Ido/Verbi

Kohteesta Wikikirjasto
< Ido
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä luku käsittelee idon verbejä.

Finiittinen verbi[muokkaa]

Finiittisen verbin tunnus on -s jokaisessa persoonassa ja kummassakin luvussa: iras 'menen, menet, menee, menemme, menette, menevät'. Ennen tunnusta oleva -a- merkitsee preesensiä.

Preteritin tunnus on -is: kantis 'lauloin, lauloit, (jne.)'.

Futuurin tunnus on -os: trovos 'löydän, löydät, (jne.)' (suomessa preesens ilmaisee myös futuuria).

Konditionaali ilmaistaan päätteellä -us: povus 'voisin, voisit, (jne.)'.

Koska idon verbistä ei ilmene subjektia, täytyy aina käyttää verbin yhteydessä persoonapronominia tai muuta sanaa, josta subjekti ilmenee.

Imperatiivin pääte on -ez: venez! 'tule!', irez! 'menkää'. Myös imperatiivi on monipersoonainen, joten myös itseä voi käskeä: me irez! 'menenpä!'. Imperatiivimuotoinen sana (1) täytyy kääntää suomeksi joskus optatiivisena (2) tai konditionaalisena (3): Takaze irez (2) e dicez (1) a li, ke li venez (3) direkte a me. 'Siinä tapauksessa tulkoot (2), ja sano (1) heille, että he tulisivat (3) suoraan minun luokseni.'

Passiivi[muokkaa]

Aktiiviverbistä voidaan muodostaa passiivinen es-suffiksilla (vrt. esas 'olla').

vidas –> videsas 'nähdään (nyt)'
trovos –> trovesos 'löydetään (myöhemmin)'
lektus –> lektesus 'luettaisiin' (jne.).

Passiivilauseessa verbin objekti sijaitsee ennen verbiä (subjektin paikalla): Ni trovesos. 'Teidät löydetään.' (Vrt. La hundo trovos ni. 'Koira löytää teidät.')

Partisiippi[muokkaa]

Partisiipeilla on sekä aktiivin (-nta) että passiivin (-ta) muodot. Muotoihin sisältyvät myös tempuksen tunnukset (a, i, o).

Aktiivi

Preesens: flug.a.nta 'lentävä'
Preteriti: flug.i.nta 'lentänyt'
Futuuri: flug.o.nta 'lentävä'

Passiivi

Preesens: skrib.a.ta 'kirjoitettava'
Preteriti: skrib.i.ta 'kirjoitettu'
Futuuri: skrib.o.ta 'kirjoitettava'

Partisiipit toimivat kuten adjektiivit määritteinä: hundo dorminta 'nukkuva koira', lavita vesti 'pestyt vaatteet', letro skribota 'kirje, joka tullaan kirjoittamaan'.

Liittotempukset[muokkaa]

Esas 'olla' -verbistä ja partisiipeista voidaan muodostaa eräänlaisia liittotempuksia.

Näillä aktiivin rakenteilla on selkeät vastineet suomessa:

me esas vidinta 'olen nähnyt'
me esis skribinta 'olin lukenut'.

Idon järjestelmä tuottaa loogisia ja ymmärrettäviä yhdistelmiä, vaikka suomennokset ovatkin hieman erikoisia:

me esos vendinta 'tulen olemaan myynyt'
me esos flugonta 'olen oleva lentämään tuleva' (jne.).

Aktiivin liittomuotojen kanssa käytetään subjektia: Me esas lektinta. 'Minä olen lukenut.' Nämä ovat oikeastaan predikatiivilauseita, kuten Ol esas nova. 'Se on uusi' ('se = uusi').

Partisiipilla voi olla myös täydennyksiä, esim. Me esas lektinta la libro. 'Minä olen kirjan lukenut.' Normaali is-preteritinen lause Me (tra)lektis la libro vastaa suomessa menneen ajan lauseita 'Minä olen lukenut kirjan', 'Minä luin kirjan'.

Vaihtoehtoisessa ilmauksessa voidaan käyttää ab-suffiksia:

me esas vidinta = me vid.ab.as 'olen nähnyt'
me esis skribinta = me skrib.ab.is 'olin lukenut'
me esos vendinta = me vend.ab.os 'olen myyvä' (jne.).

Näillä passiivin rakenteilla on selkeät vastineet suomessa:

me esas amata 'olen rakastettu'
me esas trovita 'olen löydetty', 'minut on löydetty'
me esis vidita 'olin nähty', 'minut oli nähty'.

Idon järjestelmä tuottaa loogisia ja ymmärrettäviä mutta käytännössä ehkä harvinaisia yhdistelmiä:

me esas vidata 'olen nähtävä'
me esos trovita 'olen oleva löydetty'
me esis vidota 'olin nähdyksi tuleva'
me esus lektita 'olisin luetuksi tullut' (jne.).

Passiivin liittomuotojen kanssa lauseen toimija tai tekijä ilmaistaan agenttirakenteella, jossa käytetään da-prepositiota: Ni esis salvata da nia hundo. Suomen kieli vaatii näissä rakenteissa aktiivilauseen ja subjektin: 'Koiramme pelasti (on pelastanut) meidät.' (Vrt. ni esis salvata 'meidät on pelastettu'.)

Myös passiivin yhteydessä voidaan käyttää vaihtoehtoisesti ab-suffiksia:

me esabis amata 'minä olen ollut rakastettu'
me esabus amata 'minä olisin ollut rakastettu'
ol esabis facita = ol fac.es.ab.is 'se oli tehty'.