Korttipelit/Huutopussi

Huutopussi on kahden, kolmen tai neljän pelaajan korttipeli. Se perustuu paljolti aiempaan marjapussiin. Huutopussissa pelataan kierroksia, kunnes joku pelaaja saa kerättyä kokoon 500 pistettä.

Peliä voi pelata myös parijoukkuein niin, että kaksi paria kilpailevat keskenään.

Pakka

Huutopussia pelataan 36 kortin korttipakalla, josta puuttuu kortit 2–5, eli vain korteilla 6–10, J–K ja A.

Korttien arvojärjestys on korkeimmasta alhaisimpaan: ässä (A), kymmenen (10), kuningas (K), kuningatar (Q), sotilas (J), 9–6. Huomaa, että 10 on toiseksi korkein arvo ja kuvakortteja korkeammalla.

Pelin kulku

Jokaisen huutopussikierroksen kulku on seuraavanlainen:

Korttien ja mahdollisen pirunpakan jakaminen
Tarjousten esittäminen
Tarjouksen korottaminen
Tikkien pelaaminen
Pisteenlasku

Jako ja tarjoukset

Jokaisen kierroksen alussa jakaja jakaa kortit. Jokainen pelaaja saa saman verran kortteja. Tämän lisäksi pöydän keskelle jätetään pelaajamäärästä riippuen keskikortit, eli ns. pirunpakka, kuvapuoli alaspäin. Pirunpakassa on tavallisesti yhtä monta korttia kuin on pelaajiakin. Paripelissä pirunpakan sijasta yleensä pelataan ns. vaihtopeliä.

Kun kortit on jaettu, pelaajat alkavat huutamaan tarjouksia vuorollaan. Tarjoukset ovat pistemääriä, ja vähimmäistarjous riippuu tarkoista säännöistä. Yleensä kaksin- ja kolminpelissä minimitarjous on vähintään 40 ja nelinpelissä 50, mutta korkeammasta rajasta voidaan sopia pelaajien kesken ennen peliä. Tarjousten huutaminen alkaa jakajaa seuraavasta pelaajasta, jonka on aluksi huudettava minimitarjous. Tämän jälkeen muut pelaajat saavat vuorollaan joko korottaa tarjousta, joko viidellä tai sillä jaollisella luvulla (esim. 10, 20, jne.), tai jättäytyä pois huudosta (esim. huutamalla "ohi").

Kun vain yksi pelaaja on jäljellä, hän on huutaja, joka on voittanut tarjouskilpailun huudollaan. Pirunpakan kortit paljastetaan kaikille, ja huutaja saa nostaa ne käteensä. Hänen pitää samalla laskea pois sama määrä kortteja kädestään, ja nämä kortit pelaaja laittaa omaan tikkikasaansa kuvapuoli alaspäin. Vaihtopelissä eniten tarjonnut pelaaja vaihtaa parinsa kanssa keskenään kolme tai neljä korttia käsistään.

Kun pirunpakka on jaettu tai vaihto suoritettu, huutaja saa vielä halutessaan kerran korottaa huutoaan (samoin säännöin kuin aiemmin) tai jättää korottamatta ennen ensimmäisen tikin pelaamista. Hänen saama pistemääränsä riippuu huudostaan (ks. pisteenlaskua alempana).

Tikit

Huutaja aloittaa ensimmäisen tikin. Valttia ei aluksi ole valittu. Joissain säännöissä tikin ensimmäistä korttia voidaan rajoittaa; voidaan esimerkiksi vaatia, että ensimmäinen kortti on ässä; tai jos ässää ei ole, pataa; tai jos sitäkään ei ole, mikä tahansa kortti.

Kuten yleensäkin, jokainen pelaaja lyö yhden omista korteistaan tikkiin vuorollaan. Tikin voittaa se pelaaja, joka on lyönyt korkeimman kortin, joka on samaa maata tikin alkukortin kanssa. Poikkeuksena mikäli valtti on julistettu ja yksikään tikin kortteista on valttimaata, korkein valttikortti voittaa tikin.

Huutopussissa on maapakko, ylimenopakko ja valttipakko:

Maapakko: pelaajan on tunnustettava maata, eli lyötävä tikin aloituskortin kanssa samaa maata oleva kortti, jos hänellä on sellainen kädessään.
Esim. pöydällä ♡ 8, pelaajalla kädessä ♡ 7, ♣ J: pelaajan täytyy lyödä ♡ 7
Ylimenopakko: jos pelaaja pystyy tunnustamaan maata, hänen on pelattava kortti, joka on muita tikkiin pelattuja samanmaisia kortteja korkeampi.
Esim. pöydällä ♡ 8 ja ♡ J, pelaajalla kädessä ♡ 9, ♡ Q, ♣ J: pelaajan täytyy lyödä ♡ Q
Valttipakko: jos valtti on julistettu ja pelaaja ei pysty tunnustamaan maata, hänen on pelattava valttimaata.
Esim. ruutuvaltti, pöydällä ♠ J, pelaajalla kädessä ♡ 7, ♢ K, ♣ J: pelaajan täytyy lyödä ♢ K

Pelaajan on siis pakko lyödä:

tikin aloituskortin kanssa samaa maata oleva tikin kortteja korkeampi kortti, tai jos hänellä ei ole sellaista kädessään,
tikin aloituskortin kanssa samaa maata oleva mikä tahansa kortti, tai jos hänellä ei ole sellaista kädessään,
jos valtti on julistettu, valttikortti, tai jos hänellä ei ole sellaista kädessään,
mikä tahansa kortti kädestään.

Tikin voittaja ottaa sen kortit, asettaa ne omaan tikkikasaansa kuvapuoli alaspäin ja ajaa seuraavaan tikkiin (eli aloittaa sen).

Valtit

Pelaaja saa julistaa maan valtiksi, mikäli:

hänellä on kädessään kyseistä maata oleva kuningas ja kuningatar, ja
hän voitti kierroksen viime tikin (säännöistä riippuen valtin voi julistaa vain, jos pelaaja itse aloitti voittamansa tikin, ns. "vahva ajo").

Tällöin julistettu valtti ilmoitetaan kaikille pelaajille, ja on sitten voimassa. Jokaisen maan voi julistaa valtiksi vain kerran kierroksen aikana, ja valtin saa julistaa vain kerran tikin jälkeen.

Paripelissä toisen ehdon täyttävä pelaaja, jolla on vain yksi valttiin tarvittavista korteista, voi kysyä pariltaan, onko hänellä pariin tarvittavaa toista korttia. Jos on, valtin voi julistaa myös näin.

Pisteet

Kun kaikki kädessä olevat kortit on pelattu tikeissä, pisteet lasketaan. Jokainen laskee omasta tikkikasastaan ne kortit, joista saa pisteitä:

jokaisesta ässästä 11 pistettä
jokaisesta kympistä 10 pistettä
jokaisesta kuninkaasta 4 pistettä
jokaisesta kuningattaresta 3 pistettä
jokaisesta sotilaasta 2 pistettä

Tämän lisäksi pelaaja saa pisteet jokaisesta kierroksen aikana julistamastaan valtista: patavaltista 40, ristivaltista 60, ruutuvaltista 80 ja herttavaltista 100 (maajärjestys voi vaihdellakin eri säännöistä riippuen).

Pisteet voidaan lopuksi pyöristää lähimpään viiteen pisteeseen. Jos huutaja on saanut vähintään huutonsa verran pisteitä, hän saa huudon verran pisteitä (lisäpisteitä ei anneta). Jos sen sijaan hän ei ole saanut tarpeeksi pisteitä, hän saa huutonsa verran miinuspisteitä. Täten esimerkiksi 150 pistettä huutanut voi kierrokselta saada vain 150 tai -150 pistettä, eli huutoa pitää harkita tarkoin. Muut pelaajat saavat pisteenlaskun mukaiset pisteet. Joissain säännöissä tikeittä jäämiselle voidaan säätää lisärangaistus.

Peli päättyy, kun jollakulla pelaajalla on vähintään 500 pistettä. Tällöin hän voittaa, tai jos useampi, eniten pisteitä kerännyt.