Etäopetuksen näytön paikka/Etäopetus ja arviointi

Wikikirjastosta

Etäopetuksessa noudatetaan samoja arviointiin ja sen pohjalta annettavaan palautteeseen liittyviä periaatteita kuin opetuksessa yleensä. Vaikka opetus ja opiskelu toteutetaan etäyhteyksien avulla ja osittain itsenäisesti, arvioinnin periaatteet tai tehtävät eivät sinänsä muutu. Etäopetuksessa ja opiskelussa vaaditaan systemaattisuutta ja oman työskentelyn ohjaamisen taitoa.

Arvioinnin suunnittelussa on tärkeää huomioida koko oppimisprosessin kaari, jotta arviointi ja sen perusteella annettu palaute kohdistuisi oikein ja tukisi opiskelijaa hänen opiskelussaan. Hyvänä mielikuvana toimii se, että arviointi ja palaute kuljettavat oppijaa eteenpäin ja edistävät oppimista. Englanniksi riimiteltynä: “Moving from feedback to feedforward.”

Tähän on koottu etäopiskelun arvioinnissa huomioitavia asioita.

Yleisiä ohjeita kaikkien oppiasteiden opettajille ja oppijoille:

  • Arviointi sisältää palautteen oppimisprosessin eri vaiheissa sekä osaamisen/suoritusten arvioinnin ja arvosanan antamisen. Arvioinnin kohteena on aina tavoitteiden saavuttaminen. Tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi tuotoksiin, tietoihin, taitoihin tai työskentelyyn.
  • Etäopetuksessa oppimisen aikainen arviointi ja palaute pitää oppijan työssä kiinni ja oikeassa suunnassa. Keinovalikoimaa kannattaa kasvattaa taitojen kasvaessa. Myös oppijoilta voi tulla hyviä ideoita palautteen antamisen muotoihin.
  • Arvioinnin keskeinen tehtävä on ohjata, tukea, kannustaa, motivoida, korjata mahdollisia virheitä sekä suunnata opiskelua ja opetusta antamalla oppijalle ja opettajalle palautetta.

Arviointiin liittyvät etäopiskelun tehtäväksiannot ja ohjeet ovat olennaisen tärkeitä. Ymmärrettävyyttä voi kasvattaa huomioimalla sen, että verkkotekstejä luetaan silmäillen. Tärkeimmät asiat pitää nostaa selkeästi esille. Ota silmäilevä lukutapa huomioon, kun kirjoitat opiskelun ohjeita ja tehtäväksiantoja. Jos vain on mahdollista, tee video tai äänitiedosto tai jokin kokoava kuva, jossa vielä lyhyesti ja selkeästi kerrot, mitä pitää tehdä, mikä on aikataulu, minne palautetaan, kuka antaa palautetta ja miten edetään, kun tehtävät on tehty. Helppoja videon teko-ohjeita löytyy mm. YouTubesta.

  • On tavallista, että opiskelija ei huomaa esimerkiksi tehtävänannossa vaihtoehtoja vaan mieltää kaikki tehtävät saman arvoisina.
  • Ohjetekstin rakenteistaminen on tärkeää. Jäsentelyn apuna voi käyttää tehokeinoja, kuten otsikoita, numerointeja, lihavointeja, värejä tai luetteloita. Tehokeinoja on toisaalta tärkeää käyttää maltillisesti, ettei tekstistä tule sekavaa. Jos käytät värejä tehokeinona, huomioi värisokeudet, joista puna-vihersokeus on yleisin.
  • Pyydä joku muu, mielellään oppijoidesi ikätoveri, lukemaan ja katsomaan tehtävänannot ja ohjeet ennen kuin lähetät ne. Muista, että opettajana tuotat helposti asiantuntijakieltä. Etätilanteessa et ole vierellä avaamassa ja selittämässä, mitä mikin asia tarkoittaa, etkä näe oppijan kummastunutta ilmettä. Oppijan kynnys kysyä apua etätyöskentelyssä on korkea. Siksi ohjauksellisen oppimateriaalin ja alkuohjauksen rooli on keskeinen.
  • Ota huomioon lukivaikeus, hahmottamisen vaikeudet ja muut oppimisvaikeudet mahdollisuuksien mukaan. Helppo vinkki on kirjoittaa pääasia tiiviisti alkuun.

Ota huomioon oppijoiden ikä ja valmiudet, kun rakennat tehtäviä ja ohjeistuksia. Mieti, miten oppija ymmärtää tavoitteita. Miten tavoitteita konkretisoidaan lyhyesti oppimisprosessin aikana niin, että oppija ymmärtää, mihin hän pyrkii opiskelullaan, millaisilla keinoja hän voi käyttää opiskelussaan ja miten hänellä on mahdollisuus parantaa suoritustaan?

Opiskelua koskevien arvioitavien tehtävien ohjeiden ymmärrettävyys on tärkeää.

  • Selkeä ohjeistus luo turvallisuuden tunnetta. Oppijalle on hyvä kertoa ohjeissa, mitkä kaikki asiat vaikuttavat ja mitkä eivät vaikuta arvosanaan. Kerro kuka arvioi tai antaa palautetta, mistä ja milloin.
  • Etäopiskelussa oppijalla ei ole välitöntä tilaisuutta kysyä opettajalta tai opiskelukaverilta tarkennuksia siihen, mitä nyt pitikään tehdä.
  • Opiskeluun liittyvien ohjeiden pitää olla yksiselitteisiä. Jos annetaan vaihtoehtoja, pitää selkeästi kertoa, että kyse on vaihtoehdoista.
  • Etäopiskelussa oman tuotoksen julkaiseminen opettajalle tai muille oppijoille on useille jännittävää. Jos palaute viipyy, tunteet voivat nousta pintaan tai motivaatio kadota. Ohjeissa onkin hyvä kertoa, milloin palautetta annetaan ja missä muodossa, kuka sitä antaa ja milloin arvosanan saa.

Etäoppimateriaali sekä erilainen vuorovaikutus tukevat opiskelun etenemistä.

  • Opettaja joutuu pohtimaan, missä määrin oppija ohjeet saatuaan pystyy työskentelemään itsenäisesti, missä määrin oppija taas tarvitsee opettajan ohjausta ja tukea. Viivyttely tehtävien kanssa on eräs sitkeimpiä opiskelun hidasteita. Yhteydenpito, kalenterit, muistutukset ja tilannekatsaukset opettajan ja muiden oppijoiden kanssa auttavat eteenpäin.
  • Opetussuunnitelmassa voidaan määritellä, että myös työskentelytaitoja arvioidaan. Jos näin on, opiskelijalle pitää ohjeissa avata, mitä työskentelytaidot etäopinnoissa tarkoittavat ja miten opettaja niitä arvioi. Työskentelytaitoja voivat olla vaikkapa sellaiset, että tehtävät palautetaan ohjeiden mukaisesti aikataulussa, tehtävänantoja noudatetaan, ja jos työskennellään pareittain tai ryhmässä, niin kaikki sitoutuvat yhteiseen tehtävänantoon.
  • Korjaava palaute pitää oppijan oikealla reitillä. Siksi oppimisen aikainen palaute on tärkeää. Myös itsearviointia ohjaavat kysymykset ja muu oppijoiden tukeminen eri apuvälineillä ovat keskeinen osa etäopiskelua. Oppimateriaaliin voi sisällyttää vinkkejä siitä, että oppija voi itse aktiivisesti pyytää palautetta. Etäopinnoissa myös omasta lähiympäristöstä voi löytyä sopivia henkilöitä antamaan välipalautetta.

Monipuoliset mahdollisuudet osaamisen näyttämiseen:

  • Kun suunnittelet etäopetusta, anna oppijoille tilaisuus hyödyntää omia vahvuuksiaan. Etäopetukseen sopii erinomaisesti se, että kaikki eivät tee yhtä aikaa samaa, ja ettei osaamisen näytön tarvitse olla kaikilta samanlaista.
  • Arvioinnissa näyttöä peilataan tavoitteiden saavuttamiseen. Esitysmuodolla ei sinänsä ole merkitystä. Oppija voi tehdä esimerkiksi ilmaisutaidon tuotoksen äänitiedostona, videomuodossa, sarjakuvana tai tekstidokumenttina. Jos taas opiskellaan erityisesti videoilmaisua, tuotoksen muodolla on väliä.
  • Erilaiset oppimista hidastavat ja haittaavat tekijät on tärkeää ottaa huomioon. Lukivaikeus haittaa tekstipohjaista työskentelyä, jolloin osaamisen näytössä voidaan hyödyntää muita keinoja, oppiaineesta ja tavoitteesta riippuen, esimerkiksi suullinen tuottaminen voi olla vaihtoehtona kirjalliselle tuottamiselle. Erilaisten oppijoiden liitto on koonnut hyviä vinkkejä teknologian hyödyntämiseen opiskelussa, eli “Oppimisen välineitä ja sovelluksia”.

Opiskelutaitojen kasvattaminen on hyvä rakentaa mukaan arvioitaviin tehtäviin.

  • Tiedonhankinnan ja tiedonkäsittelyn taidot sekä näihin liittyvät tekniset taidot lisääntyvät harjoittelun myötä. Etäopiskelussa kopioimisen houkutus on suuri. Siksi tehtävänasettelu osaltaan ohjaa työskentelyä ja opiskelutaidoissa kehittymistä.
  • Kooste tehtävänasetteluista, joilla voi vähentää mahdollisuuksia leikkaa-liimaa-tuotoksiin. https://www.slideshare.net/arongas/kyyti-copypaste-opiskelulle

Arvioinnin ja palautteen antamisen hyvä henki luodaan yhdessä.

  • Verkkoympäristöissä työskentely tulee dokumentoiduksi. Tuotoksen näkyväksi tuleminen on etäopetuksen erityispiirre. Toiminnasta jää jälkiä, joihin voi oppimistilanteissakin palata. Tämä on hyvää ja hyödyllistä, mutta vaatii tottumusta. On myös oppiaineita, kuten katsomusaineet, joissa omien tuotosten jakaminen muiden saataville voi aiheuttaa epämiellyttäviä tunteita, jopa pelkoa. Kaikkia tuotoksia ei ole tarkoituksenmukaista antaa vertaisarvioitaviksi.
  • Toisinaan myös virheiden näkyväksi tuleminen voi tuntua epämiellyttävältä, vaikka yleensä virheistä on tarkoitus oppia.
  • Psykologinen turvallisuus on tärkeää kaikille. Palautteen antamisen taitoja on tärkeää opetella ohjatusti, tavoitteena oppia antamaan rakentavaa palautetta niin, että se on kohdistettu tarkasti.
  • Arviointi kohdistuu aina tavoitteen saavuttamiseen, ei persoonaan, henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai temperamenttiin. Arvioinnin ja siitä annettavan palautteen tehtävänä on auttaa oppijaa eteenpäin ja saada hänet ymmärtämään, mitä hän on tehnyt oikein tai mitä hänen tulee vielä parantaa tai tehdä toisin.
  • Arviointiin liittyy valtaa. Arvioinnin läpinäkyvyys luo luottamusta ja lisää yhteisymmärrystä. Oppijoilla tulee olla mahdollisuus kysyä arviointiperusteista ilman, että tarvitsee pelätä opettajan suuttuvan tai “kostavan” esim. arvosanaa antaessaan. Kysyminen ei tarkoita kyseenalaistamista!

Muuta apua ja tukea arviointiin