Maailman historia/Antiikin aika
Antiikki eli vanha aika on historian ajanjakso. Se ajoittuu vuosiin 800 eaa–500 jaa. Antiikin aikaan kenties sivistynein yhteisö eli Kreikassa.
Kreikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antiikin kreikkalaiset elivät taidokkaasti rakennetuissa kaupungeissa. Yksi tuon ajan hienoimmista arkkitehtuurisista saavutuksista oli Roomassa sijainnut amfiteatteri Colosseum. Amfiteatterin rakentamisen aloitti keisari Vespasianus. Se valmistui vuonna 80 keisari Tituksen hallituskaudella. He kutsuivat itseään helleeneiksi ja ulkomaalaisia barbaareiksi. Teatteri on alunperin kehitetty antiikin aikoina. Roomassa taikuus oli kiellettyä, ja vuonna 331 eKr teloitettiinkin satoja noitia. Vanhimmat kreikkalaiset kirjat olivat kirjoitettu savitauluille. Tuohon aikaan laadittiin ensimmäiset kartat. Myöhemmät kirjat olivat papyrysta. Yksi antiikin Kreikan tunnetuimmista runoilijoista oli Homeros. Hän kirjoitti teokset Odysseia ja Ilias. Myös Hesiodos oli runoilija tuohon aikaan. Hän merkitsi itsensä runojensa kirjoittajaksi toisin kuin Homeros. Myös Rooman päämiehenäkin toiminut Julius Caesar kirjoitti kirjoja, joista tunnetuin on Gallian sota. Antiikin kreikkalainen musiikki oli harmonista vokaalimusiikkia. Sitä soitettiin kielisoittimilla ja huiluilla. Roomassa oli monia filosofeja, kuten Platon, Aristoteles, Sokrates ja Thales, jotka pohtivat ja selittivät maailman mysteereitä.
Rooman valtakunta oli laajimmillaan Keisari Trajanuksen aikaan vuosina 20-230, jolloin se käsitti 48 nykyistä valtiota ja viisi miljoonaa neliökilometriä. Kreikan yksi historiallisimmista ja muistetuimmista henkilöistä oli Julius Caesar, joka toimi Rooman diktaattorina. Hän oli virassa vuodesta 49 eaa kuolemaansa saakka. Vuonna 51 eaa roomalaiset valloittivat Gallian Caesarin johdolla, joka toimi tuolloin Rooman konsulina. Aristokraatit murhasivat Caesarin vuonna 44 eaa. On esitetty, että Caesar murhattiin Largo Argentinassa, joka on nykyisin autioitunut rauniopaikka.
Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Urheilu oli suosittua, ja Roomassa järjestettiinkin usein Olympian kisoja, olympialaisten historiallisia vastineita. Kyseiset kilpailut olivat tarkoitetut miehille ja kestivät viisi päivää, sillä urheilulajeja oli useita. Yksi lajeista oli vaunukilpa-ajot, jota järjestettiin usein. Niissä ajettiin kahden tai neljän hevosen vetämillä sotavaunuilla. Vaunukilpa-ajoissa kuoli usein ihmisiä. Vuonna 680 eKr vaunukilpa-ajot tulivat mukaan Olympian kisojen ohjelmaan. Parhaat vaunukilpa-ajajat olivat tuohon aikaan Scorpus sekä Gaius Appuleius Diocles. Vaunukilpa-ajajat olivat hyvin palkattuja. Viimeiset lajin kilpailut Kreikassa järjestettiin vuonna 549. Yksi urheilulajeista oli pankration, jossa yhtaikaa painittiin ja nyrkkeiltiin. Se oli vaativa laji, jota vain vahvimmat atleetit harrastivat. Lajissa oli vain kaksi sääntöä, vastapelaajan pureminen sekä vastustajan silmien irrottaminen olivat kiellettyjä. Pankration oli mukana Olympian kisoissa vuosina 648 eaa–221. Naisille tarkoitetut Heraian kisat järjestettiin aina ennen Olympian kisoja.
Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kreikkalaisen varhaisuskonnon jumalia olivat ylijumala Zeus, meren jumala Poseidon ja rakkauden jumalatar Hera. Jumalien uskottiin olevan kuolemattomia. Ihmiset uhrasivat jumalille eläimiä, hedelmiä ja muuta ruokaa. Antiikin kreikkalaiset uskoivat kuolleiden päätyvän manalaan. Jos vainajalle ei pidetty hautajaisia, kuolleen ihmisen hengen uskottiin kummittelevan. Pythagoras, joka oli tunnettu matemaatikko, uskoi kuitenkin jälleensyntymiseen. Vuonna 416 Rooman keisari Theodosius I kuitenkin teki kristinuskosta valtionuskonnon, ja käski, että vain kristityt saivat asettua julkiseen palvelukseen. Tätä ennen kristittyjä oli vainottu varsin kiivaasti.
Hygienia ja terveydenhuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuolloin ei ollut kovin kehittynyttä hygieniaa, ja ihmiset saattoivat jopa viskata likavedet ikkunasta kadulle. Antiikin kreikkalaiset desinfioivat haavoja viinillä. Sen ajan filosofien, kuten Hippokrateksen, mukaan ihmiskehon perusnesteet olivat sappi, musta sappi, lima sekä veri. Ihmiset uskoivat tautien leviävän ilmassa leijuvan miasman takia. Miasman uskottiin liikkuvan parhaiten tuulessa. Siksi sen ajan ihmiset välttivät tuulia, erityisesti etelätuulta.
Pukeutuminen ja tyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antiikin aikoina vain köyhät sekä prostituoidut naiset ehostivat itseään, kunnialliset ja korkea-arvoiset naiset eivät meikanneet lainkaan. Miehet käyttivät asunaan useimmin villasta tehtyä kovin epämukavaa toogaa tai tunikaa. Naiset käyttivät pitkähihaisia tunikoita, joiden päälle laitettiin neliskulmainen palla-viitta. Vaikka tooga olikin kuuma ja epäkäytännöllinen vaatekappale, sitä oli pakko käyttää julkisissa tilaisuuksissa. Stola oli maahan asti ulottuva vaate, jota pidettiin tärkeän aseman merkkinä. Stolaa saivat käyttää vain Rooman kansalaisuuden omaavat naiset, jotka olivat roomalaisen miehen kanssa naimisissa. Antiikin Kreikassa monet alaluokan miehet ja eritoten naiset olivat orjina. He pukeutuivat lannevaatteisiin. On arvioitu, että orjia oli kaikista ihmisistä jopa kolmasosa.
Tunisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sodat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tunisiaan saapui antiikin aikoihin foinikialaisia Tyroksen kaupungista. He perustivat alueelle Karthago-nimisen kaupungin. Puunilaissodassa roomalaiset saapuivat alueelle sotimaan ja voittivat karthagolaiset. Cato, joka eli 100 eKr-luvulla sanoi kerran: Muuten olen sitä mieltä, että Karthago on hävitettävä. Roomalaiset hävittivätkin Karthagon maan tasalle vuonna 146 eKr. He tuhosivat kaupungin taidokkaat kylpylät. He vaurioittivat myös Bursan kukkulaa. Karthagosta tuli sodan jälkeen osa Rooman valtakuntaa. Se nimettiin Africaksi ja siitä tuli yksi Rooman 45 provinssista. Germaanikansa vandaalit valtasivat Karthagon vuonna 439, mutta Itä-Rooman kenraali Belisarius valtasi sen takaisin sata vuotta myöhemmin.