Siirry sisältöön

Maailman historia/Napoleonin aika

Wikikirjastosta
Napoleonia esittävä piirros - hänen ollessaan Ranskan konsulina.

Napoleonin aika 1800-1815:

Napoleon Bonaparte - niminen sotapäällikko hallitsi Ranskaa 1800-1914/1815.

Vallankumous oli ajanut Ranskan sotiin Euroopan kuningasmielisten valtioiden kanssa.

Nämä solmivat erilaisia liittoja Ranskaa vastaan.

Mapoleon pärjäsi pitkään taisteluissa erinomaisesti ja sai valvontaansa suuren osan Manner-Eurooppaa. Onni kuitenkin kääntyi 1812-1814.

Bonaparte Korsikasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Napoleon syntyi alhaisaateliseen perheeseen. Nimellä Nabullione Buonaparte, misitä ranskalaisempi versio on Napoleon Bonaparte.

Napoleon oli alkujaan Korsikasta, jossa oli kapinaa Ranskaa vastaan kuningasaikana. Tämä osaltaan selittääkin Napoleonin nousun kenraaliksi: monet muut kuningasajan upseerit erosivat vallankumouksellisten armeijasta.

Napoleonin ensimmäisiä saavutuksia oli kukistaa vuonna 1795 kuningasmielisten kapina Pariisissa. Kyvykäs Napoleon alkoi jo tässä vaiheessa olla lähes korvaamaton.

Sitten Napoleon menestyi hyvin Italian sotaretkellä, vaikka joukot olivat huonoja.

meenestys toistui Hollannissa. Manestys oli suurta myös Preussia ja Itävaltaa vastaan parina seuraavana vuonna.

Napoleon menestyi huonosti Egyptin sotaretkellään.

Napoleon Ranskan johdossa ja sodissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Napoleon kaappasi vallan Ranskaa hallinneilta direktoreilta marraskuussa 1799.

Pian Napoleon hallitsi Ranskaa.

Rooman munaista hallistijaa Caesaria ihaillut Napolen julistautui keisariksi vuonna 1804.

Väkirikkaalla Ranskalla oli voimakas armeija. Ranska mm voitti Itävallan Austerlizissä 1805 ja Wagramissa 1809.

Venäjän retki, Napoleonin tappio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskan armeija kärsi hirvittävän tappion kun koetti kukistaa Venäjän 1812. Taistelut, kylmä, sairaudet, pakkanen ja sissi-iskut uuvuttivat suuren armeijan.

Napoleonin armeija kärsi suuren tappion mm Laipzigissä.

Liittoutuneet vaativat nyt rauhaa, mutta ehdoksi että Ranska luopuisi valloituksestaan.

Napoleon ei suosstunut palauttamaan Ranskan rajoja entiselleen ja menettämään Balgiaa.

Napoleonia vastaan liittoutuneet valtiot voittivat lopulta taistelun Ranskasta: valtasivat Pariisin 1814. He karkoittivat Napoleonin Elban saarelle.

Napoleon kuitenkin pakeni Elbalta ja palasi vielä sadaksi päiväksi valtaan.

Waterloon tappio ja vankeus Saint Helenan saarella

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hävittyään viimeisen taistelunsa Waterloon Napoleon karkoitettiin Saint Haeenan saarelle. 1815. Hän kuoli siellä mahasyöpään vuonna 1821 51-vuotiaana.