Maapallo/Maailmankartta

Maailmankartta

Maailmankartta on kartta Maapallon pinnasta. Ennen uskottiin maan olevan litteä, joka on sittemmin todettu vääräksi. Varhaisimpia maantieteellisiä karttoja laativat muinaiset egyptiläiset, babylonialaiset ja foinikialaiset. Vanhin tunnettu kartta on babylonialainen savitaulukartta noin vuodelta 2500 eaa.

Pohjan tieteelliselle kartografialle loi kreikkalainen Eratosthenes (n. 276–194 eaa.) ottamalla käyttöön pituus- ja leveyspiirit sekä arvioimalla Maapallon ympärysmitan.

Suomen nykyistä aluetta on kuvattu pohjoista Eurooppaa esittävissä kartoissa jo kauan ennen kuin alue vakiintui poliittisesti ja kulttuurillisesti.

Maanosat

Maanosa on ihmisen määrittämä alue maankuoresta. Maanosien rajat kulkevat pääosin mantereiden rajojen mukaan. Maanosia Maapallolla on kuitenkin mantereita enemmän, sillä mantereita on jaettu osiin myös muiden maastonmuotojen sekä valtionrajojen ja kulttuuripiirien rajoja mukaillen. Maanosista Aasia on suurin, sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan.

Jako maanosiin vaihtelee hieman, mutta yleisesti hyväksyttyjä maanosia on seitsemän:

• Aasia
• Afrikka
• Australia sekä Oseania
• Etelä-Amerikka
• Etelämanner (myös nimillä Etelänapamanner ja Antarktis)
• Eurooppa
• Pohjois-Amerikka

Valtiot

Valtio on yhteisö, jolla on tietyllä alueella muista yhteisöistä riippumaton valta erityisesti yhteiskuntajärjestyksen ylläpitämiseksi. Historian aikana valtion rajat ovat muuttuneet rajusti erityisesti Euroopassa sotien ja epävakaan tilanteen vuoksi. Valtioita on yhdistetty, hajoitettu ja niiden poliittinen tilanne on vaihdellut eri ajanjaksojen aikana.

Siirtomaita syntyi etenkin löytöretkien perusteella 1500-luvulta alkaen ja nyt entiset Euroopan siirtomaat ovat myös julistautuneet itsenäiseiksi valtioiksi. Siirtomaiden itsenäistyminen alkoi kun 13 brittiläistä siirtomaata Pohjois-Amerikassa kapinoivat muodostaen Pohjois-Amerikan Yhdysvallat. Vuonna 1775 alkanut sota päättyi 1783 itsenäistymisjulistuksen tunnustamiseen. Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva perustuslaki.

Merialueet

peittävät noin 381 miljoonaa neliökilometriä eli 70,8 prosenttia ja n. 3/4 osaa Maapallon pinta-alasta. Meriksi kutsutaan myös eräitä suuria laskujoettomia järviä, kuten Kaspianmerta. Maapallolla voidaan katsoa olevan kolmesta viiteen valtamerta: Tyyni valtameri, Atlantin valtameri ja Intian valtameri sekä usein mukaan luetut Pohjoinen ja Eteläinen jäämeri. Lisäksi mannerten välissä on välimeriä, kuten Välimeri, saariryhmien erottamina reunameriä (esimerkiksi Pohjanmeri) sekä syvälle mannerten sisäosiin ulottuvia sisämeriä (esimerkiksi Itämeri).