Katsele taivasta

Kohteesta Wikikirjasto
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Käännös Oshifiman kirjasta Titta på himlen (ikilinkki käännöksessä käytettyyn versioon).

Työ on kesken: vain osa kirjasta on käännetty.


Johdanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tätä kirjaa voi käyttää ilman kummempia esitietoja. Pitää kuitenkin hahmottaa, että maapallo pyörii kierroksen akselinsa ympäri joka vuorokausi, että se kiertää aurinkoa, ja pitää tietää hiukan päiväntasajasta, napapiiristä, pituuspiireistä ja leveyspiireistä.

Oppiminen perustuu tietynlaisiin kuva-arvoituksiin. Jos näkee vastauksen heti, oikeata vastausta ei tarvitse tarkastaa, vaan voi mennä eteenpäin. Vastauksen yhteydessä on laajempi keskustelu kyseisestä ilmiöstä eri puolilla maapalloa. Kysymykset tai selitykset eivät edellytä aiempien tehtävien ratkaisua. Kuva-arvoitusten lisäksi kirjassa on selittäviä osia, jotka vievät eteenpäin. Nämä on tarkoitus lukea suurin piirtein järjestyksessä, esimerkiksi [himmelsekvatorn] käsittelevä luku on syytä lukea ennen lukua ekliptikasta. Vastausten esipuheessa on selvitetty pedagogiikkaa tarkemmin.

Almanakan aukeama helmikuulta 1712.

Joskus luuleme tietävämme enemmän taivaan ilmiöistä kuin esi-isämme. Kuitenkin he tiesivät monet asiat, jotka eivät ole itsestäänselviä meidän aikamme ihmisille. He näkivät saman taivaan, mutta meillä on iltaisin niin paljon muuta tekemistä, ettemme kerkiä ajattelemaan taivaalla näkemäämme. Emmekä liioin pidä sitä tärkeänä. Jos esimerkiksi haluamme tietää huomisen sään, katsomme TV:tä emmekä katso kuuta, kuten ihmiset tekivät melko vähän aikaa sitten.

Eivät entisen ajan ihmiset olleet mitään tähtitieteen mestareita, koska heillä olisi ollut niin paljon aikaa katsella taivasta. Silloinkin oli kiirettä, silloinkin tehtiin vääriä johtopäätöksiä. Mutta usein tiedettiin, mistä ja mihin aurinko ja kuu nousivat ja laskivat, milloin ne olivat korkealla ja milloin matalalla ja miten kuu muuttui päivä päivältä. Aikalaisistamme useimmat ovat oppineet, että aurinko nousee idästä, mutta harvempi tietää mistä kuu nousee. Ja on muita kysymyksiä, joista olemme epävarmoja:

  • Tiedämme että kuu ja aurinko liikkuvat taivaalla, vaikkakin liian hitaasti että silmä sen näkisi – mutta mihin suuntaan ja kumpi liikkuu nopeammin? Voivatko ne kohdata, tai voiko toinen saavuttaa toisen?
  • Jos lähellä täysikuuta on vahvasti loistava taivaankappale, voiko kyseessä olla Venus?
  • Aurinko on kesällä korkealla. Koskeeko sama myös kuuta ja tähtiä?

Vastaukset tällaisiin kysymyksiin saa usein katsomalla ja miettimällä tarkkaan, mutta useimmiten emme ole tottuneita miettimään, mitä oikeasti taivaalla näemme, vaan etsimme vastauksia mahdollisiin tähtitieteen kysymyksiimme televisiosta, aikakauslehdistä ja kirjoista. Vastaukset ovat silloin helposti tiedon, tarun ja arvausten sekoitusta. Usein asiaa tulee enemmän alkuräjähdyksestä ja avaruusolennoista, vähemmän siitä miten tähdet ja planeetat vaeltavat taivaalla. Tämän kirjasen luettuasi osannet keksiä vastaukset jälkimmäistä koskeviin konkreettisiin kysymyksiin.[tarkista käännös]

Tänä päivänä, matkustaessamme toisille leveyspiireille, teemme vielä enemmän havaintoja joita miettiä – ja kaiken saaminen yhteyteensä on vielä vaikeampaa:

  • Kulkeeko aurinko vastapäivään eteläisellä pallonpuoliskolla?
  • Voiko Otavan nähdä eteläisellä pallonpuoliskolla? Vai näkyykö siellä vain eteläisen tähtitaivaan tähtiä?

Silloin ehkä miettii hetken näkemiään kuvia Maasta ja aurinkokunnastamme – ja luovuttaa. Olemme nähneet kaaviokuvia aurinkokunnasta, lähikuvia planeetoista avaruusaluksien kuvaamina ja scifi-leffoja, joissa avaruusalukset risteilevät planeettojen välissä. Mutta tuntuu kuin nämä tietomme taivaankappaleista sopisivat paremmin avaruusmatkoille kuin selittämään maassa kokemaamme. Miten näin on päässyt käymään?

Katso vastauksia, jos haluat tietää miten niin on käynyt, tai jos jo haluat nopean vastauksen edellä esitettyihin kysymyksiin.

Nyt näytämme joukon kuvia, joista pitäisi tehdä mahdollisimman paljon johtopäätöksiä.

Toinen luku. Kuusi perussuuntaa ja taivaan napa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun katselee taivaanilmiöitä, pitää ensisijaisesti pitää mielessä missä asiat näkyvät, siis missä suunnassa. Suuntia voi sitten verrata muiden ilmiöiden suuntiin tai aikaisempiin havaintoihin.

Löydä neljä virhettä



Ensimmäinen kuva-arvoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljä virhettä neljässä kuvassa: Tässä ovat ensimmäiset neljä kuvaa. Katsele niitä kriittisesti. Mikä on väärin? Jokaisessa kuvassa on jokin virhe. Mieti hieman, katso sitten oikea vastaus. Palaa sitten lukemaan tästä.


Facit

Mikä on väärin?

Kylttivirhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikä vika on tässä ilmansuuntia näyttävässä kuvassa?

Facit


Perussuunnat ovat itä, länsi, etelä ja pohjoinen sekä ylös ja alas. Ylös, eli suoraan maanpinnasta ylöspäin, on zeniitti, suoraan alas maahan on nadiiri. Perussuuntien välillä on 90 astetta tai 180 astetta. Jos näkee taivaankappaleen ja haluaa kertoa toiselle missä se näkyy, voi esimerkiksi sanoa, että se on idässä 20 astetta taivaanrannasta. Antamalla katseen kulkea taivaanrannasta zeniittiin voi arvioida, montako kertaa taivaanrannan ja taivaankappaleen välinen kulma mahtuu koko 90 asteen kulmaan ja siten montako astetta tämä pienempi kulma on.


Montako astetta?

Mikä kulma?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Montako astetta on Pohjantähdestä zeniittiin? Facit



Kymmenenasteennyrkki

Arvioi kulmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos pitää käden suorassa, nyrkin koko vastaa tavallisesti noin 10 astetta. Kuvan henkilöllä tämä pätee, niin että yhdeksän nyrkkiä todella vastaa suoran kulman 90 astetta.

Jos on tarve arvioida pieniä kulmia, niitä voi vastaavasti verrata kuun läpimittaan. Se – kuten auringonkin – on melko tarkkaan puoli astetta. Tämän pitäminen mielessä voi olla kätevää.

Sanoessamme ”20 astetta taivaanrannasta” tarkoitamme kulmaa, jonka kärki on silmämme kohdalla. Hieman huolimattomasti usein kuitenkin puhumme ”korkeudesta” tai ”etäisyydestä” kulmien sijasta: ”20 asteen korkeudella” tai ”70 asteen etäisyydellä zeniitistä”. Tähtitaivashan näyttää maisemalta tai karttakuvalta katsoessamme korkealle, ja lähellä taivaanranta olevaa vertaamme puihin tai taloihin, joilla on oikea korkeus. Käyttämämme mitta on kuitenkin kulmamitta, yksikkönä esimerkiksi asteet.

Sanomme myös intuitiivisesti kahden tähden olevan ”lähellä” toisiaan, kun niiden välinen kulma on pieni. Tämähän ei suinkaan tarkoita niiden olevan toisiaan lähellä avaruudessa, vain että ne näkyvät samassa suunnassa. Jos haluaa olla tarkka, asia pitäisi ilmaista näin, mutta on kömpelöä joka yhteydessä puhua näkymisestä.



Montako astetta?

Hur långt ifrån varandra är sol och måne?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Millä etäisyydellä aurinko on kapeasta kuunsirpistä? Auringon ja kuun välille on piiretty apuviivoja. Facit



Suunnat ovat hyvin tärkeitä arvioidessamme mitä taivaalla näkyy. Lintuja katsellessa pääsee pitkälle tarkkailemalla lintujen ulkonäköä, mutta erottaaksemme esimerkiksi Venuksen Jupiterista suunta on usein aivan ratkaiseva, tässä tapauksessa suunta verrattuna aurinkoon.

Auringon ja kuun kuitenkin tunnistamme niiden ulkonäöstä. On myös hyvä tuntea yksi tähtikuvio, nimittäin Otava. Se on helppo tunnistaa ulkonäöstään, ja sen avulla löydämme Pohjantähden, joka on keskikirkas tähti sen läheisyydessä.

Koska Pohjantähti on niin tunnettu, luulisi että se on erikoisen kirkas tähti, ja ehkä että se on pohjoisessa. Se ei kuitenkaan ole erikoisen kirkas, eikä sitä kannata etsiä pohjoiselta taivaanrannalta (paitsi jos olemme tropiikissa päiväntasaajasta pohjoiseen). Pohjolassa Pohjantähti on korkealla, vain kolmisenkymmentä astetta zeniitistä. Pohjoisnavalla Pohjantähti on suoraan zeniitissä.

Tunnista Otava ja löydä taivaan napa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Löydä Pohjantähti

Kuvan alaosassa näet Otavan kauhamaisen ulkomuodon. Kuvassa on joitakin apuviivoja, jotta muoto erottuisi paremmin.

Löytääkseen Pohjantähden voi kuvitella Otavan ”takapyörien” välille viivan, jonka pituus on suurin piirtein 5 kertaa pyörien väli. (Takapyörä-nimitys tulee ajatuksesta, että Otava olisi vaunu, jossa vain yksi aisa. Vertaus ei ole kovin hyvä, koska vaunu silloin, kuten kohta tulemme näkemään, liikkuisi takaperin yön aikana, takapyörät edellä ja aisa takana.) Hieman mielikuvitusta käyttäen Pohjantähden lähellä olevat tähdet voi nähdä Otavan pienempänä ja muunnettuna kuvana – vastakkaiseen suuntaan käännettynä. Sitä kutsutaan ”Pieneksi karhuksi”.

TIEDETTÄVÄÄ: Pohjantähti on tärkeä, koska se on aivan pohjoisen taivaannavan vieressä, jonka ympäri kaikki näyttää pyörivän.

Jos katsomme Otavaa koko yön säännöllisin väliajoin, näemme että se koko ajan liikkuu, kun taas Pohjantähti pysyy samassa suunnassa. Koko tähtitaivas näyttää pyörivän Pohjantähden ja itsemme ympäri, kuin meidän ja taivaan napojen läpi kulkisi akseli, toinen napa Pohjantähden kohdalla ja toinen vain eteläisellä pallonpuoliskolla näkyvä. Tähtitaivas näyttää pyörivän tämän akselin ympäri. Siksi meidän, pohjoisella pallonpuoliskolla, on hyvä osata löytää Pohjantähti, jotta etukäteen voimme arvioida, mihin suuntaan tähdet tulevat yön aikana liikkumaan.

Eteläisellä pallonpuoliskolla ei ole vastaavaa tähteä, joka olisi eteläisen taivaannavan kohdalla. Etelän risti on selkeä tähtikuvio jonkin matkaa eteläisestä taivaannavasta. Sitä voi verrata Otavaan, ja siitä saatavaa suuntaa ja etäisyyttä voi käyttää eteläisen taivaannavan osoittamiseen, mutta navan alueella ei juurikaan ole tähtiä, jotka auttaisivat navan tarkemmassa paikantamisessa.

Kolmas luku. Varjot ja kuun vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[...]

Neljäs luku. Suurin piirtein kaikki nousee idästä ja laskee länteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viides luku. Kaikki pyörii yhden kierroksen suurin piirtein vuorokaudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuudes luku. Pohjoinen ja eteläinen tähtitaivas ja niitä erottava ekvaattoritaso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seitsemäs luku. Kuun kulku ja kuun vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahdeksas luku. Myötä- ja vastapäivään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdeksäs luku. Kuun korkeus ja ekliptika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kymmenes luku. Ekliptika tähtitaivaalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdestoista luku. Eri puolilla maapalloa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahdestoista luku. Planeetat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmastoista luku. Satelliitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljästoista luku. Maan- ja auringonkeskeinen katsontatapa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]