Kiipparikirja/Rytmi
Tahtilaji
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun kuuntelet musiikkia, alkaa jalka helposti iskemään muusiikin tahdissa. Nämä ovat tahdin iskuja. Tahti on ylempi rytminen yksikkö, joka koostuu tietystä määrästä iskuja.
Tyypillisimpiä tahtilajeja ovat 4/4, 3/4, 6/8 ja 12/8.
4/4-tahtilajin tahti on neljän neljäsosanuotin mittainen. Siinä on neljä iskua tahdissa. 3/4-tahtilajin tahti on kolmen neljäsosanuotin mittainen, 6/8-tahtilajin tahti on kuuden kahdeksasosanuotin mittainen ja niin edelleen.
4/4-tahtilajissa lasketaan neljä neljäsosanuotin mittaista iskua. Laske neljään (yk-si kak-si kol-me nel-jä) hihatin (ristinuotit) mukana tai yy-kaa-koo-nee joka toisen hihatin mukana. Neljännen jälkeen aloita alusta. Yksi tällainen jakso yhdestä neljään on yksi tahti.
3/4-tahtilajissa kolme (yy – kaa – koo – yy – kaa – koo...). Tahtilaji on tuttu valssista.
6/8-tahtilajissa lasketaan kaksi pisteellisen neljäsosanuotin eli kolmen kahdeksasosanuotin mittaista iskua. Rytmissä on siis kuultavissa kaksijakoinen ylempi taso ja kolmijakoinen alempi taso.
12/8-tahtilajissa on neljä kolmen kahdeksasosanuotin mittaista iskua. Rytmissä on nelijakoinen ylempi taso ja kolmijakoinen alempi taso.
Tahdin sisäinen rytmijako voi kuitenkin vaihdella tästä.
Tahtilaji voi muuttua kesken kappaleen.
Samankuuloinen musiikki voidaan monesti kirjoittaa usealla eri tavalla. Esimerkiksi neljäneljäsosatahtilajiin trioleiksi kirjoitetut nuotit voi yhtä hyvin ajatella 12/8:aan.
Kolmimuunteisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolmimuunteisuudella tarkotetaan, että rytmi soitetaan keinuvasti. Kahden kahdeksasosanuotin parista ensimmäinen soitetaan noin kaksi kertaa pitempänä kuin toinen. Tällainen on tyypillistä jazz-, blues ja monessa kansanmusiikissa. Vaikka kolmimuunteisuus merkitään siten, että ensimmäinen nuotti otta triolin kaksi ensimmäistä paikka ja toinen viimeisen, ei merkintä ole tarkka, vaan svengiä voi olla enemmän tai vähemmän mm. kappaleen temposta riippuen.
Yllä oleva 4/4 esimerkki soitettuna kolmimuunteisesti.
(Esimerkki on norjalaisesta kansansävelmästä Opp i fjellet.)
Nuotteja ei kuitenkaan yleenä kirjoiteta näin, vaan kolmimuunteisuus ilmaistaan merkinnällä tai tekstillä ”shuffle” tai ”swing”.
Toinen tapa on merkitä kahdeksasosat pisteellisen kahdeksasosan ja kuudestoistaosan pareiksi.