Maapallo/Maapallon synty ja historia

Maapallo tiivistyi kaasu- ja pölypilvestä noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Pölyhituset kasvoivat törmäyksissä yhä suuremmiksi, lopulta planeetoiksi. Meteoriitit pommittivat syntyvää Maata, joka kasvoi. Törmäyksissä vapautuva kitkalämpö ja radiaoktiiviset aineet kuumensivat Maan pinna laavamereksi. Laavameri jäähtyi vähitellen, ilmekehän vesihöyy satoi mereksi.

Jossain vaiheessa Marsin kokoinen planeetta törmäsi maahan. Törmäyksessä sinkoutuneesta aineesta syntyi Kuu.

Maapallon synty

Aurinkoa kiersi sen syntyessä kaasu- ja pölypilvi. Pölyhituset törmäilivät toisiinsa. Ne kasvoivat ensin kiven, sitten pikkuplaneetan, yhä Marsin kokoisiksi. Marsin kokoisia sanotaan oligarkeiksi.

Jo aiemmin syntyneet jättiläisplaneetat vähensivät vetovoimahäiriöillään Maan radalla kiertävää ainesta niin, ettei Maasta tullut supermaapalloa.

Kun Maa oli noin 30-80 miljoonan vuoden aikäinen siihen törmäsi Theaiksi ristitty Marsin kokoinen planeetta.

Törmäys aiheutti valtavan mullistuksen. Suuri määrä Maan ja Theian ainetta sinkoutui pois. Osa satoi takain Maahan, osa karkasi avaruuteen. Mutta osasta syntyi Kuu.

Maa oli tämän jälkeen kuuma, laava peitti pinnan. Mutta aikaa myöten Maa jäähtyi.

Pikkuplaneetta- ja meteoriittioommitus oli alussa kova, Mutta se heikkeni.

Maa sai veteissä asteroideista ja komeetoista, joita osui siihen.

Aikaa myöten syntyi ensimmäinen meri.

Historia

Maapallon historia (noin 4,5 miljardia vuotta) on jaettu kansainvälisesti sovittuihin nimettyihin ajanjaksoihin joiden pituus vaihtelee miljoonista vuosista tuhansiin miljooniin vuosiin.

Geologisen kalenterin ajanjaksot luokitellaan eoneihin, maailmankausiin, kausiin ja epookkeihin. Myös epookit voidaan jakaa edelleen lyhyempiin ajanjaksoihin.

Geologiset aikakaudet perustuvat sedimenttikivikerrostumien tutkimukseen, mm. muinaisten merien pohjaan kerrostuneiden kuolleiden eliöiden fossiilien analysointiin. Ajanjaksoja erottaa esimerkiksi selvä muutos tietyn lajin osuudesta verrattuna kaikkiin lajeihin, esim. joukkosukupuuton vuoksi, kuten liitukauden/paleogeenin raja.

Ajanjaksot esitetään yleensä alaspäin vanhenevassa järjestyksessä joka symboloi karkeasti sedimenttikivikerrostumia. Täydellistä kaikki ajanjaksot kattavaa sedimenttikivikerrostumaa ei ole olemassa joten tutkimustietoa on hankittu ympäri Maapalloa sijaitsevista osakerrostumista.

Ajanjaksoilla voi olla päällekkäisiä historiallisia ei-kansainvälisiä nimityksiä.