Kiinan kieli/Kielioppi
Kiina on tonaalinen ja analyyttinen kieli. Sanajärjestys on aina sama (subjekti-verbi-objekti) ja sanan sävelkorko on tärkeä. Sanoja ei myöskään taivuteta lainkaan, nomineja ei monikkoihin eikä sijamuotoihin eikä verbejä persoona-, aika- ja tapamuotoihin, vaan kaikki ilmaistaan määresanoilla.
Nominit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Substantiivit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiinassa substantiiveilla ei ole sukuja eikä varsinaisia artikkeleitakaan. Tarvittaessa voi käyttää artikkelia 一个 (yīgè) joka vastaa englannin a, an artikkelia.
Adjektiivit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Superlatiivi muodostetaan 最 (zuì) partikkelilla joka lisätään adjektiivin eteen. Esim. 最大 (zuìdà, suurin), 最好 (zuìhǎo, paras).
Pronominit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Persoonapronominit | ||
|---|---|---|
| Merkki | Pinyin | Suomennos |
| 我 | wǒ | minä |
| 您 | nǐ | sinä |
| 他 | tā | hän (mies) |
| 她 | tā | hän (nainen) |
| 我们 | wǒmen | me |
| 您们 | nǐmen | te |
| 他们 | tāmen | he |
| Demonstratiivipronominit | ||
|---|---|---|
| Merkki | Pinyin | Suomennos |
| 这 | zhè | tämä |
| 那 | nà | tuo |
| 它 | tā | se |
| 这些 | zhèxie | nämä |
| 那些 | nàxie | nuo |
| 他们 | tāmen | ne |