Geologia/Jääkausi
Jääkausi oli se aika maapallolla, jolloin jäätiköt olivat paljon nykyistä suurempia. Jääkaudella selitetään muun muassa soraharjut, drumliinit, siirtolohkareet jne geologiset muodostumat.
Jääkaudella ilmasto kylmeni ja laajalti myös kuivui. Jääkauden eläimistö poikkesi nykyisestä: mammutteja, villasarvikuonoja, härän sukuisa eläimiä eli laajalla alueella.
Tämä oli mahdollista, koska ruohot olivat nykyistä yleisempiä.
Kylmän ja lämpimän vaihtelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jääkausia on ollut useita. Jääkausien välistä aikaa sanotaan interglasiaaliksi. Lämmintä kautta keskellä jääkautta sanotaan interstadiaaliksi. Kylmää kautta sanotaan stadiaaliksi.
Esimerkiksi Suomi oli suurelta osin jäätön noin 35000 vuotta sitten.
Jääkausi päättyi noin 15000 - 11600 vuotta sitten. Tässä loppuvaiheessa koettiin nuorempi dryaskausi, jolloin salpausselät syntyivät.
Jääkausien syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jääkausien pääsyy on kylmä kesä. Kesien kylmeneminen johtui muun muassa Maan radan ja akselin muutoksista. Ne muuttivat maapallon merivirtoja ja jotkut alueet kylmenivät.
Jääkaudella Maan akseli oli monesti nykyistä pystympänä, ja Maa kaukana auringosta pohjoisen kesän alussa.
Pohjoisella pallonpuoliskolla manner ulottuu noin leveysasteelle 60, mikä mahdollistaa laajan jäätiköitymisen, toisin kuin eteläisellä pallonpuoliskolla.
Jääkausiin vaikutti myös termohaliinikierto, jonka muutokset aiheuttivat stadiaalien ja interstadiaalien vaihtelun.
Jääkaudella oli myös kasvihuonekaasuja vähemmän. Lisäksi ilmakehän runsaampi pöly viilensi.
IIlmasto, kasvillisus, eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jääkaudela eli muun muassa mammuteja, joita ei elä nykyään. Mammutit katosivat suurelta osin noin 15000-10000 vuotta sitten.
Luultavasti ilmastonmuutos ja ihminen hävittivät ne.