Elämän historia/Plioseeni
Plioseeni noin 5.3 - 2.6 miljoonaa vuotta sitten oli kausi, jolloin ilmasto viileni, arot ja aavikot kasvoivat.
Lämpötila oli yhä pääosin nykyistä noin 3 astetta korkeampi. Eläimistö oli melko nykyisen kaltainen. Toisaalta oli sapelihammaskissoja, kolmivarpaisia hevosia jne. Afrikassa kehittyi eteläapinoita, jotka saattoivat olla ihmisten varhaisa edeltäjiä.
Eläimistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Plioseenikauden eläimistöä luonnehtivat norsua, hevosta ja antilooppia muistuttavat ruohoston eläimet. Hevoseläimet ja nykyiset sarvikuonot ilmestyivät.
Plioseenilla eli monia nykyään sukupuuttoon kuolleita lajia, mm norsumaisia gomphoteeraja mastodontteja.
ja sapelihampaisa kissaeläinpetoja.
Hyeenat ilmestyivät.
Ruohoston eläimiä olivat mm
Näitä olivat muun muassa hevosen edeltäjä Hipparion, okapia muistuttanut paleotragus ja varhainen antilooppi Paleoceras sekä lyhytkaulainen kirahvi Helladotherium.
Aivan plioseenin alussa eli karhun pieni edeltäjä Ursus minimus 5–3,5 miljoonaa vuotta sitten.
Afrikassa syntyi kaudella eteläapinoita, joita pidetään ihmisten esi-isinä tai niiden lähisukulaisina.
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauden alussa ja keskivaiheilla oli lähes aina nykyistä lämpimämpää. Kaudella oli lämpimämpiä ja viileämpiä jaksoja.
Plioseenin keskivaiheessa maapallo oli keskimäärin 2–3 °C nykyistä lämpimämpi. Varsinkin Arktis oli paljon nykyistä lämpimämpi, noin 10-20 C lämpimämpi.
merenpinta oli 20-25 m nykyistä korkemmalla.
Viileitä ja kylmiä tuulahduksia alkoi tulla noin 3.3 miljoonaa vuotta sitten. grönlanti jäätyköiltyi laajalti noin 3 miljoonaa vuotta sitten.
Etelämentereen jääkentän koko vaihteli kaudella.
Kauden lopulla Panaman kannas sulkeutui. Se katkaisi maapalloa lämmittäneen merivirran. Plioseenin jälkeen alkoivat jääkaudet. Subtrooppiset lajit katosivat Keski-Euroopasta.