja monisoluiset eliöt syntyivät.

Kaudella koettiin ajoitain hyvin kylmiä jääkausia. Mantereiden liike oli vakautunut.

Mannerliikunnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rodinia.
Tulivuoritoiminta oli ilmeiesti vähentynyt edellisistä kausista, samoin meteoriittipommitus vähentynyt.

Mannerten muodostuessa ne alkoivat liikkua toisiinsa nähden ja törmätessään muodostaa valtavaa supermannerta, Rodiniaa.

Se syntyi noin 1, 1 miljardia vuotta sitten.

Elämä proteotsooisella eonilla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hapettunutta rautaraitaa 2.1 miljradin vuoden ikäisessä kivessä.

Proteotsooisella eonilla elämä kehittyi valtavin harppauksin eteenpäin. Tämä johtui ilmakehän nopeasta happipitoisuuden kasvusta. Sinilevien yhteyttäminen tuotti happea. Noin 2.5-1,6 miljoonaa vuotta sitten oli jääkausia, joita sanotaan Huron-kaudeksi. Ne saattoivat johtua siitä, että kun levät alkoivat yhteyttää, ilmakehän hiilidioksidi väheni. Ilmakehän happipitoisuduen bsanotaankin kasvaneen 2.3 - 1.9 miljardia vuotta sitten.

Tämä viilensi Maata paljon, varsinkin kun Aurinko oli silloin nykyistä himmeämpi. Tuohon aikaa Maa pyöri nykyistä nopeammin, ja Kuukin oli lähempänä Maata.

Ehkä jo 2,5, mutta varmemmin vasta noin 1.5 miljardia vuotta sitten syntyi tumallisia soluja. Nämä olivat bakteereita ja sinileviä paljon mutkikkaampia. Niissä oli kromosomeja, joihin pystyi varastomaan geenejä enemmän kuin bakteerien dna:han. Noin 1,5-1 miljardia vuotta sitten meriin kehittyi monisoluisia eliöitä.

Joidenkin löytöjen mukaan monisoluisia olisi ollut paljon tätä varhemmin, 2,1-1,8 miljardia vuotta sitten.

Ensimmäiset sienet syntyivät ehkä jo 2,4 mutta luultavasti vasta 1,5-1,2 miljoonaa vuotta sitten. Sieniä saattoi olla maalla jo noin miljardi vuotta sitten, mutta varmemin vasta kambrikaudella.

Vihreät levät syntyivät ehkä noin 1,3 miljardia vuotta sitten ja alkueläimiä saattoi olla hieman alle miljardi vuotta sitten.

Kryogeenikausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kryogeenikausi

Noin 950-750, 800-760 ja 720-635 miljoonaa vuotta sitten oli suuria jäätiköitä. Maan väitetään jossain vaiheessa jäätyneen kokonaan: tämä on "Lumipallo-Maa"-oletus. Jos Maa ei jäätynyt kokonaan, niin jäätiköt joka tapauksessa etenivät lähelle päiväntasaajaa, 20-30 leveysasteelle. Tällä kaudella eli yksisoluisia alkueläimiä ja monisoluisia pieniä eliöitä. Sienieläimet syntyivät viimeistään nyt.

Ediacaran eläimistöä

Ediacarakausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ediacarakausi

Spriggina, joka tuo mieleen kuorettoman trilobiitin. Mutta yhtä hyvin se saattoi muistutata merisulkaa.
Noin 570 miljoonaa vuotta sitten alkanutta kautta sanotaan Ediacara-kaudeksi.

Ediacara-kauden eläimet olivat pehmeäkuorisia. Ne muistuttivat litteitä matoja, meduusoja ja merisulkia. Ei ole täysin varmaa, olivatko ne nykyisten vastineidensa esi-isiä. Ne saattoivat olla vain samanlaisia muotoja kuin myöhemmät vastineensa. Merisulat pyydystivät planktonia. Matomaiset eläimet söivät bakteeri- ja levämattoja. Ediacara-fauna hävisi suuressa joukkotuhossa.