Etäopetuksen näytön paikka/Eriaikainen etäopetus
Etäopetusta toteutetaan usein eriaikaisesti eli asynkronisesti. Tällöin tehtäviä voidaan antaa ja niistä keskustella esimerkiksi sähköpostitse, wilma-viesteissä ja/tai oppimisympäristöjen työkaluja käyttäen (esim. keskustelupalsta).
Tällaisen etäopetuksen rytmi on verkkaisempi kuin videoyhteydessä tai chatissa. Kirjoitetut viestit ovat usein pidempiä, mutta läsnäolon tunne lähtee nopeasti laskemaan. Etäopetukselle yleensäkin on tyypillistä kehonkielen puuttuminen, mutta ei-reaaliaikaisessa opetuksessa se erityisesti vahvistuu. Tämän vuoksi viestisi saatetaan ymmärtää väärin. Onkin suositeltavaa lukea sisältö läpi muutamaan kertaan ennen lähettämistä tai julkaisemista.
Erikaikainen etäopetus ei aina ole tekstimuotoista, vaan yhtenä muotona voi olla video. Videoita voi tehdä itse eri tarkoituksiin (ohjaus, motivointi, opetus, palaute). Ne voivat olla hyvin kevyesti toteutettuja ja esim kännykällä kuvattuja tervehdyksiä, tai sitten esimerkiksi powerpoint-pohjaisia, piirrosvideoita tai ruudunkaappauksia.
Vastaanottaja ymmärtää sisällön paremmin, jos käytät työkalusi tarjoamia tehokeinoja. Näitä ovat otsikkotyylien ohella tekstin kursivointi, lihavointi, fontti, kuvat jne.
Ei-reaaliaikaisen viestinnän yhdeksän keskeistä muistettavaa asiaa
- Muista ainakin nämä
- Vastaa
- Vastaa mahdollisimman pian
- Vastaa kaikkeen
- Ole aito ja rehellinen
- Ole valmis dialogiin ja omien päätösten perustelemiseen
- Varmista yhteinen ymmärrys
- Joskus on hyvä pyytää toinen mielipide tai nukkua yön yli
- Kiitos, anteeksi, ole hyvä
Viestin johdanto-osio: pohdi tarkkaan kuinka aloitat viestisi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mieti kuinka viestisi koskettaa sen vastaanottajaa? Kirjallisessa viestissä on hyvä aloittaa viesti positiivisesti: a) kirjoita kohdennetut kiitokset; b) kehu oppilasta; tai c) kannusta oppilasta jatkossakin olemaan yhteydessä.
Viestin käsittelyosa: vastaa riittävän tarkasti ja ilmaise myös tunteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jotta vuorovaikutus ei-reaaliaikaisessa opetuksessa toimii, on syytä pyrkiä vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Jos et pysty vastaamaan, pyri ainakin huomioimaan vastauksessasi esitetyt kysymykset: en tiedä kuinka vastata, mutta otan selvää.
Kun vastaat oppilaan kysymyksiin tai kirjoitat ylipäätän oppilaille viestiä, kirjoita viestisi “auki”. Pelkät linkit eivät ole toimiva tapa vuorovaikuttaa ei-reaaliaikaisessa opetuksessa. Koska kehonkieli puuttuu täysin tämän tyyppisessä opetuksessa olisi suotavaa, että reagoit viesteissä myös tunnetasolla.
Varmista oppilaalta/oppilailta että ymmärsit heidän viestinsä oikein. Voit kysyä ihan suoraan: “ymmärsinkö oikein, että”. Hymiöiden käyttö kuuluu nykyaikaiseen kommunikointiin, mutta se on taitolaji, sillä ne sisältävät paljon merkityksiä. Hymiöitä kannattaa käyttää, jos se on sinulle luontevaa ja kommunikoinnin muut osapuolet niitä käyttävät.
Kuten jo aiemmin todettiin, tekstin ilmeellä on suuri vaikutus sisältöön. Eli käytä käyttämäsi välineen mahdollistamia muotoiluja, ovat ne sitten otsikkotyylejä, tekstin lihavointia tai muuta.
Viestin lopetusosa: lopeta viesti sinulle sopivalle tavalla ja pyri vastapuoli jatkamaan keskustelua
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viestin lopetusossassa kannattaa kysyä oppilaalta, että saiko hän (tai ryhmä oppilaita) vastauksen esitettyihin kysymyksiin. Siinä yhteydessä kannattaa rohkaista keskusteluihin myös jatkossa. Kaikkien kannalta on hyvä, että lopetusosassa käsitellään kannustavassa hengessä sitä, että kuinka tästä jatketaan eteenpäin.
Jos esitit kysymyksiä oppilaalle, tässä kohtaa kannattaa ilmaista selkeästi milloin toivot vastausta esittämiisi kysymyksiin.
Lopeta viestisi ystävällisesit ja käytä sinun tyyliisi soveltuvaa lopputervehdystä. Viesti kannattaa allekirjoittaa mahdollisimman epämuodollisesti ja sen yhteyteen kannattaa liittää yhteystiedot (esim. Puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot.
Tarkempia vinkkejä
- Kahdenkeskiseen vuorovaikutukseen
- Pienryhmän kanssa vuorovaikuttamiseen
- Isomman ryhmän / luokan kanssa vuorovaikuttamiseen