Etäopetuksen näytön paikka/Etäopetus ja ohjaus

Wikikirjastosta

Etäohjauksessa käytettävät välineet, ohjelmat ja järjestelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valitse käytettävä ohjelmisto ja keskity vuorovaikutukseen verkossa. Chat, videoneuvottelu tai paikka, jossa aikataulut ja ohjeet jaetaan (esim. Google Classroom, O365, Moodle, blogi..) riittää, jos haluaa keskittyä perusasioihin opetuksessa. Opeta oppijoille tekniikasta minimi kuten viestintä ja navigointi.
  • Oppilaitoksen järjestelmiä käyttävät: Varmista, että oppijalla on toimivat tunnukset ja että kaikki osaavat kirjautua ennen kuin varsinainen opetus alkaa.
  • Jos täytyy kirjautua, ohjaa kirjautuminen järjestelmiin esimerkiksi videoilla, kuvankaappauksilla tai jakamalla näyttöäsi videoneuvottelussa
  • Jos mahdollista käytä sovelluksia ja viestimiä, jotka oppijat jo tuntevat ja joita he käyttävät. Huomioi kuitenkin tietoturva ja suosi työnantajan tarjoamia työvälineitä. Kolmansien osapuolten järjestelmien käyttö edellyttää sekä opettajan että kaikkien oppijoiden ja huoltajien vapaaehtoista suostumusta, sillä ketään heistä ei voida pakottaa niiden käyttöön. Lue esim. analyysi WhatsAppin käytön sallittavuudesta opetuksessa.

Ohjeistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaikkien ohjeiden – varsinkin toimintaohjeiden – pitää olla tarkemmat kuin luokassa. Kirjoita näkyviin, näytä hiiren kursorilla, mistä puhut ja selitä rauhallisesti ohjeet alusta loppuun.
  • Ohjeiden pitää olla mahdollisimman selkeät ja saavutettavat. Kirjallisissa ohjeissa esimerkiksi listaus (numerointi, ranskalaiset viivat) auttavat jäsentämään ohjeita vaihe vaiheelta. Jos mahdollista, ohjeet on hyvä antaa myös suullisesti esimerkiksi äänitteenä.
  • Jaa ohjeet ryhmälle. Soita opiskelijalle, joka ei näytä pysyvän kärryillä. Näytä perusjutut yksityisesti hänelle, kun muita ei ole paikalla, niin saat varmistettua ymmärryksen.

Etäohjaamisen vinkkejä opinto-ohjaajille ja opettajille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sopikaa yhteiset käytännöt opiskelun seurantaan koulunne henkilökunnan kesken: Mikä on luokanvalvojan, aineenopettajan, oppilaanohjaajan/opinto-ohjaaja, erityisopettajan ja koulunkäynnin ohjaajan rooli?
  • Huolehtikaa, että oppijat ja vanhemmat tietävät, keneltä saa apua ja tukea tarvittaessa.
  • Verkko-ohjauksessa jaa omaa näyttöäsi ja näytä missä mitäkin on. Anna aikaa; nopealla vilkaisulla oppija ei välttämättä ehdi katsoa kunnolla tai kokeilla itse.
  • Selitä jatkuvasti ja monta kertaa sekä puhumalla, tekstillä että kuvilla, mitä tapahtuu: Missä mitäkin on, mitä pitää tehdä, mitä täytyy palauttaa, kenen kanssa tehdään, mihin ja miten palautetaan, mihin aikaan jotain tapahtuu, missä, miten sinne pääsee, milloin saa lähteä pois.
  • Tiedosta, että kaikki tarvitsevat ohjausta. Oppijalta ei voi odottaa täydellistä itseohjautuvuutta, etenkään, jos etäopiskelu ei ole ennestään tuttua.
  • Etäoppija ei saa jäädä yksin. Usein jo lyhyet tilannekatsaukset auttavat opiskeluissa eteenpäin. Pohdi, voitko sopia esimerkiksi viikoittaisen katsauksen opiskelujen etenemisestä pienryhmittäin.
  • Huomioi oppijoiden ja perheiden erilaiset tarpeet. Osa oppijoista vaatii enemmän tukea kuin toiset. Luota tuntemukseesi oppijoistasi. Mieti, voitko sopia joidenkin oppijoiden kanssa esimerkiksi lyhyen kahdenkeskisen etätapaamisen muutaman kerran viikossa.
  • Auta luomaan rutiineja. Rutiinit ovat tärkeitä myös etäopetuksessa olevalle oppijalle. Opiskelurytmi ja tauot on hyvä pitää samankaltaisina kuin koulussa.

Palautteen antaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tilannesidonnainen ja “räätälöity” ohjaus (scaffolding), joka kohdistuu kunkin oppijan tilanteeseen ja tuen tarpeeseen, on oppimisen kannalta tärkeää. Etäopetuksessa sen antaminen voi olla jopa luokkatilannetta helpompaa, kun opettajalla saattaa olla sujuvammin mahdollisuus sopia online-tapaamisia yksittäisten oppijoiden tai pienryhmien kanssa tai seurata ja kommentoida yksittäisten oppijoiden tai pienryhmien suoriutumista ja tuotoksia online-dokumenteissa ja -työtiloissa.
  • Teknologian keinot kannattaa ottaa monipuolisesti käyttöön myös palautteen antamisessa: opettaja voi esim. äänittää palautteensa ja toimittaa äänitiedoston palautteen saajille.
  • Oppija ei useinkaan hyödy pelkästä yleisestä ohjeesta (esim. ”Tarkenna selitystäsi”).
  • Palautteen pitää perustua oppijan tai oppijoiden suoritusten ja tuottaman tiedon analysointiin ja siihen pohjautuvaan konkreettiseen palautteeseen.
  • Tällainen kohdennettu, varsinkin laadullinen ohjaus ei ole automatisoitavissa eikä sitä voi korvata kaikille annettavilla yleisohjeilla.
  • Vertaispalautetta voi hyödyntää myös etätyöskentelyssä samoin kuin opettajan antamaa palautetta, eli sekä online-sessioissa suullisesti tai kirjallisesti tai itsenäisen työskentelyn jaksoilla kommentoiden suoraan verkkodokumentteihin tai työtiloihin. Tässä on tärkeä huomioida, että vertaispalautteen käyttäminen pitää suunnitella ja organisoida huolella opettajan toimesta: kuka kommentoi ja ketä, milloin, miten ja miksi. Oppijat (edes aikuisopiskelijat) eivät välttämättä osaa spontaanisti antaa hyödyllistä ja tarkoituksenmukaista, rakentavaa palautetta, joten siitäkin on hyvä antaa ohjeita, harjoitella sitä ja sopia yhdessä hyvistä palautteen antamisen käytännöistä. Opetusryhmän kanssa voi vaikka yhdessä laatia palauteen antamisen “kymmenen käskyä” tai yhteiset kriteerit hyvälle palautteelle ennen palautteenantotehtäviä.
  • Kirjoitettu palaute saatetaan ymmärtää väärin. Lue huolellisesti antamasi palaute ennen sen lähettämistä. Neuvo myös vertaispalautetta toisilleen antavia oppijoita tai oppijaryhmiä tarkistamaan, että heidän antamansa palaute on rakentavaa ja kannustavaa.