Siirry sisältöön

Englannin kieli/Johdanto

Wikikirjastosta

Englannin kieli on maailman kolmanneksi tai neljänneksi puhutuin kieli kiinan ja mahdollisesti espanjan ja hindin jälkeen äidinkielenään puhuvien määrällä mitattuna. Äidinkielenään sitä puhuu noin 380 miljoonaa ihmistä. Kaiken kaikkiaan englantia osaa hyvin tai kohtuullisesti vähintään 600 miljoonaa puhujaa, ja arviolta 2 miljardia ihmistä (eli noin kolmannes maapallon väestöstä) osaa kieltä ainakin jonkin verran.

Englanti on viime vuosikymmeninä ollut maailman johtavan kielen asemassa: se on nyt levinnein ja käytetyin kieli mm. kansainvälisessä kaupassa, politiikassa ja tieteessä. Siitä on tullut nykyajan lingua franca eli yleiskieli. Sen asemaa maailman johtavana kielenä on myös kritisoitu, mm. siitä, että siinä on selvästi vaikeampi oikeinkirjoitus kuin useimmissa muissa kirjoitetuissa kielissä.

Imperialismin aikakaudella englanti levisi Englannin silloisiin siirtomaihin kuten nykyiseen USA:han, Kanadaan, Etelä-Afrikkaan, Uuteen-Seelantiin ja Intiaan. Mm. Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan syntyi englanninkielisistä siirtolaisista uusia kansakuntia. Sen sijaan esimerkiksi Intiassa englanti levisi alkuperäisväestön pariin. Kaikki maat kattava englannin kielen leviäminen voimistui 2. maailmansodan jälkeen, lähinnä Yhdysvaltojen ja sen maailmanpoliittisen ja taloudellisen aseman vaikutuksesta. Uusin leviämisväylä englannille on ollut Internet.

Kieli kuuluu indo-eurooppalaisen kielikunnan germaaniseen kieliryhmään, mutta sisältää suuren määrän lainasanoja ranskasta ja latinasta. Tässä mielessä kieli on siis eräänlainen germaanisten ja latinalaisten kielten sekoitus.

Käyttö maailmalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanti on virallinen tai puhutuin kieli mm. seuraavissa valtioissa:

  • Australia
  • Bahama
  • Etelä-Afrikka
  • Filippiinit
  • Intia (lähinnä hallinnon, ei käytännön kieli)
  • Irlanti
  • Jamaika
  • Kanada
  • Malta
  • Uusi-Seelanti
  • Yhdistynyt kuningaskunta (Iso-Britannia)
  • Yhdysvallat