Siirry sisältöön

Euroopan unioni on taloudellinen ja poliittinen liitto

Wikikirjastosta

Euroopan unionin synty

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan jälkeen Euroopan maat alkoivat tekemään tiiviimpää yhteistyötä välttääkseen sodat Euroopassa. Taloudellinen ja poliittinen yhteistyö alkoi 1950-luvun alussa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisella. Alussa mukana oli vain kuusi jäsenmaata, mutta vuosien kuluessa yhteistyö on laajentunut 28 jäsenmaan unioniksi. Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen vuodesta 1995.

Sopimuksen mukaan Euroopan unioniin voivat liittyä kaikki Euroopan maat, jotka täyttävät jäsenvaltiolle asetetut ehdot, joita ovat maan demokraattisuus ja kunnollinen talous. Liittyvän maan on lisäksi saatava hyväksyntä kaikilta muilta jäsenvaltioilta.

Euroopan unioni nykyään

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tällä hetkellä Euroopan unionissa on yli puoli miljardia kansalaista ja yhteistyötä tehdään sekä politiikan että talouden saralla. Jäsenmaat ovat sitoutuneet yhteistyöhön rauhan ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

EU:n kansalaisilla on oikeus tasa-arvoon, yhteisvastuuseen ja kansalaisten oikeuksiin. Lisäksi on oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltion alueella, äänestää sekä asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa.

Vallankäyttäjät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionissa tärkeimpiä toimielimiä, jotka vaikuttavat päätöksiin eniten ovat Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto sekä Euroopan parlamentti. Komissio ehdottaa ja valmistelee uusia lakeja, jotka lopulta viimeistellään ja päätetään neuvostossa ja parlamentissa.

Euroopan unionin tärkeimpiä johtajia ovat komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk, parlamentin puhemies Antonio Tajani, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogerini sekä EKP:n johtaja Mario Draghi.

Europarlamentti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joka viides vuosi järjestetään EU-parlamenttivaalit, joissa europarlamentin jäsenet, eli “mepit” äänestetään suorilla kansanvaaleilla samanaikaisesti kaikissa jäsenmaissa. Jokaisella 18 vuotta täyttäneellä Suomen kansalaisella on mahdollisuus äänestää. Parlamentin paikkaluku on järjestetty niin, että väkiluvultaan suuremmilla jäsenmailla on suhteellisesti vähemmän paikkoja kuin pienillä jäsenmailla. Suomella on parlamentissa 13 paikkaa.

Euroopan parlamentin puhemiehenä on toiminut tammikuusta 2017 lähtien italialainen poliitikko Antonio Tajani.

Euroopan parlamentin tärkein tehtävä on EU:n lainsäädännön hyväksyminen Euroopan komission ehdotusten pohjalta. Tällä tavalla syntyvät direktiivit, eli lainsäädäntöohjeet, joilla jäsenmaa velvoitetaan muuttamaan lainsäädäntönsä EU:n tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi parlamentin tärkeä tehtävä on hyväksyä vuosittain EU:n talousarvio.

Euroopan komissio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan komissio on Euroopan unionin toimielin, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa Euroopan unionin neuvoston asettamien säädösten ja päätösten valmisteleminen ja toimeenpano. Lisäksi Euroopan komissio valvoo säädösten noudattamista.

Komissioon kuuluu 28 komissaaria, eli yksi jokaisesta jäsenmaasta. Jokaisella komissaarilla on omat vastuualueet. Komission puheenjohtajana toimii vuodesta 2014 vuoteen 2019 Jean-Claude Juncker.

Euroopan unionin neuvosto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionin neuvostoon kuuluu jäsenvaltioiden ministerit. Puolalainen poliitikko Donald Tusk on toiminut Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana vuoden 2014 joulukuusta lähtien.

Neuvoston tehtäviin kuuluu EU:n lainsäädännöstä neuvotteleminen ja sen hyväksyminen yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Euroopan unionin neuvosto koordinoi jäsenvaltioiden poliitikkoja muun muassa talous- ja finanssipolitiikan, koulutus-, kulttuuri-, nuoriso- ja urheiluasioiden sekä työllisyyspoliitikan osalta.

Euroopan unionin neuvostolla on kymmenen eri kokoonpanoa, joita käytetään riippuen käsiteltävästä asiasta.

Euroopan unioni tulevaisuudessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EU:n monet keskeiset tavoitteet ovat vuosien varrella toteutuneet ja rauha Euroopan maiden välillä on säilynyt jo yli 70 vuotta. Lähitulevaisuudessa Euroopan suurimmat haasteet tulevat luultavasti olemaan samanlaisia kuin Suomenkin haasteet. Tällaisia ovat esimerkiksi ikääntyvä väestö, maahanmuutto, ilmastonmuutoksen seuraukset ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaaminen. Lisäksi EU:ssa pohditaan miten rauha pystytään säilyttämään terroritekojen uhatessa.

Tulevaisuudessa EU:n on ratkaistava useita Euroopan unionin laajentumiseen liittyviä kysymyksiä, kuten missä kulkee Euroopan raja ja kuinka suureksi EU voi laajentua. Unionin yhteistyön syventämisestä ei olla yksimielisiä, sillä osa haluaa laajentaa unionin toimivaltaa ja osa ei.