Kubuntu tutuksi/Ohjelmat

Wikikirjastosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vertailutaulukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linuxille on olemassa hyvin monipuolista ohjelmatarjontaa useimpiin tarpeisiin. Taulukossa ohjelmat on ryhmitelty käyttötarkoituksen mukaan. Ensimmäisessä sarakkeessa on mainittu yleisin Windows-ohjelma, toisessa Ubuntun oletusohjelma ja kolmannessa Kubuntun oletusohjelma. Viimeiseen sarakkeeseen on listattu muita ohjelmavaihtoehtoja, joita voit asentaa järjestelmääsi pakettienhallinnan avulla. Voit myös käyttää Kubuntun oletusohjelmia Ubuntussa ja päinvastoin.

Xubuntu linuxiin suositellaan kevyempiä, GTK+-pohjaisia sovelluksia. Luettelon Xubuntuun suositeltavista sovelluksista löydät sivulta Xubuntun ohjelmat.

Windows Ubuntun oletusohjelma Kubuntun oletusohjelma Muita Linux-ohjelmia

Toimisto-ohjelmisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tekstinkäsittely
  • Taulukkolaskenta
  • Esitysgrafiikka
  • Tietokanta
  • Julkaisu

Microsoft Office:

  • Word
  • Excel
  • Powerpoint
  • Access
  • Publisher

OpenOffice.org:

  • Writer
  • Calc
  • Impress
  • Base

OpenOffice.org:

  • Writer
  • Calc
  • Impress
  • Base
  • Gnome-Office
  • KOffice
  • gNumeric
  • Abiword

Internet-selain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Microsoft Internet Explorer
  • Mozilla Firefox
  • Opera
  • Safari for Windows
  • Google Chrome
  • Mozilla Firefox
  • Konqueror
  • Chromium
  • Opera
  • Epiphany
  • Dillo
  • Links
  • Google Chrome
  • W3m

Sähköposti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Outlook Express
  • Outlook
  • Eudora
  • Mozilla Thunderbird
  • Evolution
  • Kmail/Kontact
  • Mozilla Thunderbird
  • Sylpheed
  • Mutt
  • Pine

Pikaviestintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • MSN Messenger
  • ICQ
  • Trillian
  • Miranda IM
  • OpenWengo
  • Pidgin
  • Empathy
  • Kopete
  • GnomeICU
  • Kmess
  • licq
  • aMSN
  • Alicq
  • sim
  • OpenWengo

Nettipuhelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Skype
  • MSN Messenger
  • Ventrilo
  • OpenWengo
  • Gizmo
  • Skype
  • OpenWengo
  • Linphone
  • KPhone
  • Gizmo
  • Twinkle

IRC[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • mIRC
  • X-Chat
  • Opera
  • Empathy
  • Quassel IRC
  • irssi
  • KVirc
  • BitchX
  • WeeChat
  • ircII
  • Opera

Uutisryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Outlook Express
  • Forté Agent
  • Pan
  • Mozilla Thunderbird
  • XanaNews
  • KNode/Kontact
  • Pan
  • Mozilla Thunderbird
  • KLibido
  • Slrn
  • Tin
  • trn

RSS-lukija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Feedreader
  • Sharpreader
  • Opera
  • Akregator
  • Straw
  • Blam
  • Mozilla Thunderbird
  • Opera

P2P-ohjelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Azureus
  • µtorrent
  • Emule / Edonkey
  • DC++ / RevConnect
  • Transmission
  • KTorrent
  • aMule
  • Azureus
  • LinuxDC++
  • KMLDonkey
  • Deluge

Kuvankäsittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Photoshop
  • Paint Shop Pro
  • Gimp
  • PhotoFiltre
  • Gimp
  • Krita
  • Gimpshop
  • LightZone

Vektorigrafiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Illustrator
  • Corel Draw
  • FreeHand
  • Inkscape
  • utunbu++
  • OpenOffice.org Draw
  • OpenOffice.org Draw
  • Inkscape
  • Sodipodi
  • Xara Xtreme

Sivun taitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • InDesign
  • Pagemaker
  • Scribus

Palomuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Windowsin oma (Vista)
  • F-Secure
  • ZoneAlarm
  • Kerio
  • utunbu++

Osa järjestelmän ydintä

Osa järjestelmän ydintä

  • Gufw
  • Firestarter
  • Guarddog
  • KMyFirewall

CD:n ja DVD:n kirjoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nero
  • Deep Burner
  • Brasero
  • K3b
  • Nautilus
  • GnomeBaker

Virustorjunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • F-Secure
  • Norton
  • antivir
  • avast!
  • AVG

periaatteessa ei tarvetta (Linuxin käytön yleistyessä tilanne voi muuttua) Netistä ladatut ja sähköpostilla saadut tiedostot hyvä tarkistaa esim. Avast!:lla, ainakin jos lähetät niitä eteenpäin. Linuxkaan ei suojaa urkintasähköposteilta eikä web-sivuhuijauksilta!

periaatteessa ei tarvetta (Linuxin käytön yleistyessä tilanne voi muuttua) Netistä ladatut ja sähköpostilla saadut tiedostot hyvä tarkistaa esim. Avast!:lla, ainakin jos lähetät niitä eteenpäin. Linuxkaan ei suojaa urkintasähköposteilta eikä web-sivuhuijauksilta!

PDF-tiedostot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Adobe Reader
  • Foxit Reader
  • Evince
  • Okular
  • Adobe Reader
  • ePDFViewer
  • gv
  • xpdf

Kotisivujen tekeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Dreamweaver
  • Frontpage
  • NVU
  • KompoZer
  • NVU
  • KompoZer
  • Bluefish
  • Quanta
  • Emacs




Videoiden katselu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Windows Media Player
  • Realplayer
  • PowerDVD
  • BS Player
  • VLC
  • Media Player Classic
  • Totem
  • Dragon Player
  • xine
  • Realplayer
  • MPlayer / KMplayer / GMplayer / SMPlayer
  • VLC

Valokuvien katselu ja arkistointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ACDSee
  • Picasa2
  • F-spot
  • Gwenview
  • Digikam
  • GThumb
  • GQview
  • KPhotoAlbum
  • Picasa

Tekstieditori, tekstin muokkaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Notepad
  • WordPad
  • Gedit
  • Kate
  • KWrite
  • Nano
  • Pico
  • Joe
  • Zile
  • Vim / gvim / nvi
  • Emacs
  • Mousepad
  • Leafpad

Yleisimpien ohjelmien esittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimisto-ohjelmistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OpenOffice.org Writer

Microsoft Officea vastaava toimisto-ohjelmisto Ubuntussa on OpenOffice.org. OpenOffice perustuu avoimeen lähdekoodiin ja se pitää sisällään hyvin pitkälle samat toiminnot kuin Microsoftin toimisto-ohjelmisto. OpenOffice on viime aikoina saanut jalansijaa paljon myös yrityksissä ja julkishallinnossa ympäri maailmaa. Siitä on olemassa versiot myös Microsoft Windows -käyttöjärjestelmille ja Mac OS X:lle.

OpenOfficeen siirtyminen on helppoa Microsoft Officeen tottuneelle, sillä sen käyttöliittymä on hyvin samanlainen. OpenOffice tukee osittain Microsoft-ohjelmien suljettuja tiedostomuotoja. Word-tiedostojen käyttö onnistuu parhaiten, sen sijaan excel- ja powerpoint-tuki on puutteellisempi ja VBA-makrot eivät toimi. Vanha OpenOffice.org 2-versio ei osaa käsitellä Office2007:n openXML talletusmuotoja .docx, .xlsc jne, mutta OpenOffice.orgin kolmanteen versiosioon on tukea tullut jonkin verran.

OpenOffice.org sisältää seuraavat osat:

  • OpenOffice.org Writer - tekstinkäsittely
  • OpenOffice.org Calc - taulukkolaskenta
  • OpenOffice.org Draw - vektorigrafiikka
  • OpenOffice.org Impress - esitysgrafiikka
  • OpenOffice.org Formula - matemaattiset kaavat
  • OpenOffice.org Base - tietokantaohjelma

OpenOffice sisältää myös WWW-editorin ja tuen tietokantayhteyksille.

OpenOffice käyttää oletuksena OpenDocument-standardin mukaista tiedostomuotoa. Muun muassa Euroopan unionin komissio suosittelee tämän tiedostomuodon käyttämistä, ja monet suuret ohjelmistoalan yritykset tukevat sen leviämistä. Nykyiset ongelmat käytännön dokumenttistandardiksi aikojen saatossa muodostuneiden office-dokumenttien kanssa hidastavat ja hankaloittavat kuitenkin käyttöä. Office:een on saatavilla Microsoftin sivuilta lisäosat, joilla Officessa voidaan osittain avata käsittelyyn OpenOffice.org:lla sen odf-tiedostomuotoon talletettuja dokumentteja. Officen versiota 2007:ta seuraavaan versioon on lupailtu tukea odf-tiedostomuodolle.

Voikko-niminen ohjelmisto mahdollistaa suomen kielen oikoluku- ja tavutustoiminnon kytkemisen OpenOfficeen ja moniin muihin ohjelmiin. Voikosta on olemassa valmiit asennuspaketit Ubuntulle, joten sen käyttöönotto on helppoa.

OpenOfficelle on saatavilla laadukkaita suomenkielisiä ohjeita. Näistä kannattaa tutustua erityisesti Oikeusministeriön julkaisemaan kysymysten ja vastausten käsikirjaan sekä Pohjois-Satakunnan alueopiston julkaisemaan pikaoppaaseen. Myös Oikeusministeriön OpenOffice-pilotoinnin loppuraportti antaa hyvän kuvan ohjelmiston mahdollisuuksista.

Internet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selaimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mozilla Firefoxin 3.5-versio Wikikirjaston etusivulla

Ubuntussa oletusarvoinen internet-selain on Mozilla Firefox. Selaimen ominaisuuksia on helppo lisätä laajennusosien avulla ja niitä onkin saatavilla runsaasti. Kokeile esimerkiksi seuraavia:

  • Adblock - Estää mainosten näkymisen
  • Fasterfox - Nopeuttaa selausta
  • StumbleUpon - Auttaa jakamaan mieluisia internetsivuja ystäviesi kanssa
  • All-in-One gestures - Lisää hiirieleet selaimeen
  • Tabbrowser preferences - Auttaa välilehtien hallinnassa

Lue lisää:

Periaatteessa myös Internet Explorer 6 voidaan asentaa Linuxiin Winen avulla. Tämä ei kuitenkaan ole yleensä suositeltavaa.

Sähköposti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Evolution-sähköpostiohjelma

Evolution on sähköpostiohjelmisto, joka muistuttaa läheisesti Microsoft Outlookia. Ohjelmaan sisältyy mm. helppokäyttöinen roskapostien hallinta, tehokas sisäänrakennettu postien hakutoiminto, sisäänrakennettu postien salaaminen GPG-salausavaimella, tehtävälista ja kalenteri.

Evolution tukee myös yrityksissä laajasti käytettyjä Exchange 2000/2003- ja GroupWise-palvelinsovelluksia.

Lisäksi Evolution integroituu:

  • Gnome-paneeliin näyttäen ajankohtaiset kalenteritapahtumat ja saapuvat sähköpostit.
  • Pidgin-pikaviestinohjelmaan lisäten kyseisen ohjelman ystävät sähköpostin yhteystietoihin.
  • Planner-projektiohjelmaan synkronoidakseen kalenterit sähköpostiohjelman kanssa.

Lue lisää:

Pikaviestintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MSN Messengerin ja ICQ:n käyttöön tottuneille löytyy ohjelmat myös Linuxista. Pidgin, entinen Gaim, tukee useita eri pikaviestistandardeja. Pidgin tukee useita samanaikaisia pikaviestiyhteyksiä, eli sen avulla voi käyttää esimerkiksi MSN Messengeriä ja ICQ:ta samanaikaisesti. Pidginin tukemat pikaviestinstandardit ovat AIM, ICQ, MSN Messenger, Yahoo, IRC, Jabber, Gadu-Gadu, SILC, Novell GroupWise Messenger, Lotus Sametime ja Zephyr.

Pidgin-pikaviestimen ominaisuuksia ovat mm:

  • Tiedostonsiirto keskustelijoiden välillä
  • Buddy Pounce, joka ilmoittaa ystävien tekemistä toimista (mm. saapuminen, poistuminen ja viestin kirjoittaminen)
  • Kirjoituksen oikoluku
  • Välilehditetyt keskusteluikkunat

Pidginiä vastaava ohjelma Kubuntussa on Kopete (joka toimii ja jonka voi asentaa mainiosti myös Ubuntussa).

Hyvin paljon MSN Messengerin kaltainen pikaviestinohjelma Linuxille on aMSN, jossa on tuki mm. webbikameralle.

Lue lisää:

Nettipuhelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nettipuhelut (VoIP eli Voice over Internet Protocol) ovat viime aikoina tulleet hyvin suosituiksi. Yleistynyttä SIP-standardia tukevia ohjelmia Ubuntussa ovat mm. Ekiga, Kphone ja Twinkle. Suositusta nettipuhelinohjelmasta Skypesta on myös Linux-versio. Skype ei tue SIP-standardia, joten sillä voi soitella nettipuheluja vain toisille Skypen käyttäjille.


IRC (Internet Relay Chat)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

X-Chat-IRC-yhteysohjelma

IRC mahdollistaa reaaliaikaisen keskustelun muiden internet-käyttäjien välillä ja onkin varsin suosittu viestintämenetelmä niin nuorten kuin varttuneimpienkin keskuudessa. Ubuntussa on valmiina X-Chat Gnome -ohjelma, jolla pääsee helposti ja nopeasti keskustelemaan halutuille kanaville. Myös Pidgin-pikaviestinohjelmalla voi käyttää IRC:tä.

Kubuntun IRC-ohjelma on Quassel IRC.

Suomenkielisen Ubuntu-yhteisön IRC-keskustelukanavat:

  • #ubuntu-fi (Freenode / irc.freenode.org)
  • #kubuntu-fi (Freenode / irc.freenode.org)
  • #ubuntu.fi (IRCnet)
  • !kubuntu.fi (IRCnet)

Lue lisää:

RSS-syötteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RSS-uutistenlukijaohjelmalla voi seurata monia RSS-syötteitä samanaikaisesti ja kullekin syötteelle voi asettaa omia ominaisuuksia noutoväleille, arkistoinnille jne. Ohjelma pienenee nätisti ikoniksi odottelemaan uusia viestejä - ja näyttääkin ikonissaan koko ajan uusien viestien lukumäärän. Ubuntussa RSS-syötteitä luetaan Liferea-nimisellä ohjelmalla. Kubutun vastaava ohjelma on Akregator.

Lue lisää:

Grafiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvankäsittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gimp-kuvankäsittelyohjelma

Yksi Linuxin tunnetuimmista ohjelmista on kuvankäsittelyohjelma GIMP (GNU Image Manipulation Program), joka on varsin monipuolinen ominaisuuksiltaan. GIMP tarjoaa myös vaativalle harrastajalle riittävät monipuoliset kuvankäsittelyominaisuudet. GIMP:in käyttöliittymä on hieman totutusta poikkeava, mutta kuitenkin nopeasti omaksuttavissa.

GIMPshop on GIMPistä tehty ja Photoshopin valikoita mukaileva versio GIMPistä. Tästä syystä GIMPshop on Photoshopia käyttäneelle hieman tutumpi. Tosin GIMPshop ei kuulu Ubuntun vakio-ohjelmalähteisiin.

Vektorigrafiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inkscape on monipuolinen vektorigrafiikkaohjelma. Se muistuttaa toiminnoiltaan Illustratoria, Freehandia ja Corel Drawta. Inkscape käyttää tiedostomuotonaan W3C-standardin mukaista SVG:tä.


Sivun taitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Scribus on tehokas ja monipuolinen julkaisuohjelma Linuxille. Sen tavoitteena on korkealaatuisten painokelpoisten PDF-dokumenttien tuottaminen sekä käytön helppous. Scribus on kehittynyt nopeasti ja se on hyvä vaihtoehto kaupallisille kilpailijoilleen.

Tietoturva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palomuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linux-ydin pitää sisällään palomuurin. Asennuksen jälkeen ei yleensä tarvitse asentaa erillistä palomuuriohjelmaa, sillä nykyaikaisissa jakeluissa on harvoin oletusarvoisesti yhteyksiä vastaanottavia ohjelmia käynnissä. Jos kuitenkin tarvitset ohjelmia, joita varten palomuuriin on avattava portteja, voit tehdä sen Gufw-ohjelmalla. Lisätietoja sivulla Järjestelmän asetukset.

Virustorjunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linuxille ei ole yhtään aktiivisesti leviävää virusta, joten virustorjuntaa ei useimmiten tarvita lainkaan. Avoimen lähdekoodin virustorjuntaohjelmisto ClamAV mahdollistaa virusten etsimisen tiedostoista.

Muista kuitenkin, että Linuxkaan ei anna turvaa esim. netin huijaussivustoille ja tietojen kalastelun sähköposteille, ne toimivat yhtä lailla kaikissa käyttöjärjestelmissä ja selaimissa. Muista myös vastuusi haittaohjelmia mahdollisesti sisältävien tiedostojen levittämisen ehkäisystä eteenpäin - etenkin yritysmaailmassa sähköpostin liitteenä Linux-käyttäjältäkin tulleen, haittaohjelmia sisältävän Word-tiedoston vastaanottaja ei ilahdu koneelleen saamastaan haittaohjelmasta. Siksi Linuxissakin, mahdollisesti haittaohjelmia sisältävien tiedostojen käsittelyssä ja niiden edelleenlähettämisessä, on tunnettava yhtälailla vastuuta. Lisäksi, Linuxin yleistyessä, kiinnostus haittaohjelmien luomiseen sillekin kasvaa varmasti. Linuxissakin ja sille tehdyissä ohjelmissa on myös puutteita ja tietoturva-aukkoja, avoin lähdekoodi mahdollistaa toisaalta myös porsaanreikien löytämisen. Debian-pohjaisissa Linux-jakeluversioissa, kuten Ubuntukin, oli äskettäin korjaamatta yli vuoden SSL-salaukseen liittyvä haavoittuvuus - turhiin harhaluuloihin ja erityisesti huolimattomuuteen ei siis ole aihetta tuudittautua minkään käyttöjärjestelmän, sovellusten ja päivityksistä huolehtimisen kanssa.

Ilmaisesta ja yleisesti käytetystä virustarkistusohjelmasta Avast! Antivirus on myös ilmainen Linux-versio henkilökohtaiseen, ei-kaupalliseen käyttöön (suljetun lähdekoodin ohjelma, minkä vuoksi sitä ei löydy suoraan esim. Ubuntun pakettivarastosta). Sen etuna on laaja ja Windows-version tapaan tiheästi päivittyvä haittaohjelma-tarkistus-tietokanta. Ohjelma ei tarjoa aktiivista virustarkistusta esim. nettiselailussa, mutta sillä voi helposti tarkistaa Linux-koneeltaan esim. netistä ladatut tai sähköpostin liitteinä talletetut tiedostot. Ohjelman virustunnisteet päivitetään ohjelman asetuksen mukaan joko automaattisesti tai käsin ohjelmaikkunalla olevalla toimintopainikkeella, joten niitä ei tarvitse välttämättä ladata joka päivä. Ohjelmassa voi haittaohjelmatarkistuksen tehdä haluamaansa osaan Linux-konettaan (johon käyttäjällä on oikeudet), esim. koko kotihakemisto-kansiopuuhun tai vaikkapa tiettyyn kansioon, johon ladattavia/liitetiedostoja tallentaa.

Muitakin kaupallisia tai ilmaisia, ei avoimen lähdekoodin haittaohjelmatorjunta-sovelluksia Linuxille on tarjolla.

Linuxin haittaohjelmista kannattaa lukea myös tämä Wiki-artikkeli (englanninkielinen)

Kotisivujen tekeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KompoZer on avoimen lähdekoodin vaihtoehto tunnetuille FrontPage- ja Dreamweaver-ohjelmille.


Multimedia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikin kuuntelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rhytmbox-musiikkisoitin

Rhythmbox on Ubuntun oletusarvoinen musiikkisoitin. Ohjelma ei kuitenkaan toista suoraan asennuksen jälkeen patenttien alaisia musiikkitiedostoja (esimerkiksi mp3 ja wma). Näille tiedostomuodoille saa kuitenkin tuen asentamalla äänikodeekit Ubuntun yhteisön ylläpitämästä ohjelmavarastosta.

Ohjelman ominaisuuksia ovat:

  • musiikin haku ja lajittelu
  • kattava tiedostoformaattituki GStreamer-kehyksen läpi
  • internetradio-tuki
  • soittolistat

Lisätietoja:

Videoiden katselu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Totem-videosoitin

Totem on Ubuntun oletusarvoinen videosoitin. Totem ei toista suoraan asennuksen jälkeen patenttien alaisia multimediaformaatteja (esimerkiksi wmv ja mov). Kyseiset mediatiedostot kuitenkin saa näkymään asentamalla videokodeekit yhteisön ylläpitämästä ohjelmavarastosta. Ohjelma osaa myös toistaa internetissä olevat videotiedostot käyttäen Firefox-selaimeen asennettua liitännäistä.

Lisätietoa:

Digikuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gthumb-kuvakatseluohjelma

Kuvatiedostojen katseluun ja arkistointiin Ubuntun käyttää oletuksen Gthumb-nimistä ohjelmaa. Sen avulla onnistuu kuvien katselun diaesityksenä sekä arkistointi albumeihin ja muokkaamisen perustoiminnot. Ubuntu käyttää Gthumb-ohjelmaa myös kuvien tuontiin digikamerasta.

http://gthumb.sourceforge.net/

KPhotoAlbum on monipuolinen ja tehokas valokuvien arkistointiohjelma. Ohjelma lukee valitsemastasi hakemistosta kaikki valokuvat, jonka jälkeen voit lisätä niihin erilaisia hakusanoja kuvien hakemista helpottamaan, kuten kuvassa olevat ihmiset, kuvauspaikka, kuvassa näkyviä tavaroita jne jne. Kyseinen ohjelma osaa myös generoida valmiita HTML-albumeita sekä näyttää kuvaesityksiä valituista kuvista.

http://www.kphotoalbum.org/

Lisää ohjelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parhaat lähteet Linux-ohjelmiin tutustumiseen ovat GnomeFiles (Gnome-työpöytäympäristöä varten tehdyt ohjelmat) ja KDE-Apps.org (KDE-työpöytäympäristöä varten tehdyt ohjelmat). Myös GetDeb-sivusto tarjoaa paljon erilaisia ohjelmia Ubuntulle. Muista että voit käyttää myös KDE-ohjelmia Gnome-työpöytäympäristössä ja päinvastoin!


Malline:Kubuntu tutuksi