Siirry sisältöön

Maailman historia/Antiikin aika

Wikikirjastosta
Akropolis on tunnettu antikiin ajan kaupunki.

Antiikki eli vanha aika on historian ajanjakso. Nimitys antiikki viittaa kreikkalaiseen ja roomalaiseen kulttuuriin Välimeren alueella noin 800 eaa.–500 jaa.

Antiikin aikakausi voidaan jakaa Kreikan arkaaiseen kauteen (n. 700–500 eaa.), klassiseen kauteen (480–330 eaa.) sekä hellenistiseen kauteen (330–27 eaa.). Tämän jälkeen antiikin kulttuuri jatkui Rooman valtakunnan (n. 700 eaa.–500 jaa.) alaisuudessa.

Kreikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkaainen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikan arkaainen kausi käsittää ajan kaupunkivaltioiden eli polisten synnystä persialaissotiin, eli noin vuodet 700 eaa.–480 eaa. Arkaaisella kaudella kreikkalainen kulttuuri ja kieli levisivät ympäri Välimeren alueita siirtokuntien perustamisen myötä.

Kreikkaan syntyi useita kaupunkivaltioita eli poliksia. Poliksiin kuului paitsi itse kaupunkialue, myös ympäröivää asutusta ja läheistä maaseutua.

Kreikkalaisten perustamat siirtokunnat kattoivat alueita Espanjasta Mustanmeren rannikoille saakka. Syynä siirtokuntien perustamiselle oli muun muassa tarve hankkia luonnonvaroja sekä maata kaupunkivaltioille.

Ateenan polis on demokratian eli kansanvallan syntysija. Ateenassa harjoitettu demokratia kuitenkin poikkeaa huomattavasti siitä, mikä nykyaikana ajatellaan demokratiaksi.

Klassinen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikan klassinen kausi käsittää noin vuodet 480–323 eaa. persialaissotien alkamisesta hellenistiseen aikaan saakka. Kreikan klassinen kausi vaikutti voimakkaasti Rooman valtakuntaan ja länsimaisen kulttuurin perustuksiin ja sitä pidetäänkin usein kreikkalaisen kulttuurin kultakautena.

Persialaissodat olivat Kreikan kaupunkivaltioiden ja Persian valtakunnan välillä käymiä sotia vuosina 499 eaa.–448 eaa. Peloponnesolaissota käytiin Ateenan ja Spartan sekä näiden liittolaisten välillä vuosina 431 eaa.–404 eaa.

Hellenistinen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hellenistinen kausi kattaa ajan Aleksanteri Suuren kuolemasta Kleopatra seitsemännen kuolemaan 323 eaa.–31 eaa. Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen perustetut helleeniset kuningaskunnat saivat aikaan kreikkalaisen kulttuurin laajenemisen ja Kreikan vaikutusvallan kasvun. Aikakautta kuvaavat edistys ja kukoistus taiteissa, kirjallisuudessa, arkkitehtuurissa, filosofiassa sekä tieteissä.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aristoteles

Antiikin kreikkalaiset elivät taidokkaasti rakennetuissa kaupungeissa. He kutsuivat itseään helleeneiksi ja ulkomaalaisia barbaareiksi. Teatteri on alunperin kehitetty antiikin aikoina. Vanhimmat kreikkalaiset kirjat olivat kirjoitettu savitauluille. Tuohon aikaan laadittiin ensimmäiset kartat. Myöhemmät kirjat olivat papyrysta. Yksi antiikin Kreikan tunnetuimmista runoilijoista oli Homeros. Hän kirjoitti teokset Odysseia ja Ilias. Myös Hesiodos oli runoilija tuohon aikaan. Hän merkitsi itsensä runojensa kirjoittajaksi toisin kuin Homeros. Antiikin kreikkalainen musiikki oli harmonista vokaalimusiikkia. Sitä soitettiin kielisoittimilla ja huiluilla. Kreikassa oli monia filosofeja, kuten Platon, Aristoteles, Sokrates ja Thales, jotka pohtivat ja selittivät maailman mysteereitä.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikassa järjestettiin Olympian kisoja, nykyisten olympialaisten historiallisia vastineita yli tuhannen vuoden ajan. Kisoilla oli uskonnollinen tausta ja ne järjestettiin Zeuksen kunniaksi joka neljäs vuosi. Kilpailuihin osallistui vain miehiä ja ne kestivät laajimmillaan viisi päivää. Alkuperäisiä kilpalajeja olivat erimittaiset juoksut, nyrkkeily, vapaaottelu, vaunukilpa-ajot sekä viisiottelu eli pentathlon. Viisiotteluun kuuluivat stadionin mittainen juoksu, pituushyppy, kiekon- ja keihäänheitto, paini sekä sotavarusteet päällä käyty juoksu. Kreikassa järjestettiin myös muita urheilukilpailuja, kuten Python kisat Delfoissa sekä Nemean kisat Argoliin maakunnassa. Osaan kisoista kuului myös kilpailua taiteissa kuten tanssissa ja musiikissa. Naisille tarkoitetut Heraian kisat järjestettiin aina ennen Olympian kisoja. Olympian kisojen järjestäminen päättyi vuonna 393 jaa., kun Rooman keisari Theodosius I määräsi pakanalliset kultit ja niihin liittyvän toiminnan lopetettavaksi.

Tiedosto:Zeus patsas Kööpenhamina.jpg
Zeus-aiheinen patsas

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin kreikkalainen uskonto on monijumalainen. Niin sanotut olympolaiset jumalat, kuten ylijumala Zeus sekä rakkauden jumalatar Hera, muodostavat kreikkalaisen mytologian pääjumaluudet. Jumalien uskottiin olevan kuolemattomia. Ihmiset uhrasivat jumalille eläimiä, hedelmiä ja muuta ruokaa. Antiikin kreikkalaiset uskoivat kuolleiden päätyvän manalaan. Jos vainajalle ei pidetty hautajaisia, kuolleen ihmisen hengen uskottiin kummittelevan. Pythagoras, joka oli tunnettu matemaatikko, uskoi kuitenkin jälleensyntymiseen.

Hygienia ja terveydenhuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin aikaan käsitys hygieniasta ei vielä ollut kovinkaan kehittynyt. Koska taudinaiheuttajat eivät olleet tiedossa, ihmiset saattoivat jopa viskata likavedet ikkunasta kadulle. Antiikin kreikkalaiset desinfioivat haavoja viinillä. Sen ajan filosofien, kuten Hippokrateksen, mukaan ihmiskehon perusnesteet olivat sappi, musta sappi, lima sekä veri. Ihmiset uskoivat tautien leviävän ilmassa leijuvan miasman takia. Miasman uskottiin liikkuvan parhaiten tuulessa. Siksi sen ajan ihmiset välttivät tuulia, erityisesti etelätuulta.

Pukeutuminen ja tyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin Kreikassa miesten ja naisten vaatetus koostui kahdesta päävaatteesta - tunikasta (peplos tai khiton) ja viitasta (himation). Sekä miesten että naisten käyttämä khiton oli tunika. Miehillä khiton oli polvimittainen tai lyhyempi, naisilla nilkkoihin asti ylettyvä. Naiset saattoivat käyttää myös hihatonta peplosta, joka oli usein villasta tehty vaate. Peplos kiedottiin kehon ympärille ja kiinnitettiin olkapäiltä soljilla. Peplosta voitiin käyttää joko yksinään tai khitonin päällä.

Antiikin aikoina vain köyhät sekä prostituoidut naiset ehostivat itseään, kunnialliset ja korkea-arvoiset naiset eivät meikanneet lainkaan. Antiikin Kreikassa monet alaluokan miehet ja eritoten naiset olivat orjina. He pukeutuivat lannevaatteisiin. On arvioitu, että orjia oli kaikista ihmisistä jopa kolmasosa.

Rooma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningasaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rooman valtakunnan alkuvaiheet ovat hämärän peitossa ja niihin on kytkeytynyt paljon mytologiaa.

Tasavallan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasavallan aika jaetaan varhaistasavallan, keskitasavallan ja myöhäistasavallan aikoihin.

Keisariaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rooman valtakunta oli laajimmillaan Keisari Trajanuksen aikaan vuosina 20-230, jolloin se käsitti 48 nykyistä valtiota ja viisi miljoonaa neliökilometriä.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roomassa taikuus oli kiellettyä, ja vuonna 331 eKr teloitettiinkin satoja noitia.

Myös Rooman päämiehenäkin toiminut Julius Caesar kirjoitti kirjoja, joista tunnetuin on Gallian sota.

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi tuon ajan hienoimmista arkkitehtuurisista saavutuksista oli Roomassa sijainnut amfiteatteri Colosseum. Amfiteatterin rakentamisen aloitti keisari Vespasianus. Se valmistui vuonna 80 keisari Tituksen hallituskaudella.

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympolaiset jumalat siirtyivät myöhemmin myös roomalaisten käyttöön.

Vuonna 416 Rooman keisari Theodosius I teki kristinuskosta valtionuskonnon, ja määräsi, että vain kristityt saivat asettua julkiseen palvelukseen. Tätä ennen kristittyjä oli vainottu varsin kiivaasti.

Pukeutuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunika oli pellavasta tai villasta tehty T-paitaa muistuttava vaate, jota käytettiin kotona, työssä tai aluspukuna. Naisten tunika ulottui nilkkoihin, kun taas miesten tunika ulottui polviin asti. Tavallisten miesten tunika oli valkoinen, mutta senaattorin tunikassa oli lisäksi edessä kaula-aukosta tunikan helmaan asti ulottuva purppuranpunainen pystyraita.

Roomalaiset vapaasyntyiset miehet pukeutuivat togaan, suorakaiteen muotoiseen villakankaan kappaleeseen, jota käytetiin tunikan päällä. Toga kiedottiin vartalon ympärille niin, että oikea käsi ja olkapää jäivät vapaiksi. Toga pidettiin paikoillaan laskoksilla ja koukistamalla vasenta käsivartta. Togan väri kertoi myös kantajastaan. Valkoinen toga oli 16 vuotta täyttäneiden kansalaisten vaate. Puhtaanvalkoista togaa käyttivät poliittisia virkoja tavoittelevat miehet, triumfinviettäjät pitivät päällään purppuranpunaista ja kirjailtua togaa ja omaisiaan surevat käyttivät ruskeaa tai harmaata togaa. Togan korvasi vähitellen suorakulmainen pallium-viitta.

Roomalaiset naiset pukeutuivat tunikan lisäksi stolaan, joka itsekin muistutti tunikaa. Lisäksi he käyttivät usein pallaa, pitkää viittaa.

Tunisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedosto:Karthago.jpg
Karthago.

Sodat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunisiaan saapui antiikin aikoihin foinikialaisia Tyroksen kaupungista. He perustivat alueelle Karthago-nimisen kaupungin. Puunilaissodassa roomalaiset saapuivat alueelle sotimaan ja voittivat karthagolaiset. Cato, joka eli 100 eKr-luvulla sanoi kerran: Muuten olen sitä mieltä, että Karthago on hävitettävä. Roomalaiset hävittivätkin Karthagon maan tasalle vuonna 146 eKr. He tuhosivat kaupungin taidokkaat kylpylät. He vaurioittivat myös Bursan kukkulaa. Karthagosta tuli sodan jälkeen osa Rooman valtakuntaa. Se nimettiin Africaksi ja siitä tuli yksi Rooman 45 provinssista. Germaanikansa vandaalit valtasivat Karthagon vuonna 439, mutta Itä-Rooman kenraali Belisarius valtasi sen takaisin sata vuotta myöhemmin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]