Japanin kieli/Kirjoittaminen

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Japania kirjoitetaan kolmea eri merkistöä käyttäen. Nämä merkistöt ovat hiragana(ひらがな), katakana (カタカナ) ja kanji (漢字). Kaksi ensimmäistä ovat toisiaan muistuttavia tavumerkistöjä, joissa molemmissa on 46 merkkiä (jos 46:sta perusmerkistä johdetut tavut otetaan mukaan voidaan merkkien määräksi lukea 71), ja joita käytetään hieman eri tarkoituksiin.

Hiragana on ns. yleismerkistö, jota käytetään japania kirjoitettaessa pääasiassa kieliopillisten rakenteiden ja päätteiden ilmaisuun ja japanilaisiin sanoihin, joille ei ole sopivaa kanjia. Katakanoilla kirjoitetaan enimmäkseen vierasperäisiä lainasanoja, paitsi kiinalaisia, ja niitä käytetään myös, kun esim. ulkomaisia nimiä transkriboidaan japaniksi. Katakanoilla kirjoitetaan usein myös eläinten ja luonnon ääniä kuvaavia sanoja ja kasvien ja eläinten nimiä. Katakanaa käytetään paljon myös esim. mainoksissa, koska se herättää huomiota, hieman kuten latinalaisten aakkosten isot kirjaimet.

Molemmissa merkistöissä on samat tavut (n. 50 kappaletta), vaikkakin katakanoilla voidaan ilmaista hieman enemmän äänteitä käyttämällä useampia merkkejä yhdessä (Sopeutettu katakana). Hiraganoista ja katakanoista käytetään yhteisnimitystä kana.

Kanji-kirjoitusmerkit ovat alunperin kiinalaisia kirjoitusmerkkejä, jotka ilmaisevat tavujen sijaan kokonaisia merkityksiä. Näitä kirjoitusmerkkejä on useita tuhansia, mutta Japanin hallitus on määritellyt vain noin 2000:n merkin (jooyoo kanji 常用漢字, päivittäisesti käytettävät kanjit) joukon välttämättömäksi päivittäiseen elämään. Japaninkieliset sanat voidaan aina kirjoittaa myös hiraganoilla, mutta tämä on huomattavasti enemmän tilaa ja aikaa vievää, ja vaikeuttaa myös tekstin ymmärtämistä johtuen japanin kielen suuresta homonyymien määrästä sekä siitä, että kirjoitetussa tekstissä ei käytetä sanavälejä. Joissain julkaisuissa merkitään etenkin harvinaisten kanji-merkkien yläpuolelle tai viereen ääntämisasu pienin hiraganoin (ns. furigana). Tätä kirjoitustapaa käytetään erityisesti silloin, kun kanjimerkki on harvinainen tai jos julkaisu on suunnattu lapsille.

Japanin kielen kirjoittamisessa käytetään jonkin verran myös latinalaisia aakkosia. Niillä merkitään etenkin länsimaisia lyhenteitä, esimerkiksi yritysten nimilyhenteitä. Japanissa on tyypillistä liittää yritysten tai tuotteiden nimiin länsimaisia kirjaimia, kuten esimerkiksi "HDI ビル" (etchi-dii-ai biru). Nämä aakkoskirjaimet lausutaan liki poikkeuksetta englantilaisittain, joskin lausuminen toki sovitetaan japaniin sopivaksi. Japaniksi aakkoset tunnetaan nimellä rōmaji(ローマ字), nimi jota käytetään myös japanin kielen translitteroinnista latinalaisilla aakkosilla.

Kanji-merkistö tarjoaa omat merkkinsä numeroille (一二三四五, eli 12345), mutta päivittäisessä käytössä näitä ei juuri tapaa. Tavallisessa tekstissä numeroina käytetään länsimaisia numeroita, suuria kerroinnumeroita (esim. man, 万, 10 000)lukuun ottamatta.

Perinteinen japanin kirjoitustapa on ylhäältä alas ja oikealta vasemmalle, vaikkakin nykyään käytetään myös hyvin paljon tapaa kirjoittaa länsimaisittain vasemmalta oikealle. Kuitenkin romaanit, runot jne. kirjoitetaan edelleen ylhäältä alas, oikealta vasemmalle ja länsimaisittain ajatellen kirjan takaa alkuun. Kirjat ja sarjakuvalehdet tehdäänkin luettavaksi oikealta alkaen, joten länsimaisen lukijan silmissä etukansi onkin takakansi. Sen sijaan esitteet ja mainosmateriaalit ovat yleensä luettavissa vasemmalta alkaen.